Eurosetelit

Eurosetelien luonnokset vuoden 1996 kilpailuehdotuksen mukaisina

Euron symboli

Osa artikkelisarjaa
Euroopan unionin politiikka
Jäsenvaltiot  Alankomaat  Belgia  Bulgaria  Espanja  Irlanti  Italia  Itävalta  Kreikka  Kroatia  Kypros  Latvia  Liettua  Luxemburg  Malta  Portugali  Puola  Ranska  Romania  Ruotsi  Saksa  Slovakia  Slovenia  Suomi  Tanska  Tšekki  Unkari  Viro Jäsenehdokkaat  Albania  Bosnia ja Hertsegovina  Georgia  Kosovo  Moldova  Montenegro  Pohjois-Makedonia  Serbia  Turkki  Ukraina Erityisalueet EU3 Kööpenhaminan kriteerit
Perussopimukset ja julistukset Schumanin julistus (1950) Pariisin sopimus (1951) Euroopan julistus (1951) Rooman sopimus (1957) Euratom-sopimus (1957) Brysselin sopimus (1965) Solemnin julistus (1983) Euroopan yhtenäisasiakirja (1986) Maastrichtin sopimus (1992) Amsterdamin sopimus (1997) Nizzan sopimus (2001) Berliinin julistus (2007) Lissabonin sopimus (2007) Muut sopimukset Schengenin sopimus (1985) Sopimus Euroopan talousalueesta (1992) Kööpenhaminan kriteerit Hylätyt sopimukset Sopimus Euroopan perustuslaista (2004)
Toimeenpanovalta Eurooppa-neuvosto Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Luettelo kokouksista Euroopan komissio Von der Leyenin komissio Puheenjohtaja Varapuheenjohtajat Komissaarineuvosto Virkamiehet Pääsihteeri
Lainsäädäntövalta Lainsäädäntöprosessi Euroopan unionin neuvosto Puheenjohtajuus Neuvostot AGRIFISH KIKY ECOFIN Euroryhmä ENVI TSTK EYCS UAN YAN OSA TTE Sihteeristö Pääsihteeri Coreper Euroopan parlamentti Puhemies Varapuhemies Parlamenttiryhmät EPP S&D Euroopan parlamentin jäsen Valiokunnat
Tuomiovalta Euroopan unionin tuomioistuin Unionin tuomioistuin Unionin yleinen tuomioistuin
Tarkastusvalta Euroopan tilintarkastustuomioistuin Euroopan komission tilintarkastuspalvelu ECOFIN Euroopan parlamentin budjettikurikomitea Euroopan petostentorjuntavirasto Euroopan syyttäjänvirasto
Euroopan keskuspankki Pääjohtaja EKPJ EMU Eurosetelit Eurokolikot
Muut toimielimet Euroopan investointipankki Euroopan investointirahasto Euroopan vakausmekanismi Euroopan yliopistoinstituutti Erillisvirastot Euroopan teknologiainstituutti Euroopan syyttäjänvirasto Euroopan tietosuojavaltuutettu Euroopan oikeusasiamies Neuvoa-antavat Euroopan alueiden komitea Euroopan talous- ja sosiaalikomitea Euroopan unionin sotilaskomitea Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea Sisäiset Euroopan unionin julkaisutoimisto Euroopan ulkosuhdehallinto Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto Euroopan hallintokoulu
Vaalit 1979, 1984, 1989, 1994, 1999, 2004, 2009, 2014, 2019, 2024 Europuolueet Luettelo kansanäänestyksistä
Oikeus Acquis Ensisijaisuus Läheisyys Asetus Direktiivi Päätös Suositus Euroopan unionin perusoikeuskirja
Politiikka Budjetti Tulliliitto Vapaakauppasopimukset Sisämarkkinat VTO-alue Politiikka Maatalous Energia Kalastus Alue- ja rakennepolitiikka Kansalaisuus EU-myönteisyys EU-kriittisyys Euroopan pankkiunioni Pääomamarkkinaunioni Yhdentyminen Euroopan yhdysvallat Kansalaisaloite Avoimuusrekisteri
Ulkosuhteet Korkea edustaja Euroopan ulkosuhdehallinto Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikka G7 G20 Frontex
Entiset toimielimet Euroopan yhteisöt (1958–1993) Euroopan hiili- ja teräsyhteisö Euroopan talousyhteisö Länsi-Euroopan unioni

Eurosetelit ovat euroalueella vuodesta 2002 lähtien käytössä olleita seteleitä. Rahat laskee liikkeelle Euroopan keskuspankki (EKP). Nimellisarvoltaan setelit ovat 5, 10, 20, 50, 100, 200 ja 500 euroa, joskin uusia 500 euron seteleitä ei enää paineta. Toisin kuin eurokolikot, setelit ovat molemmilta puolilta samanlaisia koko euroalueella, vaikka ne on painettu eri jäsenvaltioissa. Ensimmäisen sarjan euroseteleitä alettiin korvata uusilla vuoden 2013 toukokuusta alkaen.

Suunnitteluvaihe

Eurosetelien suunnittelemiseksi Euroopan keskuspankin edeltäjä, Euroopan rahapoliittinen instituutti EMI, julisti helmikuussa 1996 EU-maissa kilpailun, johon kutsuttiin osallistumaan useita kuvataiteilijoita. Seteleille asetettiin kilpailuohjelmassa tietyt vaatimukset, kuten koot, värit ja pakolliset symbolit ja tekstit. Setelisarjan tuli olla teemaltaan joko ”Euroopan aikakaudet ja tyylisuunnat” tai ”abstrakti/moderni”. Suunnitelmissa tuli yhdistää onnistuneesti taiteellinen luovuus ja setelien turvaominaisuudet. Setelien tuli olla

• helposti tunnistettavia
• turvallisia väärentämistä vastaan
• ulkonäöltään miellyttäviä.

Lisäksi setelien tuli olla selvästi eurooppalaisen näköisiä ja viestittää sellaisia poliittisia ja kulttuuriarvoja, jotka kaikki eurooppalaiset voivat helposti hyväksyä.

Kilpailuehdotuksia eli suunnitelmia eurosetelisarjaksi tuli 29 suunnittelijalta tai suunnitteluryhmältä yhteensä 44. Tuomaristossa oli eri EU-maista neljätoista taiteiden ja viestinnän asiantuntijaa, jotka oli valittu maiden keskuspankkien ehdottamina.

Ensimmäinen setelisarja

Yleiskuvaus

Willem F. Duisenbergin allekirjoitus 5 euron setelissä.

Jean-Claude Trichet’n allekirjoitus 20 euron setelissä.

Mario Draghin allekirjoitus 10 euron setelissä. Pienet pallot ovat Eurion-kopiointisuojausta.

Kilpailun voittajaehdotus julkistettiin 13. joulukuuta 1996. Kilpailun voitti itävaltalainen setelitaiteilija Robert Kalina. Voittotyö päätettiin ottaa pohjaksi euroseteleiden ulkonäölle. Lopulliset suunnitelmat valmistuivat helmikuussa 1998. Setelien painaminen käynnistyi heinäkuussa 1999. Eurosetelien lopulliset mallit julkistettiin yleisölle 30. elokuuta 2001, setelien esijakelu pankeille ja yrityksille alkoi 1. syyskuuta 2001, ja setelit (sekä kolikot) laskettiin liikkeelle 1. tammikuuta 2002.

Toisin kuin kolikoissa, euroseteleissä ei ole kansallisia kuva-aiheita eikä tekstejä, vaan niissä korostetaan eurooppalaisille yhteisiä arvoja. Pääasiallisena kuvituksena on eri aikakausien ja tyylisuuntien arkkitehtuuri. Setelien etusivuille on kuvattu rakennusten ovia ja ikkunoita, takasivuille siltoja. Nämä kuvastavat avautumista kohti muita ihmisiä ja yhteyksiä heihin. Kuvatut ovet, ikkunat ja sillat eivät esitä mitään tiettyjä olemassa olevia rakennelmia, mutta ne kuvaavat eri aikakausille tyypillisiä rakennustyylejä.

Setelien suuruudet eli nimellisarvot ja kuva-aiheiden tyylisuunnat ovat seuraavat :

• 5 euroa: antiikin eli klassinen aikakausi
• 10 euroa: romaaninen tyyli
• 20 euroa: goottilainen tyyli
• 50 euroa: renessanssi
• 100 euroa: barokki ja rokokoo
• 200 euroa: teollistumisen aikakausi (teräs- ja lasiarkkitehtuuri)
• 500 euroa: moderni 1900-luvun aika. 500 euron seteli on päätetty jättää pois toisesta sarjasta.

Seteleiden koko vaihtelee siten, että pieniarvoiset setelit ovat pienimpiä ja koko on sitä suurempi mitä suurempiarvoinen seteli on kyseessä. Tällä, samoin kuin setelien suurilla numeroilla ja nimellisarvon mukaan vaihtelevilla kohokuvioinneilla, setelien tunnistaminen on tehty mahdolliseksi myös näkövammaisille. Myös seteleiden selkeästi erilaiset värit auttavat erottamaan ne toisistaan.

20 € seteli ultraviolettivalossa

Euroseteleissä on suuri määrä ns. turvatekijöitä, joiden tarkoituksena on vaikeuttaa seteleiden väärentämistä. Tutuimpia näistä ovat kaiverruspainatus, vesileima, hologramminauha tai -kuvake ja varmuuslanka setelipaperin sisällä . Vähemmän tunnettuja ovat mm. setelin ultravioletti- ja infrapunavalossa näkyvät ominaisuudet, magneettiset ominaisuudet, mikrokokoiset tekstit, Eurion-koodi sekä monet muut, joiden havaitseminen vaatii erikoisvälineitä ja joista useita ei ole edes julkistettu yleisölle.^lähde?

Kaikissa euroseteleissä on arvopuolella joko EKP:n ensimmäisen pääjohtajan Wim Duisenbergin, 1. marraskuuta 2003 pääjohtajana aloittaneen Jean-Claude Trichet’n tai 1. marraskuuta 2011 pääjohtajana aloittaneen Mario Draghin allekirjoitus painettuna.

Lisäksi kaikissa euroseteleissä on

• Euroopan unionin 12 tähteä
• rahayksikön nimi euro sekä latinalaisilla (EURO) että kreikkalaisilla (ΕΥΡΩ) aakkosilla
• Euroopan keskuspankin lyhenne yhdellätoista EU:n virallisella kielellä – BCE, ECB, EZB, EKT ja EKP (useammassa kielessä samoja lyhenteitä)
• seteleiden käyttöönoton vuosiluku 2002
• ©-symboli Euroopan keskuspankin tekijänoikeussuojan merkkinä
• EU:n lippu
• Euroopan kartta (mukaan lukien Ranskan merentakaiset departementit)
• useita muita yhtenäisiä piirteitä.

Ominaisuudet nimellisarvoittain

Kuva		Arvo	Koko Paino	Pääväri		Tyylisuunta		Painokoodin sijainti
Etusivu	Takasivu					Arkkitehtoninen	Vuosisata
		5 €	120 mm × 62 mm 0,63 g		harmaa	klassinen	< 5.	vasen kuvan reuna
		10 €	127 mm × 67 mm 0,72 g		punainen	romaaninen	11.–12.	klo 8 tähti
		20 €	133 mm × 72 mm 0,81 g		sininen	goottilainen	13.–14.	klo 9 tähti
		50 €	140 mm × 77 mm 0,92 g		oranssi	renessanssi	15.–16.	oikea kuvan reuna
		100 €	147 mm × 82 mm 1,02 g		vihreä	barokki ja rokokoo	17.–18.	oikealla klo 9 tähdestä
		200 €	153 mm × 82 mm 1,07 g		kellanruskea	teräs- ja lasiarkkitehtuuri	19.–20.	klo 7 tähden yllä
		500 €	160 mm × 82 mm 1,12 g		purppuranpunainen	moderni	20.–21.	klo 9 tähti

Kaikki eurosetelit ovat 0,105 mm paksuja.

Turvatekijöitä kuvin

Kohopainatusta, joka tuntuu sormin seteleitä siveltäessä

50 euron seteli ultraviolettivalossa

50 euron seteli infrapunavalossa

Ensimmäisen sarjan seteleissä on sekä kaikille seteleille yhteisiä että nimellisarvokohtaisia turvatekijöitä, joita on esitetty seuraavissa kuvissa. Turvatekijöitä on kuitenkin muitakin kuin kuvissa näkyvät.

Kaikille seteleille yhteisiä turvatekijöitä:

• 
  Turvalanka
• 
  Vesileima
• 
  Mikrokirjoitus
• 
  Magneettinen tunniste

• 
  Läpikohdistuskuvio (etupuolella)
• 
  Läpikohdistuskuvio (taustapuolella)
• 
  Läpikohdistuskuvio (valoa vasten)

Yhden tai muutaman nimellisarvon turvatekijöitä:

• 
  Helmiäispainatus (hopeanhohtoisena)
• 
  Helmiäispainatus (kullanhohtoisena)
• 
  €-merkki mikrorei’ityksenä hologrammissa
• 
  Hologrammi 50 €
• 
  Hologrammi 100 €
• 
  Katsomiskulman mukaan väriä vaihtava nimellisarvo ”50”

Setelipainokoodi

Seteleitä painetaan eri EU-maiden setelipainoissa. Välttämättä ei tarvitse olla kyse euroja käyttävästä EU-maasta: esimerkiksi Isossa-Britanniassa on painettu osa käytössä olevista euroseteleistä, vaikkei euro ole Isossa-Britanniassa käytössä . Setelien painomaan ei siis myöskään tarvitse olla sama kuin liikkeellelaskumaa.

Painopaikan koodi kymmenen euron setelissä. R tarkoittaa, että seteli on painettu Bundesdruckerei-setelipainossa Saksassa.

Setelien etupuolella näkyy pienenä tekstinä painopaikan kuusimerkkinen koodi. Sen ensimmäinen kirjain on setelipainon tunnus, seuraavat kolme numeroa ovat painolaatan tunnistenumero, seuraavana oleva kirjain on painoarkin rivi ja viimeinen numero on painoarkin sarake. Esimerkki: D001A1 = Setelin on painanut suomalainen Setec Oy, painolaatta 001, laatan 1. rivi ja laatan 1. sarake. Setec (nykyinen Gemalto Oy) ei tosin ole enää vuoden 2003 jälkeen painanut seteleitä, vaan kaikki Suomessa liikkeelle laskettavat käyttämättömät setelit ovat joko vanhaa varastoa Setecin taannoin painamasta määrästä tai ulkomailla painettuja.

Setelipainon tunnus
Suluissa oleville painoille on varattu koodi, mutta ne eivät ole painaneet liikkeelle laskettuja euroseteleitä.

Kirjain	Setelipaino	Paikka	Maa
(A)	(Bank of England Printing Works)	(Loughton)	(Iso-Britannia)
(B)	Ei käytössä	–	–
(C)	(Crane AB)	(Tumba)	(Ruotsi)
D	Setec Oy	Vantaa	Suomi
E	F. C. Oberthur	Chantepie	Ranska
F	Österreichische Banknoten und Sicherheitsdruck	Wien	Itävalta
G	Koninklijke Joh. Enschedé	Haarlem	Alankomaat
H	De La Rue	Gateshead	(Iso-Britannia)
(I)	Ei käytössä	–	–
J	Istituto Poligrafico e Zecca dello Stato	Rooma	Italia
K	Central Bank of Ireland	Dublin	Irlanti
L	Banque de France	Chamalières	Ranska
M	Fábrica Nacional de Moneda y Timbre	Madrid	Espanja
N	Bank of Greece	Ateena	Kreikka
(O)	Ei käytössä	–	–
P	Giesecke & Devrient	München & Leipzig	Saksa
(Q)	Ei käytössä	–	–
R	Bundesdruckerei	Berliini	Saksa
(S)	(Danmarks Nationalbank)	(Kööpenhamina)	(Tanska)
T	National Bank of Belgium	Bryssel	Belgia
U	Valora - Banco de Portugal	Carregado	Portugali

Ennen käteiseurojen käyttöönottoa 1. tammikuuta 2002 useimmissa painoissa painettiin kaikkia setelien nimellisarvoja, koska käyttöönottoa varten seteleitä tarvittiin valtava määrä . Nykyisin vuosittain painetaan paljon pienempiä määriä uusia seteleitä. Ne tarvitaan lähinnä korvaamaan käytössä loppuun kuluneita seteleitä ja lisäämään liikkeellä olevan setelirahan kokonaismäärää (jälkimmäinen johtuu pääosin euron kasvavasta merkityksestä yhtenä maailman päävaluutoista, mikä lisää käteiseurojen kysyntää euroalueen ulkopuolella). Sen vuoksi kussakin setelipainossa ei tarvitse painaa kuin yhtä tai vain muutamaa nimellisarvoa, esimerkiksi vain 20 euron seteleitä.

Sarjanumero

Sarjanumerossa on ensimmäisenä kirjain, ja sitä seuraa yksitoista numeroa. Kirjain paljastaa, minkä maan keskuspankki on setelin painatuksen tilannut. Koska painopaikka ei välttämättä ole samassa maassa, sarjanumeron kirjain ja edellä mainittu painopaikan kirjain voivat viitata eri maihin. Kymmenen seuraavaa numeroa ovat setelin järjestysnumero, ja viimeinen numero on tarkistusnumero. Sarjanumeroon pätee kaava, että kun lasketaan sarjanumeron kirjaimen järjestysnumero (A=1, B=2, …, Z=26) ja kaikki numerot yhteen, ja sen jälkeen saadun summan numerot vielä uudelleen yhteen, saadaan aina 8 (esimerkiksi S00630387745: S=19, 19+0+0+6+3+0+3+8+7+7+4+5 = 62, 6+2 = 8).

Ensi näkemältä maiden järjestys kirjaimiin nähden vaikuttaa sattumanvaraiselta, mutta vuonna 2002 eurokäteisen käyttöön ottaneet maat (sekä EU- mutta ei euromaat Tanska, Ruotsi ja Iso-Britannia, joille silti on varattu kirjain) ovat kuitenkin kunkin maan pääkielen mukaisten nimien mukaan käänteisessä aakkosjärjestyksessä. Kreikka on poikkeus, sillä sille on valittu Y-kirjain ilmeisesti siksi, että sama kirjainmerkki esiintyy myös kreikkalaisessa kirjaimistossa ypsilon-kirjaimena. Aakkosjärjestyksestä poikkeavat myös euron myöhemmin käyttöön ottaneet maat. Kirjainkoodit ovat seuraavat :

Sarjanumeron alkukirjain
Suluissa olevat eivät ole käytössä joko lainkaan tai vielä.

Kirjain	Maa	Valtakielellä	Tarkistusnumero
Vuonna 2002 EU:hun kuuluneet maat
Z	Belgia	België/Belgique/Belgien	9
Y	Kreikka	Ελλάδα [Ellada]	1
X	Saksa	Deutschland	2
(W)	Tanska	Danmark (ei ole euromaa)	(3)
V	Espanja	España	4
U	Ranska	France	5
T	Irlanti	Éire/Ireland	6
S	Italia	Italia	7
(R)	( Luxemburg)	Luxembourg/Luxemburg/Lëtzebuerg (ei ole painanut/painattanut seteleitä omalla tunnuksellaan)	(8)
(Q)		Ei käytössä
P	Alankomaat	Nederland	1
(O)		Ei käytössä
N	Itävalta	Österreich (saksankielisessä aakkostossa o ja ö ovat samanarvoisia)	3
M	Portugali	Portugal	4
L	Suomi	Suomi/Finland	5
(K)	( Ruotsi)	Sverige (ei ole euromaa)	(6)
(J)	( Yhdistynyt kuningaskunta)	United Kingdom (ei ole euromaa)	(7)
(I)		Ei käytössä
Vuoden 2002 jälkeen EU:hun liittyneet, euron käyttöön ottaneet maat
H	Slovenia	Slovenija	9
G	Kypros	Κύπρος [Kypros]/Kıbrıs	1
F	Malta	Malta	2
E	Slovakia	Slovensko	3
D	Viro	Eesti (ei ole painanut/painattanut seteleitä omalla tunnuksellaan)	4
(C)	Latvia	Latvija
(B)	Liettua	Lietuva
(A)		Ei käytössä

Toinen setelisarja, Europa-sarja

Yleiskuvaus

Uuden Europa-sarjan yksityiskohtia viiden euron setelin hologramminauhassa.

Toisen sarjan seteleitä

Mitä pidempään setelit ovat käytössä, sitä paremmiksi niiden väärennystekniikat ja väärentäjien taidot kehittyvät. Sen vuoksi kaikki maailman valtiot joutuvat uusimaan setelisarjansa muutaman vuoden välein ja lisäämään seteleihin uusia turvatekijöitä. Euroopan keskuspankki laskee liikkeelle uuden setelisarjan vuosina 2013-2019.

Euroopan keskuspankin mukaan uusi sarja tulee käyttöön vähitellen, nimellisarvo kerrallaan, ja setelien kuva-aiheet tulevat noudattamaan samaa teemaa kuin ensimmäisen sarjan seteleissä. Uudessa, niin sanotussa Europa-sarjassa yksi näkyvimmistä muutoksista on kreikkalaisen mytologian Europa-neidon kasvokuva hologramminauhassa ja vesileimassa. Tämä ja muutama muu uusi piirre julkistettiin EKP:n tiedotustilaisuudessa 8. marraskuuta 2012, samoin kuin tieto, että ensimmäisenä tuli käyttöön uusi viiden euron seteli toukokuussa 2013. Setelin ulkonäkö julkaistiin kokonaisuudessaan 10. tammikuuta 2013. Uutta toisessa sarjassa on myös Bulgarian EU:hun liittymisen johdosta kyrillisillä kirjaimilla kirjoitettu euron nimi (EBPO) samoin kuin EKP:n lyhenne (ЕЦБ, bulg. Европейска централна банка).

Toisen setelisarjan suunnittelija on saksalainen Reinhold Gerstetter.

Vanhemmat setelit säilyvät uusien setelien liikkeellelaskusta huolimatta kelvollisina maksuvälineinä toistaiseksi. Senkin jälkeen, kun niiden ilmoitetaan lakkaavan kelpaamasta maksuvälineinä, ne säilyttävät arvonsa ja vaihdetaan ilman takarajaa keskuspankeissa uudempiin seteleihin.

Uudistettu 10 euron seteli otettiin käyttöön syyskuussa 2014, 20 euron seteli marraskuussa 2015, 50 euron seteli huhtikuussa 2017 sekä 100 euron ja 200 euron seteli toukokuussa 2019.

500 euron setelistä ei tule uudistettua, Europa-sarjan versiota, sillä Euroopan keskuspankki on päättänyt lopettaa tämän suurimman nimellisarvon tuotannon ja liikkeeseenlaskun torjuakseen rikollisuutta ja rahanpesua. Ratkaisua on arvosteltu lähinnä Saksassa. Näiden setelien liikkeeseenlasku päättyi Suomessa ja useimmissa muissa euromaissa 25. tammikuuta 2019. Olemassa olevat 500 euron setelit kuitenkin säilyvät laillisina maksuvälineinä tulevaisuudessakin, rajoittamattoman ajan.

Ominaisuudet nimellisarvoittain

Kuva		Arvo	Koko Paino	Pääväri (lisävärit)		Liikkeellelaskupäivä	Painokoodin sijainti
Etusivu	Takasivu
		5 €	120 mm × 62 mm 0,63 g		harmaa (vihreä, oranssinkeltainen)	2. toukokuuta 2013	etupuolella yläoikealla hologrammi- nauhan vieressä pystyssä
		10 €	127 mm × 67 mm 0,72 g		punainen	23. syyskuuta 2014
		20 €	133 mm × 72 mm 0,81 g		sininen	25. marraskuuta 2015
		50 €	140 mm × 77 mm 0,92 g		oranssi	4. huhtikuuta 2017
		100 €	147 mm × 77 mm ? g		vihreä	28. toukokuuta 2019
		200 €	153 mm × 77 mm ? g		keltainen	28. toukokuuta 2019

Turvatekijöitä kuvin

Toisen sarjan seteleissä on osin uusia, osin samoja turvatekijöitä kuin ensimmäisen sarjan seteleissä. Kuvissa on muutamia uuden viiden euron setelin turvatekijöistä:

• 
  Turvalanka
• 
  Vesileima
• 
  Mikrokirjoitusta
• 
  Hologramminauha
• 
  Hohtavanvihreä numero
• 
  Seteli ultraviolettivalossa
• 
  Seteli infrapunavalossa
• 
  Pienien renkaiden muodostama EURion-tunnistekuvio

Europa-sarjan sarjanumerot

Sarjanumero on setelissä osittain kahteen kertaan: kokonaisena vaakasuorassa ja lisäksi viimeiset kuusi numeroa pystysuorassa.

Kokonaisessa sarjanumerossa on kaksi kirjainta ja kymmenen numeroa. Ensimmäinen kirjain kertoo, missä seteli on painettu (ks. alla oleva lista). Toisella kirjaimella ei ole erityismerkitystä, vaan se vaihtelee numeroiden tapaan.

Kirjain	Painopaikka	Maa
Z	Belgian keskuspankki	Belgia
Y	Kreikan keskuspankki	Kreikka
X	Giesecke & Devrient GmbH (München)	Saksa
W	Giesecke & Devrient GmbH (Leipzig)	Saksa
V	IMBISA	Espanja
U	Ranskan keskuspankki	Ranska
T	Irlannin keskuspankki	Irlanti
S	Italian keskuspankki	Italia
R	Bundesdruckerei GmbH	Saksa
(Q)		Ei käytössä
P	Joh. Enschede Security Printing BV	Alankomaat
(O)		Ei käytössä
N	Oesterreichische Banknoten und Sicherheitsdruck GmbH	Itävalta
M	Valora	Portugali
(L)		Ei käytössä
(K)		Ei käytössä
J	De La Rue Currency (Gateshead)	Yhdistynyt kuningaskunta
(I)		Ei käytössä
H	De La Rue Currency (Loughton)	Yhdistynyt kuningaskunta
(G)		Ei käytössä
(F)		Ei käytössä
E	Oberthur Fiduciaire	Ranska
D	Polska Wytwórnia Papierów Wartościowych	Puola
(C)		Ei käytössä
(B)		Ei käytössä
(A)		Ei käytössä

Liikkeelle laskettujen setelien määrät

Euroopan keskuspankin mukaan 31.3.2009 oli laskettu liikkeelle yli 12 miljardia euroseteliä, ja ne ylittävät yhteisarvoltaan 747 miljardia euroa.

Suomen Pankin liikkeelle laskemien eurosetelien arvo/kappalemäärä 30.11.2010 on 10 299,1 milj. euroa / 231,8 milj. kpl.

Arvo	Kappalemäärä	% määrästä	Yhteensä arvo	% arvosta
5 euroa	1 385 milj.	11,2 %	6 900 milj. €	0,9 %
10 euroa	1 833 milj.	14,9 %	18 300 milj. €	2,5 %
20 euroa	2 383 milj.	19,3 %	47 700 milj. €	6,4 %
50 euroa	4 635 milj.	37,6 %	231 800 milj. €	31,0 %
100 euroa	1 369 milj.	11,1 %	136 900 milj. €	18,3 %
200 euroa	171 milj.	1,4 %	34 200 milj. €	4,6 %
500 euroa	543 milj.	4,4 %	271 300 milj. €	36,3 %
Yhteensä	12 319 milj.	100 %	747 000 milj. €	100 %

Katso myös

• EuroBillTracker
• Nollaseteli
• Turvapaino

Aiheesta muualla

• Setelit.com: Eurosetelit
• Ekp: Eurosetelit
• Suomen pankki: Eurosetelit (Arkistoitu – Internet Archive)