Maastrichtin sopimus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Euroopan unioni 1992/1993

Maastrichtin sopimus (virallisemmin Sopimus Euroopan unionista) allekirjoitettiin 7. helmikuuta 1992 Maastrichtissa, Alankomaissa, Euroopan yhteisön jäsenien kesken. Sopimus astui voimaan 1. marraskuuta 1993. Se syntyi talous- ja rahaliittoa ja poliittista yhteistyötä koskevien erillisten neuvottelujen tuloksena.

Sopimus johti Euroopan unionin syntyyn, euron luomiseen, ja siinä esiteltiin kolme peruspilaria: yhteisö, yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa.

Johdanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1992 allekirjoituksen jälkeen seurasi ratifiointiprosessi, jossa sopimus kohtasi joissakin maissa vastustusta. Ranskan kansanäänestyksessä sopimus sai vain niukan enemmistön, 51,05 prosentin, tuen, Tanskassa sopimus hyväksyttiin vasta toisessa kansanäänestyksessä ja Britanniassa ratifioinnista vastannut parlamentti oli vähällä estää sopimuksen voimaantulon. Sopimus tuli kuitenkin voimaan marraskuussa 1993.

Maastrichtin sopimus sisältää sekä muutoksia aiempiin EY- ja Euratom-sopimuksiin että Euroopan unionin perustamissopimuksen. Sitä voidaan pitää askeleena kohti koko Euroopan laajuista perustuslakia, johon kuuluvat kaikki EY:n ja EU:n sopimukset.

Maastrichtin sopimuksella perustettu Euroopan unioni ei siis korvaa Euroopan yhteisöjä (EY), vaan tuo ne saman katon alle uusien poliittisten ynnä muiden yhteistyömuotojen kanssa. Tässä yhteydessä puhutaan Euroopan unionin "kolmesta pilarista":

Sopimuksen sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talous- ja rahaliitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sopimuksen keskeisintä sisältöä on Euroopan talous- ja rahaliiton perustaminen kolmessa vaiheessa. Sopimustekstin mukaan EU:ssa otetaan käyttöön yhteinen valuutta (euro) aikaisintaan 1. tammikuuta 1997 tai viimeistään 1. tammikuuta 1999. Rahaliittoon osallistuvan valtion on täytettävä ns. lähentymiskriteerit, joiden tarkoituksena on varmistaa rahaliiton vakaus.

Kun sopimus tuli voimaan, alkoi myös automaattinen prosessi, jossa kaikki ministerineuvoston päättämien kriteerien rajoissa pysyneet valtiot liittyvät yhteisvaluuttaan. Iso-Britannia ja Tanska pidättivät itsellään oikeuden jättäytyä yhteisvaluutan ulkopuolelle.

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan unionin yhteistyöelimet päättävät unionin linjasta yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Vaikka ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö on yksi EU:n peruspilareita, säilyy lopullinen päätäntävalta kansallisvaltioilla. Lisäksi suurin osa päätöksistä tulee tehdä yksimielisesti.

Unionin kansalaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maastrichtin sopimuksen myötä tuli käyttöön myös käsite "unionin kansalaisuus". Unionin kansalaisuus ei rajoita tai korvaa vaan laajentaa perinteistä valtionkansalaisuutta. Unionin kansalaisia ovat kaikki EU:n jäsenvaltioiden kansalaiset. EU-kansalaisilla on muun muassa oikeus oleskella kaikkialla unionin alueella, aktiivinen ja passiivinen kunnallisvaalioikeus sekä oikeus osallistua Euroopan parlamentin valintaan kaikkialla EU:ssa.

Demokratisointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksi tärkeistä muutoksista oli yhteispäätösmenettelyn käyttöönotto. Euroopan parlamentti pääsi näin tiettyjen asioiden käsittelyssä samalle tasolle ministerineuvoston kanssa. Lisäksi päätettiin alueiden komitean perustamisesta. Komitean tehtävänä on varmistaa, että eri alueet, esimerkiksi Suomen maakunnat, saavat tasapuolisesti huomiota.

Oikeus- ja sisäasiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lisäksi sopimuksessa päätettiin tehostaa yhteistyötä oikeus- ja sisäasioissa. Kuten toisessa pilarissakin (yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka), pysyi käytäntönä suurelta osin yksimielisyyden vaatimus. EU:n alueen poliisiyhteistyötä vahvistamaan perustettiin Euroopan poliisiviranomainen, Europol.

Ratifiointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmessa jäsenmaassa; Tanskassa, Ranskassa ja Irlannissa, sopimuksesta järjestettiin kansanäänestys. Tanskassa äänestäjät hylkäsivät sopimuksen 2. kesäkuuta 1992 järjestetyssä kansanäänestyksessä vain 50 000 äänen erolla. Ranskassa sopimuksen kannattajat voittivat vain 51,05 %:lla annetuista äänistä. Irlannissa äänestäneistä 69 % kannatti sopimusta.

Tanskalaiset hyväksyivät sopimuksen 18. toukokuuta 1993 järjestetyssä toisessa kansanäänestyksessä maan saatua sopimukseen poikkeumia, erityisesti rahaliittoa ja puolustusta koskevissa asioissa.

Valtio/järjestö Allekirjoitettu Ratifioitu Talletettu Status

Myöhempi kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EU-sopimusta kehitettiin myöhemmin muun muassa vuoden 1997 Amsterdamin sopimuksella. Yhteispäätösmenettelyä vahvistettiin ja laajennettiin, ja näin korostettiin Euroopan parlamentin asemaa päätöksenteossa.

Vuoden 1998 aikana tapahtumien kulku lähti etenemään siihen suuntaan, että yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan syventäminen Amsterdamin sopimukseen kirjatusta tasosta alkoi toteutua jo ennen sopimuksen voimaanastumista keväällä 1999. Nopean etenemisen taustalla oli Jugoslavian hajoamiseen liittynyt Kosovon sota.

Keväällä 1999 Saksan puheenjohtajuuskaudella EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ryhdyttiin valmistelemaan vahvasti Amsterdamin sopimuksesta poikkeavalta pohjalta (mm. EU:lle päätettiin luoda kriisinhallintajoukot sekä tätä tukeva päätöksenteko- ja suunnittelujärjestelmä).

Suomen asema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi hyväksyi Maastrichtin sopimuksen vuoden 1995 liittymissopimuksessaan.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n Maastrichtfördraget om Europeiska unionen 2007-07-10. SCADPlus. Viitattu 2008-09-28.
  2. a b c d e f g h i j k l m n Ratification Details Europeiska unionens råd. englanniksi
  3. a b c d e f Hard-won ratification European NAvigator. Viitattu 2008-10-03. englanniksi
  4. Loi du 26 novembre 1992 portant approbation du Traité sur l'Union européenne, des 17 Protocoles et de l'Acte final avec 33 Déclarations, faits à Maastricht le 7 février 1992 1992-11-26. refLex. Viitattu 2008-10-04. franska
  5. OPENINGSVERGADERING van donderdag 22 oktober 1992 (PDF) 1992-10-22. Bryssels förenta församling. Arkistoitu 2004-02-29. Viitattu 2008-09-28. nederländska
  6. 6e vergadering (PDF) 1992-10-22. Flamländska parlamentet. Viitattu 2008-09-28. nederländska
  7. Conseil de la Communaute Francaise (PDF) 1992-10-20. Franskspråkiga parlamentet. Viitattu 2008-09-28. ranskaksi
  8. Parlament der Deutschsprachigen Gemeinschaft (PDF) 1992-11-23. Tyskspråkiga parlamentet. Viitattu 2008-09-28. tyska
  9. Lov om Danmarks tiltrædelse af Edinburgh-Afgørelsen og Maastricht-Traktaten 1993-06-09. retsinformation.dk. Viitattu 2008-10-04. danska
  10. a b c d Folkomröstningar 2008-02-07. EU-upplysningen. Viitattu 2008-09-26.
  11. Forslag til lov om Danmarks tiltrædelse af Edinburgh-afgørelsen og Maastricht-traktaten 1993-03-30. Folketinget. Viitattu 2008-09-26. danska
  12. Loi n°92-1017 du 24 septembre 1992 autorisant la ratification du Traité sur l'Union européenne 1992-09-24. Legifrance. Viitattu 2008-09-26. ranskaksi
  13. Νόμος 2077 Δημοσιεύθηκε στο ΦΕΚ Α 136/07.08.1992 1992-08-07. Εθνικό Τυπογραφείο. Viitattu 2008-10-04. grekiska
  14. EUROPEAN COMMUNITIES (AMENDMENT) ACT, 1992 1992-11-11. Oireachtas. Viitattu 2008-10-04. englanniksi
  15. European Communities (Amendment) Bill, 1992: Committee and Final Stages 1992-11-04. Oireachtas. Viitattu 2008-10-11. englanniksi
  16. European Communities (Amendment) Bill, 1992: Second and Subsequent Stages 1992-11-05. Oireachtas. Viitattu 2008-10-11. englanniksi
  17. LEGGE 3 novembre 1992, n. 454 1992-11-24. Gazzetta Ufficiale. Viitattu 2008-10-04. italienska
  18. Italy Ratifies Europe Treaty 1992-10-30. The New York Times. Viitattu 2008-12-11. englanniksi
  19. Italy's Senate Ratifies Treaty 1992-09-18. The New York Times. Viitattu 2008-12-11. englanniksi
  20. Traité de Maastricht sur l'Union Européenne 1992-07-27. Legilux. Viitattu 2008-10-03. ranskaksi
  21. Projet de loi 3601 portant approbation du Traité sur l'Union européenne et de l'Acte final, signés à Maastricht, le 7 février 1992 1992-07-02. Luxemburgs deputeradekammare. Viitattu 2008-09-27. ranskaksi
  22. 22ste vergadering (Donderdag 12 november 1992) (PDF) 1992-11-12. Nederländernas representanthus. Viitattu 2008-12-12. nederländska
  23. 10de vergadering (Dinsdag 15 december 1992) (PDF) 1992-12-15. Nederländernas senat. Viitattu 2008-12-12. nederländska
  24. a b Proposta de Resolução 11/VI 1992-12-30. Portugals parlament. Viitattu 2008-05-19. portugisiska
  25. Diario de sesiones del congreso de los diputados (celebrada el jueves, 29 de octubre de 1992) (PDF) 1992-10-29. Spaniens deputeradekongress. Viitattu 2008-12-12. spanska
  26. Diario de sesiones del congreso de los diputados (celebrada el jueves, 29 de octubre de 1992) (PDF) 1992-10-29. Spaniens deputeradekongress. Viitattu 2008-12-12. spanska
  27. Diario de sesiones del senado (celebrada el miércoles, 25 de noviembre de 1992) (PDF) 1992-11-25. Spaniens senat. Viitattu 2008-12-12. spanska
  28. European Communities (Amendment) Act 1993 (c. 32) 1993-07-20. Office of Public Sector Information. Viitattu 2008-10-03. englanniksi
  29. Gesetz zum Vertrag vom 7. Februar 1992 über die Europäische Union 1992-12-28. Bundesministerium der Justiz. Viitattu 2008-10-04. tyska
  30. 126. Sitzung (PDF) 1992-12-02. Tysklands förbundsdag. Viitattu 2008-09-28. tyska
  31. 650. Sitzung (PDF) 1992-12-18. Tysklands förbundsråd. Viitattu 2008-09-28. tyska