Boniitti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Boniitti
Katsuwonus pelamis.png
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Ahvenkalat Perciformes
Alalahko: Scombroidei
Heimo: Makrillit Scombridae
Alaheimo: Scombrinae
Suku: Katsuwonus
Kishinouye, 1915
Laji: pelamis
Kaksiosainen nimi
Katsuwonus pelamis
(Linnaeus, 1758)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Boniitti Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Boniitti Commonsissa
Boniittiparvi.

Boniitti (Katsuwonus pelamis) on keskikokoinen tonnikalansukuinen, kautta maailman lämpimissä merissä elävä kala. Boniitti on maailman tärkeimpiä saaliskaloja, jota käytetään varsinkin japanilaisessa keittiössä. Boniitti liikkuu suurissa, jopa 50 000 yksilön parvissa.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Boniitti voi kasvaa metrin pituiseksi ja suurimmillaan 32 kilon painoiseksi; keskimääräinen paino on 9 kg.[2] Kala voi elää 12 vuoden ikäiseksi. Boniitti muistuttaa paljon Thunnus-suvun aitotonnikaloja muttei kuulu samaan sukuun, vaan luokitellaan oman sukunsa Katsuwonus ainoaksi lajiksi. Boniitti on lähes kaikkialta hopean ja harmaan eri sävyjen värinen. Sen tunnistaa helpoiten raidoista vatsassa ja kyljissä lähempänä pyrstöä kuin päätä. Boniitin liha on raakana punaista aivan kuten aidoilla tonnikaloilla.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Boniittia tavataan yleisenä kaikissa maailman lämpimissä merissä paitsi itäisestä Välimerestä ja Mustastamerestä. Pohjanmerestä sitä on saatu vain harvoin, sillä se pysyttelee yleensä vesissä, joiden lämpötila on yli 15 °C.[2][3]

Kalastus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

FAOn kalastustilastossa boniitti on kolmannella sijalla luonnosta pyydettyjen kalalajien vuotuisessa saalismäärässä, perunsardellin ja alaskanseidin jälkeen. Vuoden 2012 tilastoitu boniittisaalis maailmassa oli 2,8 miljoonaa tonnia.[4]

Boniittia kalastetaan pitkälläsiimalla, troolilla, nuotalla ja ongella urheilukalastuksessa.

Suurin osa purkkitonnikalasta on boniittia.[5] Sen lihan elohopeapitoisuus on pieni, vaikka se on ravintoketjun loppuosassa. Japanissa boniitista tehdään hyvin monia erilaisia ruokia, esim sushia ja sashimia.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Collette, B., Acero, A., Amorim, A.F., Boustany, A., Canales Ramirez, C., Cardenas, G., Carpenter, K.E., de Oliveira Leite Jr., N., Di Natale, A., Fox, W., Fredou, F.L., Graves, J., Guzman-Mora, A., Viera Hazin, F.H., Juan Jorda, M., Kada, O., Minte Vera, C., Miyabe, N., Montano Cruz, R., Nelson, R., Oxenford, H., Salas, E., Schaefer, K., Serra, R., Sun, C., Teixeira Lessa, R.P., Pires Ferreira Travassos, P.E., Uozumi, Y. & Yanez, E.: Katsuwonus pelamis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2011. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 09.08.2013. (englanniksi)
  2. a b Animal Diversity Web
  3. Katsuwonus pelamis (peilipalvelin) FishBase. R. Froese ja D. Pauly (toim.). (englanniksi)
  4. Poissons, crustacés, mollusques, etc: Captures par principales espèces en 2012 FAOn kalastustilasto ftp.fao.org
  5. Tuna Types The Nibble
  6. Bonito Uwajimaya, Inc