Euroopan vakausmekanismi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Euroopan vakausmekanismi (EVM; engl. European Stability Mechanism, ESM[1]) on vuoden 2013 puolivälissä käyttöön tuleva EU-talouden kriisijärjestelyksikin nimitetty mekanismi, jolla on tarkoitus turvata euroalueen rahoitusvakaus. Siitä voitaisiin myöntää lainaa talousvaikeuksissa oleville maille. EVM on Luxemburgiin rekisteröity yksityinen osakeyhtiö.

Valtioneuvosto hyväksyi 28. kesäkuuta 2012 sopimuksen Euroopan vakausmekanismin perustamisesta. Eduskunta antoi hyväksyntänsä sopimukselle 21. kesäkuuta 2012.

Euroopan vakausmekanismilla on tarkoitus korvata väliaikaiset Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV; engl. European Financial Stability Facility, EFSF) ja Euroopan komission ja budjetin alainen Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (ERVM; engl. European Financial Stabilisation Mechanism, EFSM).

EVM perustuu 80 miljardin euron maksettuun pääomaan ja enintään 620 miljardin euron korotusvaltuuksiin. Sen lainanantokyky on 500 miljardia euroa.[2]

Vero- ja "vastuuvapaus"[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki vakausmekanismin hallitsema omaisuus ja varat on täysin vapautettu veroista. EVM:n henkilöstö on EVM:n maksamien palkkojen ja korvausten osalta vapautettu kansallisesta tuloverosta. Lisäksi vakausmekanismin kaikki toimitilat ja omaisuus on suojattu takavarikoilta ja pakkolunastuksilta. Vakausmekanismia tai mitään sen osaa ei myöskään voida koskaan syyttää oikeudessa.[3]

Määräenemmistö päätöksiin ja lisävaatimukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulukuussa 2011 EU-maiden päämiehet sopivat Saksan ja Ranskan ehdotuksesta, että päätökset EVM:n käytöstä voi tehdä ilman kaikkien osapuolten hyväksyntää 85 %:n määräenemmistöllä. Suomen eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan muutos on vastoin Suomen perustuslakia.[4] Kokoomuksen Kimmo Sasi oli ainoa, joka jätti eriävän mielipiteensä.[5]

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on sanonut, ettei Suomi hyväksy määräenemmistön käyttöä ja voi jäädä pois vakausmekanismista.[6]

Alkuvuodesta 2012 on esitetty vaatimuksia, että rahaston koko pitäisi jopa kaksinkertaistaa.[7]

Suomen vastuut EVM:ssä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen osuus EVM:n pääomasta on noin 1,8 prosenttia, mikä vastaa noin 12,6 miljardin euron osuutta. Vastuu voi nousta, jos eduskunta hyväksyy EVM:n osakepääoman korotuksen. EVM voi vaatia Suomea maksamaan 11,14 miljardia euroa EVM:n tappioiden kattamiseksi tai sen maksukyvyttömyyden välttämiseksi. EVM:n aiheuttamien riskien mittaluokkaa ei voida arvioida tarkasti.[8]

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uutistuottaja Jan Hurrin mukaan Suomen ei kannata liittyä vakausmekanismiin, koska Suomen osallistuminen ei vaikuta kriisin kehittymiseen eikä suomalaisilla rahoituslaitoksilla ole merkittäviä taloudellisia vastuita kriisimaissa.[9] Brittiläinen ajatushautomo Open Europe on kyseenalaistanut vakausmekanismin lainmukaisuuden sekä sen toimien tehokkuuden kriisin ratkaisemisessa.[10] Euroopan vakausmekanismia vastaan on järjestetty kaksi mielenosoitusta kesäkuussa 2012.[11][12]

24.10.2013 oikeustieteen tohtori Kari Uoti arvioi, että valtiovarainministeri Jutta Urpilainen oli esteellinen päättäessään Euroopan vakausmekanismin osakkeiden merkinnästä.[13]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • proosa.fi/?x132509=192690
  • valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=361510

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]