Eurosetelit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Eurosetelien luonnokset v. 1996 kilpailuehdotuksen mukaisina
Euron symboli

Eurosetelit ovat euroalueella vuodesta 2002 lähtien käytössä olleita seteleitä. Rahat laskee liikkeelle Euroopan keskuspankki (EKP). Nimellisarvoltaan setelit ovat 5, 10, 20, 50, 100, 200 ja 500 euroa. Toisin kuin eurokolikot, setelit ovat molemmilta puolilta samanlaisia koko euroalueella, vaikka ne on painettu eri jäsenvaltioissa. Nykyisiä euroseteleitä alettiin korvata uusilla vuoden 2013 toukokuusta alkaen.[1][2]

Suunnitteluvaihe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eurosetelien suunnittelemiseksi Euroopan keskuspankin edeltäjä, Euroopan rahapoliittinen instituutti EMI, julisti helmikuussa 1996 EU-maissa kilpailun, johon kutsuttiin osallistumaan useita kuvataiteilijoita. Seteleille asetettiin kilpailuohjelmassa tietyt vaatimukset, kuten koot, värit ja pakolliset symbolit ja tekstit. Setelisarjan tuli olla teemaltaan joko "Euroopan aikakaudet ja tyylisuunnat" tai "abstrakti/moderni". Suunnitelmissa tuli yhdistää onnistuneesti taiteellinen luovuus ja setelien turvaominaisuudet. Setelien tuli olla

  • helposti tunnistettavia
  • turvallisia väärentämistä vastaan
  • ulkonäöltään miellyttäviä.

Lisäksi setelien tuli olla selvästi eurooppalaisen näköisiä ja viestittää sellaisia poliittisia ja kulttuuriarvoja, jotka kaikki eurooppalaiset voivat helposti hyväksyä.[3]

Kilpailuehdotuksia eli suunnitelmia eurosetelisarjaksi tuli 29 suunnittelijalta tai suunnitteluryhmältä yhteensä 44. Tuomaristossa oli eri EU-maista neljätoista taiteiden ja viestinnän asiantuntijaa, jotka oli valittu maiden keskuspankkien ehdottamina.[3]

Ensimmäinen setelisarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleiskuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Willem F. Duisenbergin allekirjoitus 5 euron setelissä.
Jean-Claude Trichet’n allekirjoitus 20 euron setelissä.
Mario Draghin allekirjoitus 10 euron setelissä. Pienet pallot ovat Eurion-kopiointisuojausta.

Kilpailun voittajaehdotus julkistettiin 13.12.1996. Kilpailun voitti itävaltalainen setelitaiteilija Robert Kalina. Voittotyö päätettiin ottaa pohjaksi euroseteleiden ulkonäölle. Lopulliset suunnitelmat valmistuivat helmikuussa 1998. Setelien painaminen käynnistyi heinäkuussa 1999. Eurosetelien lopulliset mallit julkistettiin yleisölle 30. elokuuta 2001, setelien esijakelu pankeille ja yrityksille alkoi 1. syyskuuta 2001, ja setelit (sekä kolikot) laskettiin liikkeelle 1. tammikuuta 2002. [3]

Toisin kuin kolikoissa, euroseteleissä ei ole kansallisia kuva-aiheita eikä tekstejä, vaan niissä korostetaan eurooppalaisille yhteisiä arvoja. Pääasiallisena kuvituksena on eri aikakausien ja tyylisuuntien arkkitehtuuri. Setelien etusivuille on kuvattu rakennusten ovia ja ikkunoita, takasivuille siltoja. Nämä kuvastavat avautumista kohti muita ihmisiä ja yhteyksiä heihin. Kuvatut ovet, ikkunat ja sillat eivät esitä mitään tiettyjä olemassa olevia rakennelmia, mutta ne kuvaavat eri aikakausille tyypillisiä rakennustyylejä.

Setelien suuruudet eli nimellisarvot ja kuva-aiheiden tyylisuunnat ovat seuraavat [4]:

Seteleiden koko vaihtelee siten, että pieniarvoiset setelit ovat pienimpiä ja koko on sitä suurempi mitä suurempiarvoinen seteli on kyseessä. Tällä, samoin kuin setelien suurilla numeroilla ja nimellisarvon mukaan vaihtelevilla kohokuvioinneilla, setelien tunnistaminen on tehty mahdolliseksi myös näkövammaisille. Myös seteleiden selkeästi erilaiset värit auttavat erottamaan ne toisistaan.

20 € seteli ultraviolettivalossa

Euroseteleissä on suuri määrä ns. turvatekijöitä, joiden tarkoituksena on vaikeuttaa seteleiden väärentämistä. Tutuimpia näistä ovat kaiverruspainatus, vesileima, hologramminauha tai -kuvake ja varmuuslanka setelipaperin sisällä [5]. Vähemmän tunnettuja ovat mm. setelin ultravioletti- ja infrapunavalossa näkyvät ominaisuudet, magneettiset ominaisuudet, mikrokokoiset tekstit[6], Eurion-koodi sekä monet muut, joiden havaitseminen vaatii erikoisvälineitä ja joista useita ei ole edes julkistettu yleisölle.

Kaikissa euroseteleissä on arvopuolella joko EKP:n ensimmäisen pääjohtajan Wim Duisenbergin, 1.11.2003 pääjohtajana aloittaneen Jean-Claude Trichet’n tai 1.11.2011 pääjohtajana aloittaneen Mario Draghin allekirjoitus painettuna.

Lisäksi kaikissa euroseteleissä on[7]

  • Euroopan unionin 12 tähteä
  • rahayksikön nimi euro sekä latinalaisilla (EURO) että kreikkalaisilla (EYPΩ) aakkosilla
  • Euroopan keskuspankin lyhenne yhdellätoista EU:n virallisella kielellä – BCE, ECB, EZB, EKT ja EKP (useammassa kielessä samoja lyhenteitä)
  • seteleiden käyttöönoton vuosiluku 2002
  • ©-symboli Euroopan keskuspankin tekijänoikeussuojan merkkinä
  • EU:n lippu
  • Euroopan kartta (mukaan lukien Ranskan merentakaiset departementit)
  • useita muita yhtenäisiä piirteitä.

Ominaisuudet nimellisarvoittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuva Arvo Koko
Paino
Pääväri Tyylisuunta Painokoodin sijainti
Etusivu Takasivu Arkkitehtoninen Vuosisata
EUR 5 obverse (2002 issue).jpg EUR 5 reverse (2002 issue).jpg 5 € 120 × 62 mm
0,63 g
Harmaa Klassinen < 5. vasen kuvan reuna
EUR 10 obverse (2002 issue).jpg EUR 10 reverse (2002 issue).jpg 10 € 127 × 67 mm
0,72 g
Punainen Romaaninen 11-12. klo 8 tähti
EUR 20 obverse (2002 issue).jpg EUR 20 reverse (2002 issue).jpg 20 € 133 × 72 mm
0,81 g
Sininen Goottilainen 13-14. klo 9 tähti
EUR 50 obverse (2002 issue).jpg EUR 50 reverse (2002 issue).jpg 50 € 140 × 77 mm
0,92 g
Oranssi Renessanssi 15-16. oikea kuvan reuna
EUR 100 obverse (2002 issue).jpg EUR 100 reverse (2002 issue).jpg 100 € 147 × 82 mm
1,02 g
Vihreä Barokki ja rokokoo 17-18. oikealla klo 9 tähdestä
EUR 200 obverse (2002 issue).jpg EUR 200 reverse (2002 issue).jpg 200 € 153 × 82 mm
1,07 g
Kellanruskea Teräs- ja lasiarkkitehtuuri 19-20. klo 7 tähden yllä
EUR 500 obverse (2002 issue).jpg EUR 500 reverse (2002 issue).jpg 500 € 160 × 82 mm
1,12 g
Purppuranpunainen Moderni 20-21. klo 9 tähti

Kaikki eurosetelit ovat 0,105 mm paksuja.

Turvatekijöitä kuvin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kohopainatusta, joka tuntuu sormin seteleitä siveltäessä
50 euron seteli ultraviolettivalossa
50 euron seteli infrapunavalossa

Ensimmäisen sarjan seteleissä on sekä kaikille seteleille yhteisiä että nimellisarvokohtaisia turvatekijöitä, joita on esitetty seuraavissa kuvissa. Turvatekijöitä on kuitenkin muitakin kuin kuvissa näkyvät.

Kaikille seteleille yhteisiä turvatekijöitä:

Yhden tai muutaman nimellisarvon turvatekijöitä:

Setelipainokoodi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seteleitä painetaan eri EU-maiden setelipainoissa. Välttämättä ei tarvitse olla kyse euroja käyttävästä EU-maasta: esimerkiksi Isossa-Britanniassa on painettu osa käytössä olevista euroseteleistä, vaikkei euro ole Isossa-Britanniassa käytössä [8]. Setelien painomaan ei siis myöskään tarvitse olla sama kuin liikkeellelaskumaa.

Painopaikan koodi kymmenen euron setelissä. R tarkoittaa, että seteli on painettu Bundesdruckerei-setelipainossa Saksassa.

Setelien etupuolella näkyy pienenä tekstinä painopaikan kuusimerkkinen koodi. Sen ensimmäinen kirjain on setelipainon tunnus, seuraavat kolme numeroa ovat painolaatan tunnistenumero, seuraavana oleva kirjain on painoarkin rivi ja viimeinen numero on painoarkin sarake. Esimerkki: D001A1 = Setelin on painanut suomalainen Setec Oy, painolaatta 001, laatan 1. rivi ja laatan 1. sarake. Setec (nykyinen Gemalto Oy) ei tosin ole enää vuoden 2003 jälkeen painanut seteleitä[9], vaan kaikki Suomessa liikkeelle laskettavat käyttämättömät setelit ovat joko vanhaa varastoa Setecin taannoin painamasta määrästä tai ulkomailla painettuja.

Setelipainon tunnus
Suluissa oleville painoille on varattu koodi, mutta ne eivät ole painaneet liikkeelle laskettuja euroseteleitä.
Kirjain Setelipaino Paikka Maa
(A)
(Bank of England Printing Works) (Loughton) (Iso-Britannia)
(B)
Ei käytössä
(C)
(Crane AB) (Tumba) (Ruotsi)
D
Setec Oy Vantaa Suomi
E
F. C. Oberthur Chantepie Ranska
F
Österreichische Banknoten und Sicherheitsdruck Wien Itävalta
G
Koninklijke Joh. Enschedé Haarlem Alankomaat
H
De La Rue Gateshead (Iso-Britannia)
(I)
Ei käytössä
J
Istituto Poligrafico e Zecca dello Stato Rooma Italia
K
Central Bank of Ireland Dublin Irlanti
L
Banque de France Chamalières Ranska
M
Fábrica Nacional de Moneda y Timbre Madrid Espanja
N
Bank of Greece Ateena Kreikka
(O)
Ei käytössä
P
Giesecke & Devrient München & Leipzig Saksa
(Q)
Ei käytössä
R
Bundesdruckerei Berliini Saksa
(S)
(Danmarks Nationalbank) (Kööpenhamina) (Tanska)
T
National Bank of Belgium Bryssel Belgia
U
Valora - Banco de Portugal Carregado Portugali

Ennen käteiseurojen käyttöönottoa 1. tammikuuta 2002 useimmissa painoissa painettiin kaikkia setelien nimellisarvoja, koska käyttöönottoa varten seteleitä tarvittiin valtava määrä [8]. Nykyisin vuosittain painetaan paljon pienempiä määriä uusia seteleitä. Ne tarvitaan lähinnä korvaamaan käytössä loppuun kuluneita seteleitä ja lisäämään liikkeellä olevan setelirahan kokonaismäärää (jälkimmäinen johtuu pääosin euron kasvavasta merkityksestä yhtenä maailman päävaluutoista, mikä lisää käteiseurojen kysyntää euroalueen ulkopuolella). Sen vuoksi kussakin setelipainossa ei tarvitse painaa kuin yhtä tai vain muutamaa nimellisarvoa, esimerkiksi vain 20 euron seteleitä.

Sarjanumero[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjanumerossa on ensimmäisenä kirjain, ja sitä seuraa yksitoista numeroa. Kirjain paljastaa, minkä maan keskuspankki on setelin painatuksen tilannut. Koska painopaikka ei välttämättä ole samassa maassa, sarjanumeron kirjain ja edellä mainittu painopaikan kirjain voivat viitata eri maihin. Kymmenen seuraavaa numeroa ovat setelin järjestysnumero, ja viimeinen numero on tarkistusnumero. Sarjanumeroon pätee kaava, että kun lasketaan sarjanumeron kirjaimen järjestysnumero (A=1, B=2, ... , Z=26) ja kaikki numerot yhteen, ja sen jälkeen saadun summan numerot vielä uudelleen yhteen, saadaan aina 8 (esimerkiksi S00630387745: S=19, 19+0+0+6+3+0+3+8+7+7+4+5 = 62, 6+2 = 8).[10]

Ensi näkemältä maiden järjestys kirjaimiin nähden vaikuttaa sattumanvaraiselta, mutta vuonna 2002 eurokäteisen käyttöön ottaneet maat (sekä EU- mutta ei euromaat Tanska, Ruotsi ja Iso-Britannia, joille silti on varattu kirjain) ovat kuitenkin kunkin maan pääkielen mukaisten nimien mukaan käänteisessä aakkosjärjestyksessä. Kreikka on poikkeus, sillä sille on valittu Y-kirjain ilmeisesti siksi, että sama kirjainmerkki esiintyy myös kreikkalaisessa kirjaimistossa ypsilon-kirjaimena. Aakkosjärjestyksestä poikkeavat myös euron myöhemmin käyttöön ottaneet maat. Kirjainkoodit ovat seuraavat [4]:

Sarjanumeron alkukirjain
Suluissa olevat eivät ole käytössä joko lainkaan tai vielä.
Kirjain Maa Valtakielellä
Vuonna 2002 EU:hun kuuluneet maat
Z Belgia België
Y Kreikka Ελληνική Δημοκρατία
X Saksa Deutschland
(W) Tanska Danmark (ei ole euromaa)
V Espanja España
U Ranska France
T Irlanti Ireland
S Italia Italia
(R) Luxemburg Lëtzebuerg (ei ole painanut/painattanut seteleitä omalla tunnuksellaan)
(Q) Ei käytössä
P Alankomaat Nederland
(O) Ei käytössä
N Itävalta Österreich (saksankielisessä aakkostossa o ja ö ovat samanarvoisia)
M Portugali Portugal
L Suomi Suomi
(K) Ruotsi Sverige (ei ole euromaa)
(J) Iso-Britannia United Kingdom (ei ole euromaa)
(I) Ei käytössä
Vuoden 2002 jälkeen EU:hun liittyneet, euron käyttöön ottaneet maat
H Slovenia Slovenija
G Kypros Κύπρος
F Malta Malta
E Slovakia Slovensko
(D) Viro Eesti Vabariik (ei ole painanut/painattanut seteleitä omalla tunnuksellaan)

Toinen setelisarja, Europa-sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleiskuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uuden Europa-sarjan yksityiskohtia viiden euron setelin hologramminauhassa.

Mitä pidempään setelit ovat käytössä, sitä paremmiksi niiden väärennystekniikat ja väärentäjien taidot kehittyvät. Sen vuoksi kaikki maailman valtiot joutuvat uusimaan setelisarjansa muutaman vuoden välein ja lisäämään seteleihin uusia turvatekijöitä. Myös Euroopan keskuspankilla on jo suunnitteilla uusi eurosetelistö nykyisen ensimmäisen sarjan tilalle.[11]

Euroopan keskuspankin mukaan uusi sarja tulee käyttöön vähitellen, nimellisarvo kerrallaan, ja setelien kuva-aiheet tulevat noudattamaan samaa teemaa kuin ensimmäisen sarjan seteleissä.[12][13] Uudessa, niin sanotussa Europa-sarjassa yksi näkyvimmistä muutoksista on kreikkalaisen mytologian Europa-neidon kasvokuva hologramminauhassa ja vesileimassa. Tämä ja muutama muu uusi piirre julkistettiin EKP:n tiedotustilaisuudessa 8. marraskuuta 2012, samoin kuin tieto, että ensimmäisenä tulee käyttöön uusi viiden euron seteli toukokuussa 2013.[14] Setelin ulkonäkö julkaistiin kokonaisuudessaan 10. tammikuuta 2013.[15] Uutta toisessa sarjassa on myös Bulgarian EU:hun liittymisen johdosta kyrillisillä kirjaimilla kirjoitettu euron nimi (EBPO) samoin kuin EKP:n lyhenne (ЕЦБ, bulg. Европейска централна банка[16]).[11]

Toisen setelisarjan suunnittelija on saksalainen Reinhold Gerstetter.[1][11]

Vanhemmat setelit säilyvät uusien setelien liikkeellelaskusta huolimatta kelvollisina maksuvälineinä toistaiseksi. Senkin jälkeen, kun niiden ilmoitetaan lakkaavan kelpaamasta maksuvälineinä, ne säilyttävät arvonsa ja vaihdetaan ilman takarajaa keskuspankeissa uudempiin seteleihin.[1]

Ominaisuudet nimellisarvoittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuva Arvo Koko
Paino
Pääväri
(lisävärit)
Painokoodin sijainti Liikkeellelaskupäivä
Etusivu Takasivu
EUR 5 obverse (2013 issue).png EUR 5 reverse (2013 issue).png 5 € 120 × 62 mm
0,63 g
Harmaa
(vihreä, oranssinkeltainen)
Etupuolella yläoikealla hologrammi-
nauhan vieressä pystyssä[17]
2. toukokuuta 2013[15]

Turvatekijöitä kuvin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen sarjan seteleissä on osin uusia, osin samoja turvatekijöitä kuin ensimmäisen sarjan seteleissä. Kuvissa on muutamia uuden viiden euron setelin turvatekijöistä:

Liikkeelle laskettujen setelien määrät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan Keskuspankin mukaan 31.3.2009 oli laskettu liikkeelle yli 12 miljardia euroseteliä, ja ne ylittävät yhteisarvoltaan 747 miljardia euroa. [18]

Suomen Pankin liikkeelle laskemien eurosetelien arvo/kappalemäärä 30.11.2010 on 10 299,1 milj. euroa / 231,8 milj. kpl.[19]

Arvo Kappalemäärä  % määrästä Yhteensä arvo  % arvosta
5 euroa 1 385 milj. 11,2 % 6 900 milj. € 0,9 %
10 euroa 1 833 milj. 14,9 % 18 300 milj. € 2,5 %
20 euroa 2 383 milj. 19,3 % 47 700 milj. € 6,4 %
50 euroa 4 635 milj. 37,6 % 231 800 milj. € 31,0 %
100 euroa 1 369 milj. 11,1 % 136 900 milj. € 18,3 %
200 euroa 171 milj. 1,4 % 34 200 milj. € 4,6 %
500 euroa 543 milj. 4,4 % 271 300 milj. € 36,3 %
Yhteensä 12 319 milj. 100 % 747 000 milj. € 100 %

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Toinen eurosetelisarja 8. marraskuuta 2012. Euroopan keskuspankki. Viitattu 7.12.2012. (suomeksi)
  2. Karjalainen: Euroseteleissä pian uudet kuvat
  3. a b c European Central Bank: Euro banknote design exhibition. Frankfurt am Main, Germany: European Central Bank, 2003. ISBN 92-9181-393-1. (englanniksi)
  4. a b http://www.ecb.europa.eu/euro/banknotes/html/index.fi.html
  5. http://www.ecb.europa.eu/euro/banknotes/security/html/index.fi.html
  6. http://www.ecb.europa.eu/euro/banknotes/security/additional/html/index.fi.html
  7. Setelit – Kuva-aiheet Euroopan keskuspankki. Viitattu 9.1.2013. (suomeksi)
  8. a b Euroopan keskuspankki: ”3 Tuotanto / Eurosetelien laajamittaisen tuotannon hallinnointi”, Näin eurosta tuli yhteinen raha - Eurosetelien ja -kolikoiden historiikki, s. 48-50. Frankfurt am Main, Saksa: Euroopan keskuspankki, 2007. ISBN 978-92-899-0326-4. (suomeksi)
  9. Setec Oy: Vuosikertomus Setec 2004, s. 6 (pdf) Viitattu 18.9.2010. (suomeksi)
  10. Banknote Serial Numbers The Euro Information Website. Viitattu 9.1.2013. (englanniksi)
  11. a b c Uusi 5 euron seteli (s. 1 ja 6) 10.1.2013. Euroopan keskuspankki. Viitattu 10.1.2013. (suomeksi)
  12. http://www.ecb.int/euro/intro/html/index.en.html
  13. http://www.ecb.int/pub/pdf/other/pp139-144mb200805en.pdf
  14. Toinen eurosetelisarja (ns. Europa-sarja) 8.11.2012. Euroopan keskuspankki. Viitattu 13.1.2013. (suomeksi)
  15. a b Eurojärjestelmä esitteli uuden 5 euron setelin 10.1.2013. Euroopan keskuspankki. Viitattu 13.1.2013. (suomeksi)
  16. ЕЦБ, ЕСЦБ и Евросистемата Euroopan keskuspankki. Viitattu 19.1.2013. (bulgariaksi)
  17. Turvatekijät (Tunnustele – Kohokuviot – video) 10.1.2013. Euroopan keskuspankki. Viitattu 10.1.2013. (suomeksi)
  18. seteleiden painomäärät ECB.
  19. seteleiden painomäärät Suomen pankki. Viitattu 2.1.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]