Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Osa artikkelisarjaa
Euroopan unionin politiikka
Euroopan lippu

Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto (lyh. TSTK) on Euroopan unionin neuvoston muodostama kokoonpano, joka vastaa EU:n politiikan koordinoinnista työllisyyden, sosiaaliasioiden, terveydenhuollon ja kuluttajansuojan aloilla. Neuvoston päätavoitteena on parantaa EU:n kansalaisten elin- ja työoloja sekä varmistaa ihmisten terveyden suojelu ja korkeatasoinen kuluttajansuoja.[1]

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TSTK-neuvosto pitää yleensä neljä istuntoa vuodessa, joista kaksi keskittyy erityisesti työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaan. Neuvostossa kokoontuvat EU:n jäsenvaltioiden työ-, sosiaali-, terveysministerit sekä kuluttajansuoja-asioista vastaavat ministerit. Istuntoihin osallistuvat lisäksi näistä aihealueista vastaavat Euroopan komission komissaarit.[1]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työllisyys- ja sosiaalipolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TSTK-neuvosto laatii vuosittain EU:n työllisyyden suuntaviivat, jotka ohjaavat jäsenvaltioiden kansallisia politiikkoja. Lisäksi neuvosto työskentelee Euroopan parlamentin kanssa lainsäädännön hyväksymiseksi, joka pyrkii parantamaan työoloja, edistämään sosiaalista osallisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa.[1]

Terveyspolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka terveyspolitiikka ja terveydenhuollon järjestäminen kuuluvat pääasiassa jäsenvaltioiden toimivaltaan, TSTK-neuvosto osallistuu lainsäädäntöön, joka koskee esimerkiksi ihmisestä peräisin olevien elinten ja veren laatua ja turvallisuutta, potilaiden oikeuksia rajatylittävässä terveydenhuollossa sekä lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden turvallisuutta.[1]

Kuluttajansuojapolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuluttajansuojan alalla TSTK-neuvosto työskentelee Euroopan parlamentin kanssa EU:n laajuisten sääntöjen vahvistamiseksi. Näillä säännöillä pyritään suojelemaan kuluttajien terveyttä, turvallisuutta ja taloudellisia etuja.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]