Euroopan unionin laajentuminen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Euroopan yhteisön (1958–1993) ja Euroopan unionin laajentuminen.

Euroopan unionin laajentumisella tarkoitetaan uusien jäsenvaltioiden liittymistä Euroopan unioniin. Tämä prosessi alkoi, kun kuusi valtiota perusti Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) vuonna 1951. Tämän jälkeen syntyi Euroopan yhteisö, josta tuli 1993 Euroopan unioni. Siitä lähtien EU:n jäsenmaiden määrä on kasvanut. Nykyään jäsenmaita on 27.

EHTY:n perustivat Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Saksa (Länsi-Saksa) ja Ranska. Ensimmäinen laajentuminen tapahtui kun Yhdistynyt kuningaskunta, Irlanti ja Tanska liittyivät yhteisöön vuonna 1973, Norja hylkäsi tuolloin jäsenyyden kansanäänestyksessä. Britannian liittyminen yhteisöön oli viivästynyt Ranskan presidentti Charles de Gaullen vastahakoisuuden takia. Ranskassa järjestettiin vuonna 1972 kansanäänestys Yhdistyneen kuningaskunnan, Irlannin, Tanskan ja Norjan jäsenyydestä; äänestäjistä 68,32 % kannatti maiden liittymistä EEC:hen.

Välimeren maista Kreikka liittyi jäseneksi vuonna 1981 ja Espanja sekä Portugali vuonna 1986. Entinen Itä-Saksa liittyi jäseneksi 1990, kun se sulautettiin Saksan liittotasavaltaan. Kylmän sodan päätyttyä unioniin liittyivät myös puoleettomina esiintyneet Itävalta, Ruotsi ja Suomi vuonna 1995, Norja hylkäsi jälleen jäsenyyden kansanäänestyksessä.

Kymmenen jäsenmaata liittyi unioniin kerralla vuonna 2004 kun entisen itäblokin maat Latvia, Liettua, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro otettiin jäseniksi Maltan ja Kyproksen ohella.

Vuonna 2004 liittyneissä maissa järjestettiin kansanäänestys jäsenyydestä vuoden 2003 aikana; kansanäänestyksissä äänestettiin seuraavasti:

  • Maltan lippu. Malta – 8. maaliskuuta (53,65 % kannatti jäsenyyttä, 61 % osallistuminen)
  • Slovenian lippu Slovenia – 23. maaliskuuta (89,66 % kannatti jäsenyyttä, 55,37 % osallistuminen)
  • Unkarin lippu Unkari – 12. huhtikuuta (83,76 % kannatti jäsenyyttä, 45 % osallistuminen)
  • Liettua – 10–11. toukokuuta (91,04 % kannatti jäsenyyttä, 63,3 % osallistuminen)
  • Slovakian lippu Slovakia – 16–17. toukokuuta (92,46 % kannatti jäsenyyttä, 52,15 % osallistuminen)
  • Puolan lippu Puola – 7–8. kesäkuuta (77,41 % kannatti jäsenyyttä, 58,82 % osallistuminen)
  • Tšekin lippu Tšekki – 13–14. kesäkuuta (77,33 % kannatti jäsenyyttä, osallistuminen)
  • Viron lippu Viro – 14. syyskuuta (66,9 % kannatti jäsenyyttä, 63 % osallistuminen)
  • Latvia – 20. syyskuuta (67 % kannatti jäsenyyttä, 72,53 % osallistuminen)

Kyproksella ja 15 EU:n silloisessa jäsenmaassa liittymissopimus ratifioitiin parlamentissä.

Vuonna 2007 Romania ja Bulgaria liittyivät unionin jäseniksi. Kroatia liittyi Euroopan unioniin 1. heinäkuuta 2013.

Mahdolliset tulevat laajentumiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavat maat ovat tunnustettu virallisiksi jäsenehdokkaiksi:

Muut länsi-Balkanin maat on tunnustettu mahdollisiksi hakijamaiksi:

Kriteerit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan unioni
Flag of Europe.svg

Osa politiikan artikkelisarjaa:
Euroopan unionin politiikka


Perussopimukset
Rooma · Maastricht
Amsterdam · Nizza · Lissabon
Toimielimet
Euroopan parlamentti

Puhemies Martin Schulz
Jäsenet (2009–2014)


Eurooppa-neuvosto

Puheenjohtaja: Herman Van Rompuy


Neuvosto

Puheenjohtajuus: Italia (loppuvuosi 2014)


Euroopan komissio

Puheenjohtaja José Manuel Barroso
Nykyinen komissio (2010–2014)


Euroopan unionin tuomioistuin

Puheenjohtaja · Ensimmäisen asteen tuomioistuin
Virkamiestuomioistuin


Euroopan keskuspankki

Pääjohtaja: Mario Draghi


Euroopan tilintarkastustuomioistuin
Vaalit
Vaalit 2009 · Vaalit 2014 · Vaalipiirit
Puolueet · Parlamenttiryhmät · Kansanäänestykset Euroopan unionista
Liittyvät aiheet
Jäsenvaltiot · Laajentuminen · Ulkomaan suhteet
Laki · EMU · Muut instituutiot · Erillisvirastot
 n  k  m 

Euroopan unioniin liittyäkseen valtion täytyy täyttää taloudelliset ja poliittiset vaatimukset, joita sanotaan Kööpenhaminan kriteereiksi (Kööpenhaminassa 1993 pidetyn kokouksen mukaan). Kriteerit sisältävät vakaan demokraattisen hallituksen, joka kunnioittaa lakia, ja esimerkiksi ihmisoikeuksiin, talouselämään ja ympäristöasioihin liittyviä vaatimuksia. Maastrichtin sopimuksen mukaan Euroopan parlamentin ja kaikkien jäsenvaltioiden täytyy hyväksyä laajentumiset.

Mikä vaan Euroopan valtio voisi teoriassa hakea EU:n jäsenyttä, milloin Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio joko hyväksyisivät tai hylkäisivät hakemuksen. Jos hakemus hyväksytään, liittymiskeskustelut alkavat. Hakemuksen hyväksymiseksi valtion pitää:[1]

  • Olla "Eurooppalainen valtio"
  • Kunnioittaa vapautta, demokratiaa, ihmisoikeuksia sekä lakia.

Euroopan unionin jäsenyyden saamiseksi valtion pitää:

  • Täyttää Kööpenhaminassa vuonna 1993 säädetyt kriteerit:
    • Demokratia, laki, ihmisoikeudet ja vähemmistöjen suojaaminen ovat vakaita.
    • Kauppatalouden pitää olla toimivaa ja vakaata, ja valtion pitää olla valmis käymään kauppaa EU:n kanssa.
    • Valtion pitää olla valmis noudattamaan jäsenyyden velvotteita ja EU:n sääntöjä.

Joulukuussa 1995 Madridin Euroopan komissio lisäsi liittymiskriteereihin valtion sitoutumista EU:n vaatimiin hallinnollisiin rakenteisiin.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. European Commission - Conditions for Enlargement Ec.europa.eu

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]