Madeira

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee saariryhmää. Muita merkityksiä ovat madeira-viini sekä Madeira-joki.
Região Autónoma da Madeira
 
lippu vaakuna
Valtiomuoto itsehallinnollinen alue
Presidentti Alberto João Jardim
Pääkaupunki Funchal
32°39′N 16°54′W
Muita kaupunkeja Câmara de Lobos (34 614 as.), Machico (21 747 as.)
Pinta-ala
 – josta sisävesiä
796,2 km² (sijalla –)
Väkiluku (2003)
 – väestötiheys
 – väestönkasvu
243 007 (sijalla –)
305 / km²
? % (?)
Viralliset kielet portugali
Valuutta euro (EUR)
BKT (2002)
 – yhteensä
 – per asukas
sijalla –
3 483 M€ (4 566 milj. PPS)
18 963 PPS
HDI (2002) 0,8971 (sijalla 26)
Elinkeinorakenne maatalous  %,
palvelut  %,
teollisuus  % BKT:sta
Aikavyöhyke
 – kesäaika
UTC±0
+1
Itsenäisyys
 – itsehallinto
 
25. huhtikuuta 1976
Lyhenne
Maatunnus
 
PT1
ajoneuvot: P1
lentokoneet: CS1
Kansainvälinen
suuntanumero
+351-291
Motto Das ilhas as mais belas e livres
Kansallislaulu Hino da Região Autónoma da Madeira
1sama kuin Portugalilla

Madeira (portugaliksi Arquipélago da Madeira) on Portugalille kuuluva itsehallinnollinen saariryhmä Pohjois-Atlantilla noin 580 kilometriä Pohjois-Afrikan rannikolta luoteeseen. Se koostuu seitsemästä tuliperäisestä saaresta, joista suurimmat ja ainoat asutetut ovat Madeira (736,8 km²) ja Porto Santo (42,5 km²). Pääsaaresta noin 40 kilometriä kaakkoon sijaitsevat kolme saarta käsittävät Desertassaaret (Ilhas Desertas, 14,2 km²), ja hallinnollisesti Madeiraan kuuluvat vielä 280 kilometrin päässä kaakossa lähempänä Kanariansaaria sijaitsevat kaksi saarta käsittävät Selvagenssaaret (Ilhas Selvagens, 2,73 km²). Lisäksi saariryhmään kuuluu useita pieniä luotoja.

Madeirasta puhuttaessa voidaan viitata yhtä lailla koko hallinnolliseen alueeseen, maantieteelliseen saariryhmään (johon eivät kuulu Selvagenssaaret) tai pelkästään Madeiran saareen. Kuten muuallakin Portugalissa, saarilla puhutaan portugalia, pääuskonto on katolisuus ja rahayksikkö on euro.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Madeiran löysivät portugalilaiset löytöretkeilijät João Gonçalves Zarco ja Tristão Vaz Teixeira vuonna 1419. Tosin saari esiintyi jo 1351 Genovassa tehdyssä kartassa. Madeirasta tulikin Portugalin ensimmäinen siirtokunta. Saari sai rehevän luontonsa ansiosta nimen Ilha da Madeira (suom. puusaari). Vuonna 1425 kuningas Juhana I julisti saaren Portugalin maakunnaksi. Portugalin vallan alkuaikoina saarella viljeltiin sokeriruokoa, mutta 1500-luvulla Brasilia ohitti Madeiran sokeriruo'on tuottajana. Tämän jälkeen saarella alettiin viljellä viiniköynnöstä.

Madeira oli tärkeä välietappi, jossa purjelaivat täydensivät elintarvikevarastojaan ennen Atlantin ylitystä. Näin teki myös Kristoffer Kolumbus, joka oli jo aiemmin oleillut Porto Santolla kauppamatkojensa yhteydessä. Joidenkin tietojen mukaan hän meni siellä jopa naimisiin rikkaan lesken Felipa Perestrello e Monizin kanssa ja sai tämän kanssa pojan. Myöhemmin Madeiran kautta kulki myös suuri määrä laivoja, joiden lastina oli uudelle mantereelle myytäviä orjia.

Madeira muodosti vuoteen 1976 saakka yhden Portugalin piireistä (Funchalin piirin). Perustuslain muutos samana vuonna teki sekä Madeirasta että Azoreista autonomisia alueita, jolloin myös saarten jakautuminen piireihin lakkautettiin.

[muokkaa] Maantiede

Madeiran pääsaaren kartta.

Kolme neljäsosaa Madeirasta on luonnonsuojelualuetta ja alkuperäinen laakeripuumetsä eli laurisilva on ollut Unescon maailmaperintölistalla vuodesta 1999. Madeira on 57 kilometriä pitkä ja 22 kilometriä leveä. Korkeuserot Madeiran saarella ovat suuria ja korkein vuori Pico Ruivo de Santana on 1 862 metriä korkea. Toiseksi korkein vuori on Pico das Torres (1 851 m) ja kolmanneksi korkein Pico do Areeiro (1 818 m). Asukkaita Madeiralla on yhteensä yli 240 000. Pääkaupunki on Funchal, jonka asukasluku on noin 104 000. Porto Santossa asuu noin 4 800 ihmistä. Lämpötilat vaihtelevat kesän keskimääräisestä 22 celsiusasteesta talven 17 asteeseen. Ylös vuorille mentäessä keskilämpötila laskee noin 3 °C jokaista 500 metrin nousua kohti, tosin korkeimmillakin huipuilla voidaan kesäpäivänä päästä 20 celsiusasteeseen. Madeira on tuliperäinen saari, jonka perusta ulottuu kuuden kilometrin syvyyteen Tore-nimiseen merenalaiseen harjanteeseen. Vulkaanista toimintaa saarella oli viimeksi 6 500 vuotta sitten.

Kunnat Väkiluku
(2006) [1]
Pinta-ala (km²) Kuntakeskus
Funchal 100 847 75,7 Funchal
Câmara de Lobos 35 150 52,6 Câmara de Lobos
Santa Cruz 32 696 68,0 Santa Cruz
Machico 21 321 67,6 Machico
Ribeira Brava 12 523 64,9 Ribeira Brava
Calheta 11 856 110,3 Calheta
Santana 8 491 136,3 Santana
Ponta do Sol 8 189 46,8 Ponta do Sol
São Vicente 6 063 80,8 São Vicente
Porto Santo 4 388 42,4 Vila Baleira
Porto Moniz 2 762 82,6 Porto Moniz
Yhteensä 244 286 768,0


[muokkaa] Elinkeinot

Madeiran saari on tunnettu madeiraviinistään ja levadoistaan. Levadat ovat kastelukanavia, joiden avulla vuorten rinteille satanut vesi ohjataan maanviljelyn käyttöön. Ensimmäiset levadat rakennettiin jo 1400-luvulla orjatyövoimalla ja nykyisin levadaverkoston pituus on noin 2 200 kilometriä. Usein levadan vieressä kulkee polku, jota pitkin turistit pääsevät ihailemaan Madeiran luontoa ja maisemia. Turismi onkin nykyään Madeiran merkittävin elinkeino, ja se muodostaa noin 60 prosenttia saarten tuloista. Muita tärkeitä elinkeinoja ovat viinirypäleiden ja muiden hedelmien viljely sekä koripunostyöt. Madeira on saanut huomattavaa tukea Euroopan unionin rahastoista, ja sen avulla pääsaarelle on rakennettu muun muassa useita kulkua nopeuttavia tunneleita sekä pidennetty lentokentän kiitotietä.

[muokkaa] Ruoka

Espadaa eli mustahuotrakalaa banaanin kera.

Paikallinen ruokakulttuuri on eurooppalaista, mutta eroaa siitä esimerkiksi afrikkalaisten vaikutteiden vuoksi.lähde? Paikallisia ruokia ovat muun muassa espetada-lihavartaat ja espada eli mustahuotrakala, joka tarjoillaan usein paistetun banaanin kanssa.[1]

[muokkaa] Biodiversiteetti

Madeiralla kasvaa suuri joukko erilaisia kasveja. Lisäksi endeemisiä lintulajeja ovat madeiranviistäjä (Pterodroma madeira), madeirankyyhky (Columba trocaz) ja madeiranhippiäinen (Regulus madeirensis).

[muokkaa] Lähteet

  1. Pirjo Peltola: Madeiralla luonto on pääosassa Mtv3.fi. 20. tammikuuta 2006. Viitattu 4.3.2009.

[muokkaa] Katso myös

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Madeira.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut