Makaronesia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Makaronesian kartta.

Makaronesia (kreikan kielestä, "siunatut saaret") on itäisellä Pohjois-Atlantilla Iberian niemimaan ja Länsi-Afrikan edustalla sijaitseva saaristo. Siihen kuuluu viisi erillistä saariryhmää: Portugalille kuuluvat Azorit, Madeira ja Selvagenssaaret, Espanjalle kuuluvat Kanariansaaret sekä itsenäinen valtio Kap Verde. Asuttuja saaria on yhteensä 28 ja asumattomia vain muutamia, kuten Selvagenssaaret, Desertassaaret Madeiralla sekä Santa Luzia Kap Verdessä. Makaronesia on maantieteellis-biologinen termi, jota käytti ensimmäisenä englantilainen kasvitieteilijä Philip Webb 1800-luvulla.

Makaronesia on syntynyt tulivuoritoiminnan seurauksena 21–0,8 miljoonaa vuotta sitten. Azoreilla, Kanariansaarilla ja Kap Verdellä on muutamia toimivia, joskaan ei kovin aktiivisia tulivuoria. Suhteellisen pienestä koostaan huolimatta monien saarten pinnanmuodot kohoavat noin kahteen kilometriin; korkein kohta Teneriffan saarella on 3 718 metriä. Makaronesian saarten yhteispinta-ala on 14 632,5 neliökilometriä ja asukasluku 2 740 000.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Makaronesian saaret eivät koskaan ole olleet osana mannerta, joten niiden eläimistö on varsin harvalukuista ja suurikokoisia maaeläimiä ei juuri tavata. Samoin kasvillisuus on saapunut saarille muualta, pääosin Välimeren alueelta ja Luoteis-Afrikasta, mutta myös Afrikan kaakkoisosista ja neotrooppiselta alueelta. Vain suotuisimmilla alueilla vuorien keräämien sateiden turvin kasvillisuus on rehevää, ja erityisesti Saharan puoleisilla sekä pienillä ja matalilla saarilla kasvillisuus on karua ja puutonta.

Makaronesiassa esiintyy 30 kotoperäistä eli endeemistä kasvisukua ja useita satoja endeemisiä kasvilajeja. Esimerkiksi Kanariansaarille endeemisiä kasveja on 570 lajia (40 % saarten alkuperäisistä lajeista) ja Madeiralle 156 lajia (20 %). Monet lajit ovat endeemisiä useammalle saariryhmälle, esimerkiksi 56 lajia Madeiralle ja Kanariansaarille, mutta vain yksi laji on endeeminen koko Makaronesialle, mikä kertoo saariston väljyydestä ja mantereen läheisyydestä. Lisäksi Makaronesiassa tavataan endeemisiä lintu-, matelija- ja hyönteislajeja tai alalajeja.

Makaronesian laurisilvaa eli laakeripuumetsää pidetään jäänteenä jääkausia edeltäneestä tertiäärikautisesta subtrooppisesta kasvillisuustyypistä, joka silloin vallitsi koko Välimeren ja Pohjois-Afrikan alueella. Golfvirran turvin saaret välttyivät jääkausilta. Alun perin metsät peittivät Azorit, Madeiran ja läntiset Kanariansaaret, mutta hakkuiden seurauksena viimeisetkin jäänteet ovat kadonneet monilta alueilta. Nykyisin merkittävin metsäalue on Madeiralla, jossa se peittää yhä noin 20 prosenttia saaren pinta-alasta. Metsä on suojeltu ja lisäksi Unescon maailmanperintöluettelon kohde. Kanariansaarilla metsiä on paikoin Teneriffalla ja Gomeralla sekä Azoreilla Picolla, Terceiralla ja São Miguelilla.