Europarlamenttivaalit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Euroopan unioni
Flag of Europe.svg

Osa politiikan artikkelisarjaa:
Euroopan unionin politiikka


Perussopimukset
Rooma · Maastricht
Amsterdam · Nizza · Lissabon
Toimielimet
Euroopan parlamentti

Puhemies Martin Schulz
Jäsenet (2009–2014)


Eurooppa-neuvosto

Puheenjohtaja: Herman Van Rompuy


Neuvosto

Puheenjohtajuus: Kypros


Euroopan komissio

Puheenjohtaja José Manuel Barroso
Nykyinen komissio (2010–2014)


Euroopan unionin tuomioistuin

Puheenjohtaja · Ensimmäisen asteen tuomioistuin
Virkamiestuomioistuin


Euroopan keskuspankki

Pääjohtaja: Mario Draghi


Euroopan tilintarkastustuomioistuin
Vaalit
Viime vaalit (2009) · Seuraavat vaalit (2014) · Vaalipiirit
Puolueet · Parlamenttiryhmät
Liittyvät aiheet
Jäsenvaltiot · Laajentuminen · Ulkomaan suhteet
Laki · EMU · Muut instituutiot · Erillisvirastot
 n  k  m 

Euroopan parlamentin vaalit (Eurooppavaalit, europarlamenttivaalit, eurovaalit) pidetään joka viides vuosi. Vaalit ovat yleiset ja välittömät. Se toteutetaan Suomessa ns. D'Hondtin menetelmällä. Euroopan parlamentti on Euroopan unionin suorilla vaaleilla valittava toimielin.

Vuoden 2009 Eurooppavaalit pidettiin EU:n 27 jäsenmaassa aikavälillä 4.–7. kesäkuuta. Vaaleissa valittiin 736 parlamentin jäsentä. He edustavat noin 500:aa miljoonaa eurooppalaista. Äänioikeutettuja oli noin 375 miljoonaa, mikä teki näistä vaaleista historian suurimmat monikansalliset vaalit.

Ensimmäiset Eurooppavaalit pidettiin vuonna 1979. Sitä ennen Euroopan parlamentin jäsenet olivat kansallisten parlamenttien edustajia.

Euroopan parlamentti on tasaveroinen lainsäätäjä EU-jäsenmaista koostuvan neuvoston rinnalla useimmilla aloilla. Sen keskustelut ja päätöslauselmat vaikuttavat usein EU:n politiikkaan niilläkin aloilla, joissa parlamenttia vain kuullaan tai informoidaan, kuten maataloudessa ja ulkopolitiikassa. Parlamentilla on myös laajat budjettivaltuudet ja se valvoo EU:n toimielinten toimintaa.

Vaalitapa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parlamentin jäsenten valinnassa ei käytetä vain yhtä vaalitapaa. Jokainen jäsenvaltio päättää omasta vaalijärjestelmästään. Sen on kuitenkin täytettävä nämä kolme ehtoa:

Parlamenttipaikkojen jaossa jäsenmaiden välillä käytetään alenevan suhteellisuuden periaatetta. Tällä tarkoitetaan sitä, että vaikka jokaisen maan väkiluku otetaan huomioon, pienet maat saavat enemmän paikkoja kuin niille kuuluisi puhtaasti väkiluvun mukaan. Koska jäsenten lukumäärä on vaihdellut perussopimusneuvottelujen mukaan, paikkajaolle ei ole olemassa selkeää kaavaa. Paikkajakoa ei voida muuttaa kuin jäsenvaltioiden yksimielisellä päätöksellä.

Toisessa EU-maassa asuvalla EU-kansalaisella on oikeus äänestää ja asettua ehdokkaaksi myös asuinmaassaan. Kansalliset vaalilait määrittävät, miten tämä tapahtuu. Nykyisessäkin parlamentissa on useita jäseniä, jotka on valittu jostakin muusta maasta kuin synnyinmaastaan. EU-kansalaiset, jotka asuvat ulkomailla, voivat äänestää kotimaansa vaaleissa kansallisen vaalilain mukaisesti. Osa jäsenmaista antaa mahdollisuuden äänestää postitse ja/tai suurlähetystöissään ja konsulaateissaan.

Suomen vaalijärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eurooppavaaleissa koko Suomi muodostaa yhden vaalipiirin. Ehdokkaita voivat asettaa rekisteröidyt puolueet sekä vähintään 2 000 kannattajan valitsijayhdistykset. Suomessa on käytössä suhteellinen vaalitapa, kunnallis- ja eduskuntavaaleista tuttu d'Hondtin menetelmä. Suomesta valittiin 13 Euroopan parlamentin jäsentä vaalikaudelle 2009–2014.[1]

Vaalit kesäkuussa 2009[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa vaalit pidettiin sunnuntaina 7. kesäkuuta. Samana päivänä äänestettiin myös Belgiassa, Bulgariassa, Espanjassa, Itävallassa, Kreikassa, Liettuassa, Luxemburgissa, Portugalissa, Puolassa, Ranskassa, Romaniassa, Ruotsissa, Saksassa, Sloveniassa, Tanskassa, Unkarissa ja Virossa.

Britannia ja Hollanti äänestivät jo torstaina 4. kesäkuuta ja Irlanti perjantaina 5. kesäkuuta. Lauantaina 6. kesäkuuta äänestettiin Kyproksella, Latviassa, Maltalla ja Slovakiassa.

Joissakin EU-maissa äänestys oli jaettu kahdelle päivälle. Tšekissä äänestettiin 5. ja 6. kesäkuuta ja Italiassa 6. ja 7. kesäkuuta.

Vaalien tulokset julkistettiin Euroopan tasolla sunnuntaina 7. kesäkuuta kello 23:n jälkeen (Suomen aikaa). Uusi parlamentti pitää järjestäytymisistuntonsa tiistaina 14. heinäkuuta.

Vaalit toukokuussa 2014[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa seuraavat vaalit pidetään toukokuussa 2014.

Puolueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansallisten puolueiden tai valitsijayhdistysten ehdokkaat valitsevat Euroopan parlamenttiin päästyään joko liittymisen monikansalliseen poliittiseen ryhmään tai jättäytymisen ryhmien ulkopuolelle. Parlamentissa ei ryhmittäydytä kansallisuuksien mukaan vaan Euroopan tason poliittisten ryhmien mukaan.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan parlamentin istuntosali Strasbourgissa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Säädös Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä, välittömillä vaaleilla

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]