Alueiden komitea

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Euroopan alueiden komitea (AK) on paikallis- ja aluehallintoa edustava elin Euroopan unionissa (EU). Se on valtiotasoa alempien hallintotasojen (alueiden, maakuntien, kuntien ja kaupunkien) suora vaikutuskanava EU:n toimielinrakenteessa. Komitean puheenjohtajana on toiminut helmikuusta 2015 lähtien Espoon kaupunginvaltuuston jäsen Markku Markkula.[1]

Alueiden komitea perustettiin vuonna 1994. Perustamisen taustalla oli kaksi syytä: ensinnäkin noin kolme neljäsosaa EU:n lainsäädännöstä pannaan täytäntöön paikallis- tai aluetasolla, joten oli perusteltua antaa paikallis- ja aluetason edustajille mahdollisuus vaikuttaa uuden EU-lainsäädännön laatimiseen. Toinen huolenaihe oli ihmisten etääntyminen Euroopan yhdentymisprosessista. EU-kansalaisia lähinnä olevan vaaleilla valitun hallintotason ottaminen mukaan EU:n päätöksentekoon nähtiin keinona tuoda EU:ta lähemmäs ihmisten arkea.

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EU:n alueet, erityisesti Saksan osavaltiot, vaativat pitkään oikeutta päästä vaikuttamaan unionin asioihin. Vaatimukseen vastattiin Maastrichtin sopimuksessa, jolla perustettiin alueiden komitea ja annettiin jäsenvaltioille mahdollisuus lähettää aluehallinnon ministereitä edustajikseen EU:n neuvostoon.

  • 1992 Maastrichtin sopimus: EU:n johtajat päättävät perustaa alueiden komitean (AK), neuvoa-antavan elimen, jonka tehtävänä on saada alueiden ja kuntien ääni kuuluville EU:n päätöksentekoprosessissa sekä toimia suorana yhdyssiteenä Brysselin ja unionin kansalaisten välillä. Maastrichtin sopimuksessa määrätään, että Euroopan komission ja neuvoston on kuultava AK:ta keskeisissä aluepoliittisissa kysymyksissä. Jäsenvaltioiden hallitukset nimeävät AK:n jäsenet neljän vuoden toimikaudeksi. Komitea pitää ensimmäisen täysistuntonsa Brysselissä maaliskuussa 1994.
  • 1995 EU:n laajentuminen: Komitean jäsenluku kasvaa 189:stä 222:een, kun Itävalta, Ruotsi ja Suomi liittyvät Euroopan unionin jäseniksi.
  • 1997 Amsterdamin sopimus: AK:n toimivaltuudet laajennetaan koskemaan noin kahta kolmasosaa EU:n säädösehdotuksista. Amsterdamin sopimus antaa myös Euroopan parlamentille mahdollisuuden pyytää komitealta lausuntoja.
  • 2001 Nizzan sopimus: AK:n demokraattista legitiimiyttä vahvistetaan asettamalla vaatimus, että komitean jäsenten tulee olla vaaleilla valittuja luottamushenkilöitä tai poliittisessa vastuussa jollekin vaaleilla valitulle alueelliselle tai paikalliselle edustuselimelle. AK:n jäsenluvuksi määrätään enintään 350.
  • 2002–2003 EU:n tulevaisuutta pohtiva valmistelukunta: AK:n jäsenet osallistuvat EU:n perustuslakisopimuksen laatimisesta vastanneen valmistelukunnan työskentelyyn. Sopimuksessa mainitaan erikseen paikallis- ja aluehallinnon rooli ja toimivaltuudet. Lisäksi AK:lle myönnetään oikeus nostaa kanne Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa, jos jossakin EU:n säädöksessä ei noudateta toissijaisuusperiaatetta.
  • Toukokuu 2004 EU:n laajentuminen: Alueiden komitean jäsenluku kasvaa 222:sta 317:ään kymmenen uuden jäsenvaltion liittyessä unioniin.
  • Helmikuu 2006 Uusi toimikausi: AK aloittaa uuden nelivuotisen toimikauden. Uuden toimikauden ensisijaisiin tavoitteisiin kuuluvat alue- ja paikallisviranomaisten roolin vahvistaminen kasvua ja työllisyyttä koskevan Lissabonin strategian mukaisesti, yhteenkuuluvuuden ja yhteisvastuun vahvistaminen sekä paikallisen Eurooppa-tiedotuskampanjan edistäminen EU:n tuomiseksi lähemmäs kansalaisia.
  • Tammikuu 2007 EU:n laajentuminen: AK:n jäsenluku kasvaa 317:stä 344:ään, kun Bulgaria ja Romania liittyvät unioniin.
  • Joulukuu 2007 Lissabonin sopimus: Lissabonin sopimuksessa vahvistetaan alueiden komitean oikeus vedota Euroopan unionin tuomioistuimeen oikeuksiensa sekä toissijaisuusperiaatteen turvaamiseksi – oikeus, jonka EU:n tulevaisuutta pohtiva valmistelukunta oli jo aiemmin tunnustanut. Uusi toimivaltuus lujittaa AK:n poliittista roolia ja antaa sille mahdollisuuden toimia aiempaa tehokkaammin paikallis- ja alueyhteisöjen hyväksi EU:n tasolla. Lissabonin sopimuksessa pidennetään komitean jäsenten toimikausi nelivuotisesta viiden vuoden mittaiseksi.
  • Heinäkuu 2013 EU:n laajentuminen: AK:n jäsenluku kasvaa 344:stä 353:ään, kun Kroatia liittyy unioniin.

Periaatteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Komitean työtä ohjaavat toissijaisuusperiaate, läheisyysperiaate ja kumppanuusperiaate.

Subsidiariteetti- eli toissijaisuusperiaate vahvistettiin EU:n perussopimuksissa samaan aikaan kun alueiden komitea perustettiin. Periaate merkitsee sitä, että päätökset tulisi tehdä EU:ssa tasolla, joka on mahdollisimman lähellä kansalaisia. Toisin sanoen EU:n ei tulisi puuttua kysymyksiin, jotka voidaan hoitaa paremmin valtio-, alue- tai paikallistason hallinnossa.

Läheisyysperiaatteen mukaan kaikkien hallintotasojen tulisi pyrkiä toimimaan lähellä kansalaisia. Niiden tulisi huolehtia etenkin työskentelyn avoimuudesta, jotta ihmiset tietäisivät, kuka on vastuussa mistäkin ja kenelle voi esittää mielipiteensä.

Kumppanuusperiaatteen mukaan toimiva EU-hallinto edellyttää EU-, valtio-, alue- ja paikallistason yhteistyötä. Kaikki neljä hallintotasoa ovat välttämättömiä, ja niiden tulisi osallistua päätöksentekoprosessiin "monitasoisen hallintomallin" mukaisesti.

Toimiala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perussopimuksissa Euroopan komissio ja Euroopan unionin neuvosto velvoitetaan kuulemaan Euroopan alueiden komiteaa kaikista uusista ehdotuksista sellaisilla aloilla, joilla on vaikutuksia alue- ja paikallistasoon. Näiden alojen lisäksi komissiolla, neuvostolla ja Euroopan parlamentilla on mahdollisuus kuulla komiteaa muistakin aiheista, jos ne katsovat ehdotuksen vaikuttavan merkittävästi alue- tai paikallistasoon. Alueiden komitea voi myös antaa oma-aloitteisia lausuntoja nostaakseen haluamiaan aiheita EU:n asialistalle.

Lissabonin sopimuksen (toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta annetun pöytäkirjan (N:o 2) 8. artikla) myötä komitea sai oikeuden (etuoikeutetun aseman) panna kanteita vireille Euroopan unionin tuomioistuimessa.

Kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Komiteassa on 350 jäsentä.[2] Kunkin EU:n jäsenvaltion jäsenluku on suhteutettu karkeasti maan väkilukuun.[3]

Maakohtaisten valtuuskuntien koko
  • Saksa 24
  • Yhdistynyt kuningaskunta 24
  • Ranska 24
  • Italia 24
  • Espanja 21
  • Puola 21
  • Romania 15
  • Alankomaat 12
  • Kreikka 12
  • Tšekki 12
  • Belgia 12
  • Unkari 12
  • Portugali 12
  • Ruotsi 12
  • Bulgaria 12
  • Itävalta 12
  • Slovakia 9
  • Tanska 9
  • Suomi 9
  • Irlanti 9
  • Kroatia 9
  • Liettua 9
  • Latvia 7
  • Slovenia 7
  • Viro 6
  • Kypros 5
  • Luxemburg 5
  • Malta 5

Sisäinen rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puheenjohtaja

Puheenjohtaja valitaan kahden ja puolen vuoden toimikaudeksi. Hän ohjaa komitean työskentelyä, johtaa täysistuntoja ja toimii AK:n virallisena edustajana.

Alueiden komitean puheenjohtajat

Komitean puheenjohtaja

Puheenjohtajakausi

Kansalaisuus

Eurooppalainen poliittinen ryhmä

Markku Markkula, Espoo helmikuu 2015– suomalainen Euroopan kansanpuolue

Michel Lebrun,

Vallonia

kesäkuu 2014 – helmikuu 2015

belgialainen

Euroopan kansanpuolue

Ramón Luis Valcárcel Siso,

Murcia

2012–2014

espanjalainen

Euroopan kansanpuolue

Mercedes Bresso,

Piemonte

2010–2012

italialainen

Euroopan sosialidemokraattinen puolue

Luc Van Den Brande,

Flanderi

2008–2010

belgialainen

Euroopan kansanpuolue

Michel Delebarre,

Dunkerque, Nord-Pas de Calais

2006–2008

ranskalainen

Euroopan sosialidemokraattinen puolue

Peter Straub,

Baden-Württemberg

2004–2006

saksalainen

Euroopan kansanpuolue

Albert Bore,

Birmingham

2002–2004

britti

Euroopan sosialidemokraattinen puolue

Jos Chabert,

Brysselin pääkaupunkialue

2000–2002

belgialainen

Euroopan kansanpuolue

Manfred Dammeyer,

Nordrhein-Westfalen

1998–2000

saksalainen

Euroopan sosialidemokraattinen puolue

Pasqual Maragall i Mira

, Barcelona, Katalonia

1996– 1998

espanjalainen

Euroopan kansanpuolue

Jacques Blanc,

Languedoc-Roussillon

1994–1996

ranskalainen

Euroopan sosialidemokraattinen puolue

Ensimmäinen varapuheenjohtaja

Täysistunto valitsee myös ensimmäisen varapuheenjohtajan kahden ja puolen vuoden toimikaudeksi. Hän toimii puheenjohtajan sijaisena tämän poissaollessa. Belgian saksankielisen yhteisön parlamentin puhemies Karl-Heinz Lambertz (PES) valittiin ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi helmikuussa 2015.

Työvaliokunta

Työvaliokunta on AK:n johtoelin. Siihen kuuluu 63 jäsentä: puheenjohtaja, ensimmäinen varapuheenjohtaja, 28 varapuheenjohtajaa (yksi jokaista jäsenvaltiota kohti), AK:n neljän poliittisen ryhmän puheenjohtajat ja 28 muuta jäsentä maakohtaisista valtuuskunnista. Työvaliokunnan koostumus heijastaa jäsenvaltioiden ja poliittisten ryhmien voimasuhteita. Työvaliokunta kokoontuu yleensä seitsemän tai kahdeksan kertaa vuodessa, laatii AK:n poliittisen ohjelman ja antaa hallinnolle ohjeet päätöstensä toimeenpanosta.

Täysistunto

AK:n jäsenet kokoontuvat kuudesti vuodessa Brysseliin täysistuntoon. Täysistunnossa käsitellään ja hyväksytään lausuntoja, tiedonantoja ja päätöslauselmia.

Valiokunnat

AK.n työskentely on organisoitu valiokunnittain, joista jokaisella on oma erikoisalansa: alueellinen yhteenkuuluvuuspolitiikka (COTER); talouspolitiikka (ECON); ympäristö, ilmastonmuutos ja energia (ENVE); luonnonvarat ja maatalous (NAT); sosiaalipolitiikka, koulutus, työllisyys, tutkimus ja kulttuuri (SEDEC) sekä kansalaisuus, hallinto, institutionaaliset ja ulkoasiat (CIVEX). Valiokunnat valmistelevat lausuntoluonnoksia sekä järjestävät konferensseja ja seminaareja toimialaansa kuuluvista aiheista. Kussakin valiokunnassa on noin 100 jäsentä ((jäsen voi kuulua kahteen valiokuntaan), ja kutakin valiokuntaa avustaa komitean hallintoon kuuluva sihteeristö. AK:n työvaliokuntaa avustaa myös jäsenistä muodostettu talous- ja hallintoasiain komissio (thk).

Poliittiset ryhmät

AK:ssa on viisi poliittista ryhmää: Euroopan kansanpuolueen (EPP) ryhmä, Euroopan konservatiivien ja reformistien (ECR) ryhmä, Euroopan sosiaalidemokraattisen puolueen (PES) ryhmä, Euroopan liberaalidemokraattien liiton (ALDE) ryhmä ja Euroopan Allianssin (EA) ryhmä. Poliittisten ryhmien jäsenet kokoontuvat keskenään ennen tärkeitä kokouksia yhteisten kantojen muodostamiseksi. AK:n puheenjohtaja, ensimmäinen varapuheenjohtaja ja poliittisten ryhmien puheenjohtajat kokoontuvat lisäksi ennen jokaista täysistuntoa ja muita tärkeitä kokouksia ja pyrkivät poliittiseen yksimielisyyteen tärkeimmistä aiheista.

Puheenjohtajakokous

AK:n puheenjohtaja, ensimmäinen varapuheenjohtaja, poliittisten ryhmien puheenjohtajat ja pääsihteeri kokoontuvat ennen jokaista täysistuntoa ja muita tärkeitä kokouksia puheenjohtajakokoukseen, jossa pyritään löytämään poliittinen yksimielisyys strategisista aiheista.

Maakohtaiset valtuuskunnat

AK:hon kuuluu lisäksi 28 maakohtaista valtuuskuntaa. Jäsenet osallistuvat ennen täysistuntoja ja muita tapahtumia maakohtaisten valtuuskuntiensa kokouksiin keskustellakseen yhteisistä kannoista.

Pääsihteeri

Työvaliokunta nimittää pääsihteerin viideksi vuodeksi. Pääsihteeri johtaa AK:n hallintoa. Tehtävää hoitaessaan hänellä ei voi olla minkäänlaista poliittista edustustehtävää. Hänen vastuullaan ovat puheenjohtajan ja työvaliokunnan päätösten toimeenpano ja komitean hallinnon asianmukainen toiminta. AK:n tämänhetkinen pääsihteeri on Jiří Buriánek, joka aloitti toimessa 1. syyskuuta 2014.

Pääsihteeristö

Pääsihteeristö muodostuu viidestä osastosta: hallinto- ja talousasiat; jäsenpalvelut ja kanslia; lausuntotyö; viestintä, lehdistö, tapahtumat sekä laaja-alaiset toimintalinjat ja verkostot. Tämän rakenteen puitteissa toimivat talousarvioon, henkilöstöasioihin, valiokuntatyöhön ja toimielinsuhteisiin keskittyvät yksiköt. Pääsihteeristöön kuuluvat lisäksi poliittisten ryhmien sihteeristöt sekä "sisäinen tarkastus" -yksikkö. Logistiikasta ja käännöstoimesta vastaavia osastoja hallinnoidaan yhteisesti Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kanssa.

Suomalaiset edustajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomella on komiteassa yhdeksän edustajaa. He ovat: Nousiaisten kunnanvaltuuston jäsen Ilpo Haalisto (ps.), Laitilan kaupunginvaltuuston jäsen Pauliina Haijanen (kok.), Espoon kaupunginvaltuuston jäsen Sirpa Hertell (vihr.), Keravan kaupunginvaltuuston jäsen Anne Karjalainen (sd.), Rovaniemen kaupunginvaltuuston jäsen Antti Liikkanen (sd.), Ahvenanmaan kansliaministeri Gun-Mari Lindholm, Espoon kaupunginvaltuuston jäsen Markku Markkula (kok.), Lapinlahden kunnanvaltuuston jäsen Ossi Martikainen (kesk.) sekä Säkylän kunnanvaltuuston jäsen Satu Tietari (kesk.).

Varajäseniä ovat Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen Tiina Elovaara (ps.), Vantaan kaupunginvaltuuston jäsen Patrik Karlsson (r.), Kemin kaupunginvaltuuston jäsen Veikko Kumpumäki (vas.), Tornion kaupunginvaltuuston jäsen Katri Kulmuni (kesk.), Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen Hannele Luukkainen (kok.), Vaasan kaupunginvaltuuston jäsen Matias Mäkynen (sd.), Liperin kunnanvaltuuston jäsen Sanna Parkkinen (sd.), Pirkkalan kunnanvaltuuston jäsen Antero Saksala (kok.), sekä Ahvenanmaan maakuntapäivien jäsen Wille Valve.

Työskentely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lausunnot

Euroopan komissio, ministerineuvosto ja Euroopan parlamentti kuulevat alueiden komiteaa valmistellessaan lainsäädäntöä (direktiivejä, asetuksia jne.) aiheista, jotka vaikuttavat alue- ja paikallisyhteisöihin. Asiakirjojen luonnokset lähetetään asiasta vastaaville alueiden komitean valiokunnille. Sen jälkeen nimetään esittelijä, jonka tehtävänä on laatia aiheesta AK:n lausunto. AK:n valiokunnan on hyväksyttävä lausuntoluonnos ennen kuin sitä voidaan käsitellä täysistunnossa. Kun lausunto on hyväksytty täysistunnossa, se lähetetään tiedoksi kaikille Euroopan unionin toimielimille ja julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä.

Päätöslauselmat

Päätöslauselmissa AK voi ilmaista kantansa tärkeistä ajankohtaisaiheista. Myös AK:n poliittiset ryhmät voivat laatia päätöslauselmia.

Tutkimukset ja muut julkaisut

Alueiden komitea tuottaa tutkimuksia monista EU:n alue- ja paikallisulottuvuuteen liittyvistä aiheista (koulutuksesta, liikenteestä, sosiaalipolitiikasta, laajentumisesta jne.). Tutkimukset tehdään yhteistyössä komitean ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi AK laatii suurelle yleisölle ja alue- ja paikallistason vaikuttajille suunnattuja julkaisuja, joissa selostetaan komitean toimintaa ja ajankohtaisten poliittisten aiheiden käsittelyä.

Tapahtumat

AK on alueiden ja kuntien kohtaamispaikka. AK järjestää yhdessä paikallis- ja aluetason kumppaneiden ja muiden EU:n toimielinten kanssa konferensseja, seminaareja ja näyttelyjä. Kerran vuodessa järjestettävä alueiden ja kuntien teemaviikko (Open Days) tuo AK:n tiloihin tuhansia osallistujia, jotka ottavat osaa vilkkaisiin keskusteluihin tai etsivät yhteistyökumppaneita erilaisiin hankkeisiin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Markku Markkula Euroopan alueiden komitean johtoon Yle Uutiset. 13.2.2015. Viitattu 22.3.2015.
  2. Jäsenet Alueiden komitea. Viitattu 19.3.2015.
  3. Maakohtaiset valtuuskunnat Alueiden komitea. Viitattu 19.3.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]