Kanariansaaret

Wikipedia

Tätä sivua ei ole arvioitu kertaakaan, joten se ei välttämättä vastaa laatuvaatimuksia.

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Comunidad Autónoma de Canarias

Kanariansaarten lippu

Kanariansaarten vaakuna

Pääkaupunki

Santa Cruz de Tenerife ja Las Palmas de Gran Canaria

Virallinen kieli

espanja

Pinta-ala
– Yhteensä
– % Espanjasta

Sijalla 13
7 447 km²
1,5

Väkiluku
– Yhteensä (2008)
– % Espanjasta
– Väestötiheys

Sijalla 8
2 075 968^[1]
4,4
264,30/km²

Itsehallinto

16. elokuuta 1982

Aluetunnus

CN

Edustus parlamentissa
– Edustajainhuone
– Senaatti

14 paikkaa
9 paikkaa

Aluehallituksen puheenjohtaja

Paulino Rivero (CC)

Gobierno de Canarias

Kanariansaaret (esp. Islas Canarias) ovat seitsemän vulkaanisen saaren muodostama saariryhmä Afrikan rannikolla. Saaret kuuluvat Espanjalle ja muodostavat itsehallintoalueen. Saaret on nimetty koirien mukaan (lat. canis), koska saarilla on kuvattu olleen paljon villikoiria. Tätä kuvasi ensimmäisenä roomalainen Plinius.

[muokkaa] Saaret

Läntiset neljä saarta muodostavat Santa Cruz de Tenerifen maakunnan:

Teneriffa (pääkaupunki Santa Cruz de Tenerife)
La Palma (Santa Cruz de La Palma)
La Gomera (San Sebastián de La Gomera)
El Hierro (Valverde)

Itäiset kolme saarta muodostavat Las Palmasin maakunnan:

Maakuntaan kuuluu lisäksi joukko pienempiä saaria: Alegranza, Graciosa, Montaña Clara, Lobos, Roque del Este ja Roque del Oeste, sekä muutamia pikkusaaria: Anaga, Salmor ja Garachico. Matkaa Afrikan rannikolle on 108 kilometriä. 80 prosenttia väestöstä asuu Gran Canarialla ja Teneriffalla. Saaret kuuluvat Makaronesian ekologiseen alueeseen muiden Atlantin saarten kanssa: Azorit, Kap Verde, Madeira ja Selvagenssaaret.

[muokkaa] Maantiede

Kanariansaaret

Suurin saarista on Teneriffa, 2 059 neliökilometriä. Teide-tulivuori Teneriffalla on Espanjan korkein kohta (3 718 metriä). Tuulista riippuen ilmasto voi olla leuto ja kostea tai hyvin kuiva. Monia paikallisia lajeja suojellaan, mukaan lukien Dracaena draco -puu ja Laurisilva-metsät. Neljä Espanjan kolmestatoista kansallispuistosta sijaitsee Kanariansaarilla:

Caldera de Taburiente La Palmalla, Taburiente-tulivuoren calderan ympärillä, 430–2 426 metrin korkeudessa.
Garajonay La Gomeralla, Laurisilva-pensaistoineen
Teide Teneriffalla, kattaen Teide-vuoren alueen
Timanfayan kansallispuisto Lanzarotella

[muokkaa] Politiikka

Jokaisella saarella on oma neuvostonsa (cabildo insular). Maakuntien pääkaupungit, Las Palmas de Gran Canaria ja Santa Cruz de Tenerife, toimivat yhdessä itsehallintoalueen pääkaupunkina.

[muokkaa] Historia

Saarten alkuperäisasukkaita olivat guanchit. Vuonna 1402 ranskalainen tutkimusmatkailija Jean de Béthencourt saapui saarille ja nousi maihin Lanzaroten pohjoisrannalla. Sieltä käsin hän valloitti Fuerteventuran ja Hierron. Béthencourt sai Kanarian kuninkaan tittelin, mutta oli yhä Kastilian Henri III:n vasalli. Béthencourt perusti myös linnakkeen Gomeralle, mutta kesti vuosia ennen kuin saari oli valloitettu. Gomeran, kuten myös Gran Canarian, Teneriffan ja La Palman asukkaat vastustivat espanjalaisia lähes vuosisadan.

Vuoteen 1495 mennessä saaret olivat Espanjan hallinnassa. La Palman Santa Cruzista tuli välisatama espanjalaisille konkistadoreille, kauppiaille ja lähestyssaarnaajille matkalla uuteen maailmaan. Saaret rikastuivat nopeasti ja houkuttivat kauppiaita ja seikkailijoita läpi Euroopan. 1500-luvun mahtavien rakennushankkeiden paras edustaja on El Salvadorin kirkko.

[muokkaa] Talous

Saarten talous perustuu turismiin ja trooppiseen maanviljelyyn (banaanit ja tupakka). Saarilla käy vuodessa 10 miljoonaa turistia, mikä huolestuttaa ekologeja. Korkeat vuoret, puhdas ilma ja sijainti eurooppalaisen maan alueella ovat houkutelleet alueelle astronomeja, ja La Palman Roque de los Muchachos -vuorelle (2 426 m) on rakennettu ESAn Grantecan-teleskooppi. Saaret ovat Euroopan unionin tullialueen ulkopuolella. Valuutta on euro manner-Espanjan tavoin.

[muokkaa] Maanviljely

Läntisten rinteiden subtrooppisessa tai temperaattisessa ilmastossa viljellään banaaneja, kahvia, sokeriruokoa, appelsiineja ja taateleita. Korkeammilla mailla kasvaa vehnää, ohraa, maissia, perunoita ja viiniköynnöksiä. Itäiset saaret ovat karuimmat. Saarella kasvatetaan ja kääritään sikareita, joista tunnettuja ovat muun muassa Monte Canario, Dos Santos ja Penamil.