Euroopan unionin väestö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
EU:n väestötiheyden keskiarvo on 114 ihmistä/km², joten se on maailman tiheimmin asuttuja alueita.
Kartogrammi Euroopan unionin jäsenvaltioiden väkiluvuista (alueiden pinta-alat) ja väestötiheydestä (väritys) ennen Brexitiä. Puolet kaikista EU:n asukkaista oli keskittynyt Saksaan, Ranskaan, Isoon-Britanniaan ja Italiaan.

Euroopan unionin väestö on keskittynyt epätasaisesti 27 jäsenmaan alueelle.

1. tammikuuta 2023 Euroopan unionin väestö oli noin 448,4 miljoonaa ihmistä.[1] Monien jäsenvaltioiden väestömäärän oletetaan kääntyvän laskuun tulevina vuosikymmenillä,[2] tosin uusia valtioita suunnitellaan liittyvän EU:hun 20 vuoden aikana.

Jäsenmaista asutuin on Saksa, jossa asuu noin 84,4 miljoonaa ihmistä, ja vähiten asuttu on Malta, jossa asuu 0,5 miljoonaa. Euroopan unionin keskimääräinen hedelmällisyysluku on alhainen, 1,6.[3] Korkeimmat hedelmällisyysluvut ovat Irlannilla (16,876 syntymää vuosittain per 1 000 ihmistä) ja Ranskalla (13,013 syntymää vuosittain per 1 000 ihmistä). Matalin hedelmällisyysluku on Espanjalla (8,221 syntymää vuosittain per 1 000 ihmistä).

Euroopan unionin 27 jäsenmaan väkiluku ja pinta-ala (1. tammikuuta 2023)[1][4]
Jäsenvaltio Väkiluku
 Väkiluku
 % EU:sta 		Pinta-ala
km2		 Pinta-ala
% EU:sta 		Väestötiheys
Ihmistä/km2
 Euroopan unioni 448 387 872 100 4 225 134 100 106,1
 Alankomaat 17 811 291 3,97 37 378 0,88 476,5
 Belgia 11 754 004 2,62 30 667 0,73 383,3
 Bulgaria 6 447 710 1,44 110 996 2,63 58,1
 Espanja 48 059 777 10,72 505 983 11,98 95
 Irlanti 5 194 336 1,16 69 947 1,66 74,3
 Italia 58 850 717 13,12 302 079 7,15 194,8
 Itävalta 9 104 772 2,03 83 878 1,99 108,5
 Kreikka 10 394 055 2,32 131 694 3,12 78,9
 Kroatia 3 850 894 0,86 56 594 1,34 68
 Kypros 920 701 0,21 9 253 0,22 99,5
 Latvia 1 883 008 0,42 64 586 1,53 29,2
 Liettua 2 857 279 0,64 65 284 1,55 43,8
 Luxemburg 660 809 0,15 2 595 0,06 254,6
 Malta 542 051 0,12 316 0,01 1 715,4
 Portugali 10 467 366 2,33 92 227 2,18 113,5
 Puola 36 753 736 8,2 311 928 7,38 117,8
 Ranska 68 070 697 15,18 638 475 15,11 106,6
 Romania 19 051 562 4,25 238 398 5,64 79,9
 Ruotsi 10 521 556 2,35 447 424 10,59 23,5
 Saksa 84 358 845 18,81 357 569 8,46 235,9
 Slovakia 5 428 792 1,21 49 035 1,16 110,7
 Slovenia 2 116 792 0,47 20 273 0,48 104,4
 Suomi 5 563 970 1,24 338 411 8,01 16,4
 Tanska 5 932 654 1,32 42 925 1,02 138,2
 Tšekki 10 827 529 2,41 78 871 1,87 137,3
 Unkari 9 597 085 2,14 93 012 2,2 103,2
 Viro 1 365 884 0,3 45 336 1,07 30,1

Suurimmat kaupunkialueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Luettelo Euroopan unionin urbaanialueista väkiluvun mukaan

Euroopan unionin alueella on huomattava määrä maailmankaupunkeja. Sen alueella sijaitsee 13 maailman 60 maailmankaupungista, mukaan lukien Pariisi, Rooma, Madrid ja Bryssel. Alla on lista EU:n kymmenestä suurimmasta kaupunkialueesta. Väkiluvut ovat vuoden 2023 arvioita.[5]

Kaupunkialue Miljoonaa asukasta
(2023)[5]
Pariisi 11,2
Madrid 6,8
Barcelona 5,7
Rooma 4,3
Berliini 3,6
Milano 3,2
Ateena 3,2
Lissabon 3,0
Napoli 2,2
Bryssel 2,1
  • Rooma
    Rooma
  • Milano
    Milano
  • Pariisi
    Pariisi
  • Berliini
    Berliini
  • Madrid
    Madrid
  • Barcelona
    Barcelona

Väestöön vaikuttavat asiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuttoliike[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EU:n alueella tapahtuu vuosittain jonkin verran EU:n sisäistä muuttoliikettä, etenkin:

Vuonna 2007 tehdyn tutkimuksen mukaan Espanja on länsieurooppalaisten suosituin muuttokohde.[6]

Maahanmuutto ja maastamuutto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan unionin alueelle kohdistuva maahanmuutto on suurempaa kuin maastamuutto. Maahanmuutto on yleinen puheenaihe monissa EU:n jäsenmaissa, kuten Belgiassa, Ruotsissa, Saksassa, Suomessa ja Italiassa.

Espanja on valtio, jonne muuttaa vuosittain suurin määrä laittomia maahanmuuttajia Afrikasta johtuen sen läheisistä rantaviivoista Marokon kanssa. Afrikkalaiset maahanmuuttajat koittavat päästä maahan laivoilla. Syyskuun 2006 ensimmäisenä viikonloppuna yli 1 300 laitonta maahanmuuttajaa saapui laivalla Kanariansaarille.[7] Arvioiden mukaan 50 000–70 000 laitonta maahanmuuttajaa jatkaa matkaansa Espanjasta eteenpäin muualle Eurooppaan vuosittain. Tämän ongelman takia on rakennettu muureja kuten Ceutan raja-aita. Laiton maahanmuutto on tärkeä kysymys Espanjan politiikassa, ja myös suuri ihmisoikeuskysymys, sillä moni ihminen kuolee matkalla. Espanja on vastaanottanut eniten maahanmuuttajia EU:n alueella ja maahanmuuttajien määrä on noussut 2,8 miljoonaan melko lyhyessä ajassa. Espanjan maahanmuuttajaväestö on auttanut Espanjan taloutta täyttämällä avoimia työpaikkoja.[8]

Esimerkiksi Irlannissa ja Portugalissa maahanmuuttoa ei nähdä suurena puheenaiheesta, mahdollisesti johtuen siitä, että valtioilla on pitkä maastamuuttohistoria. Myös Espanjasta lähti maastamuuttajia erityisesti 1960-luvulla, mutta silti maahanmuutosta keskustellaan valtiossa runsaasti.

Maahanmuuttajia EU:n kansalaisista oli 9 % vuonna 2020.[9] Vuonna 2021 EU:n jäsenmaiden kansalaisuutta haki 827 000 ihmistä.[10] Uusista EU-kansalaisista 30 % oli Marokosta, Syyriasta, Albaniasta, Turkista ja Brasiliasta.[10]

Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan unionin alueella on merkittävä määrä erilaisia uskontoja, mikä johtuu alueen värikkäästi historiasta. Alueen suurin uskonto on kristinusko, pääasiassa roomalaiskatolisuus (41 %), ortodoksisuus (10 %) ja protestanttisuus (9 %).[3] Joillakin EU:n jäsenmailla ei ole valtionkirkkoa johtuen ateistien suurestä määrästä (esimerkiksi Tšekki, Viro ja Alankomaat).

Teismi menettää kannatustaan EU:n alueella hitaasti ateismille. Euroopan valtioissa on käynnissä huomattava kirkosta eroaminen, ja hitaampi jumalaan tai jumaliin uskovien ihmisten prosentuaalinen määrän lasku. Eurobarometer 2010 -kyselyssä selvisi, että keskimäärin 51 % EU:n kansalaisista uskoon jumalaan, 26 % henkiin tai elämänvoimaan, 20 % eivät kumpaankaan edellä mainitusta ja 3 % kieltäytyi vastaamasta.[11]

Kirkosta eroaminen on huomattu EU:n jäsenmaista erityisesti Alankomaissa, Belgiassa, Norjassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Suomessa ja Tšekissä.

Maahanmuuttajat ovat tuoneet EU:n alueelle muita uskontoja kuten islam, hindulaisuus, buddhalaisuus ja sikhiläisyys. Juutalaisuudella on pitkä historia Euroopassa, ja monissa valtioissa asuu perinteisesti juutalaisvähemmistö. Kirkolla on perinteisesti ollut paljon valtaa Euroopassa, mutta nyt valta on vähenemässä.

Kieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan unionilla on 24 virallista kieltä, eli sen 27 jäsenvaltion puhutuimmat kielet. Iiri, bulgaria ja romania saivat virallisen kielen aseman kun kaksi viimeksi mainittua liittyivät unioniin 1. tammikuuta 2007. Kroatia sai virallisen kielen aseman, kun Kroatia liittyi unioniin 1. heinäkuuta 2013.

Englanti on EU:n puhutuin kieli, sillä vuoden 2020 arvion mukaan 29 prosenttia EU:n asukkaista ovat englannin kielen taitoisia.[3] Saksa puolestaan on EU:n puhutuin äidinkieli, sillä sitä puhuu vuoden 2020 arvion mukaan äidinkielenään 16 % unionin väestöstä.[3]

Tulevaisuuden ennusteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arvioiden mukaan Euroopan unioni saattaa joutua tulevaisuudessa vaikeuksiin ikääntyvän väestön ja yleisen väkiluvun laskemisen takia.

EU:n keskimääräinen hedelmällisyysluku on matala, vain 1,62, sillä jatkuvan väestönkasvun ylläpitämiseen vaaditaan hedelmällisyysluvuksi noin 2. Euroopan unionin väkiluku alkaa siis luultavasti laskemaan, ja keskimääräinen ikä puolestaan nousemaan. Väestömäärän laskua on pyritty rajaamaan ottamalla EU:n alueelle maahanmuuttajia, mistä on ollut paljon kiistelyä. Kuitenkin, vuonna 2008 keskimääräisesti vuodessa syntyneitä per 1 000 ihmistä oli 10,9, mikä on 0,3 enemmän kuin vuonna 2008. Tämä luku on noussut hitaasti vuodesta 2004 kaikissa jäsenmaissa Saksaa lukuun ottamatta. Keskimääräisesti vuodessa kuolleita per 1 000 ihmistä on 9,7. Tämä luku on pysynyt melko vakaana useiden vuosien ajan.

Matalan hedelmällisyysluvun takia Euroopan unionin eläköityneitä työntekijöitä ei voida aina korvaamaan nuorilla työntekijöillä. Lähitulevaisuudessa EU:n alueella syntynee ns. "eläkepommi", jolloin eläköityneen väestön määrä kasvaa hyvin nopeasti.

Matala hedelmällisyysluku merkitsee myös tulevaisuudessa EU:n väkiluvun kääntymistä laskuun, mikäli maahanmuuttoa ei oteta lukuun. Tämä voi tarkoittaa talouskasvun taantumista tai jopa talouskriisejä. Myös media[2], YK ja joidenkin maiden hallitukset[12] ovat huomanneet ongelman.

Jos Turkki liittyisi EU:hun, sillä olisi jäsenmaista toiseksi korkein väkiluku Saksan jälkeen.

Tilastoja[3][13][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Väestörakenne (2020)
    • 0–14 vuotta: 15,05 % (miehiä 34 978 216/naisia 33 217 600)
    • 15–64 vuotta: 10,39 % (miehiä 24 089 260/naisia 22 990 579)
    • 65 vuotta ja enemmän: 20,5 % (miehiä 39 834 507/naisia 53 020 673)
  • Syntymiä (2020): 9,5 syntymää/1 000 asukasta
  • Kuolemia (2021): 10,7 kuolemaa/1 000 asukasta
  • Nettomaahanmuutto (2021): -2,85 maahanmuuttajaa/1 000 asukasta
  • Avioliittomäärä (2007): 4,9 avioliittoa/1 000 asukasta
  • Eromäärä (2005): 2,0 eroa/1 000 asukasta
  • Sukupuolijakauma (2020):
    • Syntymiä: 1,06 mies(tä)/nainen
    • Alle 15 vuotta: 1,05 miestä/nainen
    • 15–64 vuotta: 1,05 miestä/nainen
    • Yli 65 vuotta: 0,75 miestä/nainen
    • Yhteensä: 0,95 miestä/nainen
  • Imeväiskuolleisuusluku (2021): 3,47 kuollutta/1 000 elävänä syntynyttä
  • Eliniänodote (2021):
    • Keskimääräinen: 77,63 vuotta
    • Miehet: 72,98 vuotta
    • Naiset: 82,51 vuotta

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Population on 1 January Eurostat. Euroopan unioni. Viitattu 29.1.2024. (englanniksi)
  2. ↑ a b "The EU’s baby blues Europe. 27.3.2006. BBC News. Viitattu 29.11.2010. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e People and Society The World Factbook. 31.1.2024. CIA. Viitattu 1.2.2024. (englanniksi)
  4. ↑ Area by NUTS 3 region Eurostat. Euroopan unioni. Viitattu 29.1.2024. (englanniksi)
  5. ↑ a b Largest urban agglomerations in Europe in 2023 Statistics. Joulukuu 2023. Statista. Viitattu 1.2.2024. (englanniksi)
  6. ↑ Roussanov, Todor: Europeans Favour Spain for Expat Jobs News. 19.2.2007. News.bg. Arkistoitu 17.5.2012. Viitattu 1.2.2024. (englanniksi)
  7. ↑ Canaries migrant surge tops 1,300 BBC News. 4.9.2006. British Broadcasting Corporation (BBC). Viitattu 1.2.2024. (englanniksi)
  8. ↑ Tremlett, Giles: Spain attracts record levels of immigrants seeking jobs and sun World News. 26.7.2006. The Guardian. Viitattu 1.2.2024. (englanniksi)
  9. ↑ Pampuro, Adam: Eurostat: Immigrants make up 9% of EU population 30.3.2022. Courthouse News. Viitattu 1.2.2024. (englanniksi)
  10. ↑ a b Acquisition of citizenship statistics Eurostat. Helmikuu 2023. Euroopan unioni. Viitattu 1.2.2024. (englanniksi)
  11. ↑ Special Eurobarometer, biotechnology (PDF) (s. 204) 2010. European Commission. Viitattu 10.11.2019. (englanniksi)
  12. ↑ Mettler, Ann: The EU's Window of Opportunity Businessweek. 30.1.2007. Bloomberg. Arkistoitu 16.4.2011. Viitattu 1.2.2024. (englanniksi)
  13. ↑ Marcu, Monica: The EU-27 population continues to grow Population and social conditions. 2009. Eurostat. Arkistoitu 7.9.2014. Viitattu 1.2.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Euroopan unionin väestö.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Euroopan_unionin_väestö&oldid=22330165”