Tonnikalat
| Tonnikalat | ||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| tonnikaloja (Thunnus thynnus) | ||||||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||||||
Tonnikalat (Thunnini) ovat ryhmä makrillien (Scombridae) heimoon kuuluvia meressä eläviä kalalajeja. Useimmat niistä kuuluvat aitotonnikalojen sukuun (Thunnus). Suurin lajeista, varsinainen tonnikala, voi kasvaa yli 4-metriseksi ja painaa lähes 700 kiloa.[2]
Tonnikalat ovat erittäin nopeita uimareita (on mitattu 77 km/h nopeuksia). Useat tonnikalalajit pystyvät ylläpitämään useita asteita korkeampaa ruumiinlämpöä kuin ympäröivän veden lämpötila. Ne voivat kohottaa verensä lämpötilaa meren lämpötilaa korkeammaksi lihastoiminnoilla. Tästä syystä ne voivat elää viileämmissä vesissä ja laajemmilla alueilla. Tonnikalojen lihan väri poikkeaa kalojen yleisestä lihan väristä valkoisesta, väri vaihtelee vaaleanpunaisesta tummanpunaiseen. Tonnikalojen lihaskudos sisältää normaalia suurempia määriä happea sitovia myoglobiini-molekyylejä.
Tonnikalojen kaupallinen merkitys on suuri. Eräitä tonnikalalajeja kuten varsinaista tonnikalaa, sinievätonnikalaa ja isosilmätonnikalaa kalastetaan liikaa. Kalastus on vähentänyt dramaattisesti tonnikalakantoja Atlantilla, Tyynellä valtamerellä ja Välimerellä. Eräät muut tonnikalalajit eivät sen sijaan ole välittömässä vaarassa.[3]
Markkinoille on tulossa enenevässä määrin tonnikalaa, jota on kasvatettu verkkoaltaissa.Tonnikalafarmeilla kasvatetaan varsinaista tonnikalaa (Thunnus thynnus) Välimeren alueella, Pohjois-Amerikassa ja Japanissa sekä sinievätonnikalaa (Thunnus maccoyii) Australiassa.
Tonnikalat ovat luonnon ravintoketjussa korkealla tasolla ja niiden elimistöön kertyy sen takia ympäristömyrkkyjä kuten raskasmetalleja. Elohopean pitoisuudet voivat joillakin lajeilla kasvaa varsin suuriksi, kuten varsinaisella tonnikalalla ja valkotonnikalalla. Tämän takia Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA antoi vuonna 2004 ohjeet raskaana olevien ja imettävien naisten ja pikkulasten tonnikalan käytön rajoittamiseksi. Suurin osa purkitetusta tonnikalasta on kuitenkin boniittia, jonka elohopeapitoisuus on pieni.
Sisällysluettelo |
Käyttö [muokkaa]
Suomessa tonnikalaa saa esimerkiksi purkitettuna, jolloin lihapalat ovat öljyyn, veteen tai mausteliemeen säilöttyjä. Tonnikalaa käytetään esimerkiksi pizzoissa, salaateissa ja pastan kanssa sekä sushissa. Tonnikalaa saa joistain isommista elintarvikeliikkeistä pakasteena ja myös tuoreena kalatiskiltä.
Tonnikalalajit [muokkaa]
- Allothunnus fallai – soukkatonnikala
- Auxis rochei – kuulamakrilli
- Auxis thazard – fregattimakrilli l. auksidi
- Euthynnus affinis – kiilaboniitti
- Euthynnus alletteratus – pikkuboniitti l. tunniina
- Euthynnus lineatus – mustaboniitti
- Gymnosarda unicolor – naskalitonnikala
- Katsuwonus pelamis – boniitti
Suku Thunnus (aitotonnikalat):
- Thunnus alalunga – valkotonnikala
- Thunnus albacares – keltaevätonnikala
- Thunnus atlanticus – mustaevätonnikala
- Thunnus maccoyii – sinievätonnikala
- Thunnus obesus – isosilmätonnikala
- Thunnus orientalis – idäntonnikala
- Thunnus thynnus – (varsinainen) tonnikala
- Thunnus tonggol – pitkäpyrstötonnikala
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Thunnini ITIS. Viitattu 20.11.2010.
- ↑ Thunnus thynnus (peilipalvelin) FishBase. R. Froese ja D. Pauly (toim.). (englanniksi)
- ↑ http://www.msnbc.msn.com/id/5428979/
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Fineli
- Tuna Diet (englanniksi)
- Monterey Bay Aquarium's Seafood Watch program (englanniksi)
- Bluefin tuna nutrition information (englanniksi)
- Table of relative mercury levels in fish and shellfish (FDA) (englanniksi)
- GotMercury.Org, a mercury-in-fish calculator based FDA data with the EPA's formula for safe exposure. (englanniksi)
- Tuna facts from Greenpeace (englanniksi)
