Euroopan unionin laajentuminen

Euroopan yhteisön (1958–1993) ja Euroopan unionin laajentuminen.

Euroopan unionin laajentumisella tarkoitetaan uusien jäsenvaltioiden liittymistä Euroopan unioniin. Tämä prosessi alkoi, kun kuusi valtiota perusti Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) vuonna 1951. Tämän jälkeen syntyi Euroopan yhteisö, josta tuli 1993 Euroopan unioni. Siitä lähtien EU:n jäsenmaiden määrä on kasvanut. Nykyään jäsenmaita on 27.

EHTY:n perustivat Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Saksa ja Ranska. Ensimmäinen laajentuminen tapahtui kun Yhdistynyt kuningaskunta, Irlanti ja Tanska liittyivät yhteisöön vuonna 1973, Norja hylkäsi tuolloin jäsenyyden kansanäänestyksessä. Britannian liittyminen yhteisöön oli viivästynyt Ranskan presidentti Charles de Gaullen vastahakoisuuden takia. Ranskassa järjestettiin vuonna 1972 kansanäänestys Yhdistyneen kuningaskunnan, Irlannin, Tanskan ja Norjan jäsenyydestä; äänestäjistä 68,32 % kannatti maiden liittymistä EEC:hen.

Välimeren maista Kreikka liittyi jäseneksi vuonna 1981 ja Espanja sekä Portugali vuonna 1986. Entinen Itä-Saksa liittyi jäseneksi 1990, kun se sulautettiin Saksan liittotasavaltaan. Kylmän sodan päätyttyä unioniin liittyivät myös puoleettomina esiintyneet Itävalta, Ruotsi ja Suomi vuonna 1995, Norja hylkäsi jälleen jäsenyyden kansanäänestyksessä.

Kymmenen jäsenmaata liittyi unioniin kerralla vuonna 2004 kun entisen itäblokin maat Latvia, Liettua, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro otettiin jäseniksi Maltan ja Kyproksen ohella.

Vuonna 2004 liittyneissä maissa järjestettiin kansanäänestys jäsenyydestä vuoden 2003 aikana; kansanäänestyksissä äänestettiin seuraavasti:

• Malta – 8. maaliskuuta (53,65 % kannatti jäsenyyttä, 61 % osallistuminen)
• Slovenia – 23. maaliskuuta (89,66 % kannatti jäsenyyttä, 55,37 % osallistuminen)
• Unkari – 12. huhtikuuta (83,76 % kannatti jäsenyyttä, 45 % osallistuminen)
• Liettua – 10–11. toukokuuta (91,04 % kannatti jäsenyyttä, 63,3 % osallistuminen)
• Slovakia – 16–17. toukokuuta (92,46 % kannatti jäsenyyttä, 52,15 % osallistuminen)
• Puola – 7–8. kesäkuuta (77,41 % kannatti jäsenyyttä, 58,82 % osallistuminen)
• Tšekki – 13–14. kesäkuuta (77,33 % kannatti jäsenyyttä, osallistuminen)
• Viro – 14. syyskuuta (66,9 % kannatti jäsenyyttä, 63 % osallistuminen)
• Latvia – 20. syyskuuta (67 % kannatti jäsenyyttä, 72,53 % osallistuminen)

Kyproksella ja 15 EU:n silloisessa jäsenmaassa liittymissopimus ratifioitiin parlamentissä.

Viimeisin laajentuminen tapahtui vuonna 2007 kun Romania ja Bulgaria liittyivät unionin jäseniksi.

Mahdolliset tulevat laajentumiset

Seuraavat maat ovat tunnustettu virallisiksi jäsenehdokkaiksi:

• Kroatia
• Turkki
• Makedonia
• Islanti (17. kesäkuuta 2010)
• Montenegro (17. joulukuuta 2010)

Seuraavat maat ovat hakeneet jäsenyyttä:

• Albania (28. huhtikuuta 2009)
• Serbia (22. joulukuuta 2009)

Muut länsi-Balkanin maat on tunnustettu mahdollisiksi hakijamaiksi:

• Bosnia ja Hertsegovina
• Kosovo

Kriteerit

Euroopan unioni
Osa politiikan artikkelisarjaa: Euroopan unionin politiikka
Perussopimukset
Rooma · Maastricht Amsterdam · Nizza · Lissabon
Toimielimet
Euroopan parlamentti Puhemies Martin Schulz Jäsenet (2009–2014)
Eurooppa-neuvosto Puheenjohtaja: Herman Van Rompuy
Neuvosto Puheenjohtajuus: Kypros
Euroopan komissio Puheenjohtaja José Manuel Barroso Nykyinen komissio (2010–2014)
Euroopan unionin tuomioistuin Puheenjohtaja · Ensimmäisen asteen tuomioistuin Virkamiestuomioistuin
Euroopan keskuspankki Pääjohtaja: Mario Draghi
Euroopan tilintarkastustuomioistuin
Vaalit
Viime vaalit (2009) · Seuraavat vaalit (2014) · Vaalipiirit Puolueet · Parlamenttiryhmät
Liittyvät aiheet
Jäsenvaltiot · Laajentuminen · Ulkomaan suhteet Laki · EMU · Muut instituutiot · Erillisvirastot

Euroopan unioniin liittyäkseen valtion täytyy täyttää taloudelliset ja poliittiset vaatimukset, joita sanotaan Kööpenhaminan kriteereiksi (Kööpenhaminassa 1993 pidetyn kokouksen mukaan). Kriteerit sisältävät vakaan demokraattisen hallituksen, joka kunnioittaa lakia, ja esimerkiksi ihmisoikeuksiin, talouselämään ja ympäristöasioihin liittyviä vaatimuksia. Maastrichtin sopimuksen mukaan Euroopan parlamentin ja kaikkien jäsenvaltioiden täytyy hyväksyä laajentumiset.

Mikä vaan Euroopan valtio voisi teoriassa hakea EU:n jäsenyttä, milloin Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio joko hyväksyisivät tai hylkäisivät hakemuksen. Jos hakemus hyväksytään, liittymiskeskustelut alkavat. Hakemuksen hyväksymiseksi valtion pitää:

• Olla "Eurooppalainen valtio"
• Kunnioittaa vapautta, demokratiaa, ihmisoikeuksia sekä lakia.

Euroopan unionin jäsenyyden saamiseksi valtion pitää:

• Täyttää Kööpenhaminassa vuonna 1993 säädetyt kriteerit:
  • Demokratia, laki, ihmisoikeudet ja vähemmistöjen suojaaminen ovat vakaita.
  • Kauppatalouden pitää olla toimivaa ja vakaata, ja valtion pitää olla valmis käymään kauppaa EU:n kanssa.
  • Valtion pitää olla valmis noudattamaan jäsenyyden velvotteita ja EU:n sääntöjä.

Joulukuussa 1995 Madridin Euroopan komissio lisäsi liittymiskriteereihin valtion sitoutumista EU:n vaatimiin hallinnollisiin rakenteisiin.