Rakennerahasto
Wikipedia
Euroopan unioni on yhteisvastuullisuuteen perustuva yhteisö: sen jäsenvaltiot ovat ottaneet tehtäväkseen Euroopan unionin alueiden ja jäsenvaltioiden välisten taloudellisten erojen tasoittamisen. Merkittävin unionin käytettävissä oleva väline ovat rakennerahastot. Rakennerahastojen tarkoituksena on edistää taloudellista kehitystä ja luoda työpaikkoja tukemalla esimerkiksi hiilikaivoksia, naisten uudelleenkoulutusta tai ympäristönsuojelua koskevia investointeja.
Euroopan unionin vauraimpien ja vähiten kehittyneiden alueiden välillä on syvä taloudellinen kuilu. Kuilun poistaminen on EU:n rakennepolitiikan keskeinen tavoite. Jo vuonna 1957 tehdyssä Rooman sopimuksessa jäsenvaltiot julistivat, että niiden tavoitteena on vähentää "alueiden välisiä kehityseroja sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä, maaseutu mukaan luettuna" (ETY:n perustamissopimuksen 130 a artikla). Euroopan unioni ei ole ainoastaan taloudellinen ja poliittinen, vaan myös yhteisvastuullisuuteen perustuva yhteisö, jossa vauraimmat valtiot ja alueet auttavat taloudellisesti heikompia alueita kehittymään samalle tasolle.
EU käyttää rakennerahastoja taloudellisen kasvun ja työllisyyden edistämiseen suoraan jäsenvaltioissa. Vuodesta 1994 vuoteen 1999 rakennerahastojen käytettävissä on yhteensä 154,5 miljardia ecua, eli noin kolmannes EU:n vuosittaisesta talousarviosta.
Rakennerahastoihin kuuluu useita EU:n talousarviosta määrärahansa saavia rahastoja. Näihin rahastoihin sovelletaan yhteisiä sääntöjä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kumppanuus
Rahastojen käyttöä ohjaa toissijaisuusperiaate, eli rahastojen täytäntöönpanon vastuu on mahdollisimman lähellä kansalaisia. Jäsenvaltioiden EU:n tasolla sovittujen tavoitteiden ja sääntöjen mukaisesti viranomaiset ehdottavat ja hallinnoivat erityistoimia yhteistyössä Euroopan komission kanssa. EU rahoittaa kaikkia rakennerahastojen toimia yhdessä paikallisten viranomaisten ja muiden rahoittajien kanssa, eikä EU-rahoitusta voi saada ellei ole muita rahoituslähteitä.
Jäsenvaltioiden kanssa on sovittu, että Euroopan komissio laatii yhteisön tukikehyksen, jossa on määrätty kehittämisen toimintalinjat, rahoituskeinot ja investointimuodot. Yhteisön tukikehykset muodostavat perustan toimintaohjelmille, joiden avulla alueelliset ja paikalliset yhteistyökumppanit toteuttavat hankkeet. Toimintaohjelma saattaa sisältää useita yksittäisiä toimia, kuten koulutusohjelmia, rakennushankkeita tai muita toimia, jotka ovat sopivia tavoitteiden saavuttamiseksi.
Yhteisöaloitteet ovat yhteisön tukikehyksen ulkopuolinen rakennerahasto-ohjelmien erityistyyppi. Niillä tuetaan EU:n laajuisia erityistavoitteita. Esimerkkinä voidaan mainita rajaseutuyhteistyö eri maiden välillä.
Suunnitelmat ovat monivuotisia, jotta toimet voidaan kohdistaa pitkän aikavälin ongelmiin. Juuri tästä tulee nimi rakennerahastot: niiden tavoitteena on voittaa taloudellisen kehityksen rakenteelliset esteet eli väestön riittämätön ammattitaito ja koulutusaste, keskittyminen tarpeettomaksi käyneeseen teollisuudenalaan, liikenne-, energianjakelu- ja tietoliikenneinfrastruktuurin puuttuminen jne.
[muokkaa] Rahastot
EU:lla on seuraavat rahastot:
- Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) edistää pääasiassa taloudelliselta kehitykseltään jälkeenjääneitä alueita. Tukea annetaan investointeihin, joilla voidaan luoda ja säilyttää pysyviä työpaikkoja, sekä hankkeisiin, joilla parannetaan infrastruktuuria ja tuottavia investointeja. Lisäksi tavoitteena on parantaa alueiden kehitysmahdollisuuksia tukemalla erityisesti pk-yritysten paikallisia hankkeita.
- Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tavoitteena on työttömyyden torjunta. ESR on tärkein väline, jolla EU toteuttaa työllisyyspolitiikkaansa kehittämällä henkilöresursseja ja parantamalla työmarkkinoiden toimintaa. Tarkoituksena on parantaa niiden ihmisten mahdollisuuksia, joiden on kaikkein vaikeinta saada työtä tai säilyttää työpaikkansa.
- Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) ohjausosasto tukee jäsenvaltioiden maatalouden rakenteiden mukauttamista jäsenvaltioissa osana yhteistä maatalouspolitiikkaa ja edistää maaseutualueiden kehittämistä. Se myöntää investointitukea tuotantokustannusten vähentämiseksi ja maatilojen tehokkuuden parantamiseksi sekä maa- ja metsätaloustuotteiden markkinoimiseksi entistä paremmin. Lisäksi rahastosta tuetaan maaseudun infrastruktuurien parantamista, kylien uudelleenasuttamista ja matkailun sekä käsityöalojen kehittämistä.
- Kalatalouden ohjauksen rahoitusväline (KOR) tukee kalastuskannan uudistusta ja uudenaikaistamista koskevien investointien rahoittamista ja kalatuotteiden jalostus- ja myyntiedellytysten parantamista.
- Koheesiorahasto tukee niissä jäsenvaltioissa ympäristönsuojeluun ja liikenneinfrastruktuuriin liittyviä hankkeita, joiden BKT henkeä kohden on vähemmän kuin 90 prosenttia unionin keskiarvosta ja joilla on talouden uudistusohjelma talous- ja rahaliittoon liittymiseksi. Koheesiorahastolla on hieman erilaiset menettelysäännöt kuin muilla rahastoilla.
[muokkaa] Tavoitteet
Rakennerahastojen toimenpiteet on keskitetty kuuteen tavoitteeseen.
- Tavoite 1 kattaa alueet, joiden talouskehitys on muista jäljessä.
- Tavoite 2 tukee erityisesti taloudellisen ja teknologisen muutoksen koettelemia teollisuusalueita.
- Tavoite 3 parantaa työllisyystilannetta helpottamalla nuorten ihmisten ja työmarkkinoilta mahdollisesti syrjäytyvien siirtymistä työelämään; torjuu pitkäaikaistyöttömyyttä sekä edistää miesten ja naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia.
- Tavoite 4 auttaa työntekijöitä mukautumaan teolliseen ja teknologiseen muutokseen.
- Tavoite 5a edistää maatalouden ja kalastuksen rakenteiden uudenaikaistamista ja mukauttamista.
- Tavoite 5b tarjoaa tukea maaseutualueilla, joista paikallinen väestö lähtee, koska toimeentulomahdollisuudet ovat heikentyneet.
- Tavoite 6 edistää erittäin harvaan asuttujen alueiden kehittämistä ja rakenteellista mukauttamista. Nämä alueet sijaitsevat Suomessa ja Ruotsissa.
Rahastoista tuetaan eri tavoitteita erityissääntöjen mukaisesti. Tavoitteiden 3, 4 ja 5a toimia voidaan toteuttaa kaikkialla EU:n alueella. Muita tavoitteita voidaan toteuttaa ainoastaan tarkkaan määritellyillä maantieteellisillä alueilla, jotka EU määrittelee ohjelmakaudeksi.
[muokkaa] Tavoite 1:een kuuluvat alueet
Tavoite 1 on kaikkein tärkein tavoite. Noin 67 prosenttia rakennerahastoista käytetään tähän tarkoitukseen. Tavoitteen 1 alueiden BKT:n asukasta kohden on oltava alle 75 prosenttia EU:n keskiarvosta. Noin neljännes EU:n väestöstä asuu näillä alueilla, jotka jaksolla 1994–1999 ovat:
- Kreikka, Portugali, Irlanti: koko maa
- Belgia: Hainautin maakunta
- Saksa: viisi uutta osavaltiota (Brandenburg, Saksi, Saksi-Anhalt, Mecklenburg-Etu-Pommeri ja Thüringen) sekä Itä-Berliini
- Espanja: Andalusia, Asturia, Kantabria, Kastilia ja León, Kastilia- La Mancha, Ceuta ja Melilla, Valencia, Extremadura, Galicia, Kanariansaaret ja Murcia
- Ranska: Ranskan neljä merentakaista departementtia, Korsika ja Valenciennesin, Douain ja Avesnesin arrondissementit (Belgian Hainautin alueen lähialueet)
- Italia: Abruzzo (ainoastaan siirtymäkaudella 1994–1996), Basilicata, Calabria, Campania, Molise, Apuglia, Sardinia ja Sisilia
- Alankomaat: Flevoland
- Iso-Britannia: Pohjois-Irlanti, Merseyside ja Skotlannin ylämaat sekä saaret
- Itävalta: Burgenland.
[muokkaa] Ennusteet
Ohjelmakauden lopussa rakennerahastojen jatkamisesta on päätettävä uudelleen. Päätös perustuu arviointeihin siitä, kuinka aiemmat toimet ovat edistäneet käytännössä EU:n politiikan yleisiä tavoitteita. EU:n tulevan laajentumisen suhde rakennerahastoihin on ratkaistava sekä uudistettava maatalouspolitiikka.

