Keltanokkaliitäjä
| Keltanokkaliitäjä | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||
| Calonectris diomedea (Scopoli, 1769) |
||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||
| |
Keltanokkaliitäjä (Calonectris diomedea) on Välimeren ympäristössä ja Itä-Atlantilla elävä merilintu, joka pesii yhdyskunnittain jyrkkien rantakallioiden ja kalliosaarten koloissa.
Sisällysluettelo |
Koko ja ulkonäkö [muokkaa]
Linnun pituus on noin 45–56 senttimetriä ja siipiväli 112–126 senttimetriä.
Esiintyminen [muokkaa]
Laji oli aikoinaan erittäin yleinen varsinkin Portugalille kuuluvilla Selvagensaarilla, mutta 1970-luvulla laji oli vaarassa kuolla sukupuuttoon saarilla. Lintuja pyydettiin 1800-luvun alkuvuosista lähtien jopa 30 000 yksilöä vuodessa höyhenten ja lihan vuoksi. Nykyisin kanta on elpynyt. Nimialalaji diomedea pesii Välimerellä, alalaji borealis Azoreilla (50 000–90 000 paria), Kanariansaarilla (30 000 paria) ja Madeiralla. Maailman populaation koko on 280 000–420 000 yksilöä ja lajin kanta on elinvoimainen.[1] Lajia ei ole tavattu Suomessa.
Välimeren populaatio talvehtii avomerellä Etelä-Afrikan ympärillä, alalaji borealis Brasilian ja Pohjois-Argentiinan edustalla. Nuoret borealikset viettävät ensimmäisen kesänsä Keski- ja Pohjois-Amerikan vesillä, kun taas nuoret diomedeat palaavat kesäksi Välimerelle.[2]
Lisääntyminen [muokkaa]
Parit palaavat pesimäsaarelle helmikuun puolivälistä lähiten, mutta muninta alkaa vasta toukokuun lopulla ja jatkuu koko kesäkuun. Pesä on kivenlohkareen alla, maassa kasvillisuuden suojassa tai kolossa. Linnut käyvät maissa ainoastaan öisin. Naaras munii yhden munan, jonka haudonta kestää 54 päivää.[3] Poikaset opettelevat lentämään lokakuussa tai marraskuun alussa.[2]
Ravinto [muokkaa]
Syö kaloja, äyriäisiä ja jätteitä.
Lähteet [muokkaa]
- Mullarney, Killian; Svensson, Lars; Zetterström, Dan & Grant, Peter: Lintuopas – Euroopan ja Välimeren alueen linnut. Otava, 2008. ISBN 951-1-15727-2.
- BirdLife Suomi Paljon lintutietoutta, mm. lista kaikista Suomessa tavatuista lintulajeista
Viitteet [muokkaa]
- ↑ a b Calonectris diomedea IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ a b Clarke, Tony: Birds of the Atlantic Islands. Lontoo: Christopher Helm, 2008. ISBN 978-0-7136-6023-4. (englanniksi)
- ↑ Madeirabirds (englanniksi)
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Keltanokkaliitäjä Lintukuva.fi -verkkopalvelussa
Sivulta puuttuu