Sushi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nigirizushi
Uramaki
Maki

Sushi (jap. 寿司 tai 鮨 tai 鮓) on japanilainen ruoka, jossa riisiin yhdistetään täytteeksi tai päällysteeksi kalaa, äyriäisiä, kasviksia tai kananmunaa. Täyte voi olla raakaa tai kypsennettyä, ja riisi voi olla palleroksi puristettu, merilevään rullattu tai jopa hajallaan kulhossa. Se muistuttaa korealaista gimbapia.

Sushi tarkoittaa etikalla maustettuun riisiin perustuvia ruokalajeja[1]. Yleisimpiä sushilajeja ovat makizushi (nori-levään käärityt rullat) ja nigirizushi (kämmenessä puristellut pallerot). Useimmista merikaloista voi tehdä sushia, järvikaloja ei voi käyttää kypsentämättöminä lapamatovaaran vuoksi.

Sushia voi syödä joko paljain käsin tai japanilaisilla syömäpuikoilla. Sushia voi syödä soijakastikkeen kera, jolloin nigirisushin päällinen kostutetaan hieman soijakastikkeessa. Riisiä ei ole tarkoitus kastaa soijakastikkeeseen, sillä soijakastike irrottaa riisit toisistaan ja hajottaa nigirisushin. On olemassa eroavia mielipiteitä siitä, miten sushi tulisi syödä ja tulisiko wasabi sekoittaa soijaan vai ei.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sushin kerrotaan syntyneen vahingossa. Sen alkuperäinen syntykaupunki on Tokio (silloinen Edo). 500-luvulla yksi tapa säilöä raakaa kalaa oli laittaa se painavan kiven alle etikalla maustetun riisin kanssa. Kalan annettiin olla kiven alla pari viikkoa, kunnes kivi otettiin pois ja tilalle laitettiin kevyt kansi, jonka alla kala sai kypsyä muutamasta kuukaudesta jopa vuoteen. Myöhemmin maustetun riisin ja kalan makujen havaittiin sopivan yhteen. Riisi ei siis alun perin ollut osa ateriaa.

Sushilajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Makit eli pienet sushirullat ovat tunnetuimpia susheja. Suosittuja täytteitä ovat muiden muassa kappa (kurkku), tekka (tonnikala), shake (lohi) ja shinko (säilötty retikka).
  • Futomakit ovat isoja sushirullia. Niissä on usein viisi täytettä, joista yleisimpiä lienevät kurkku, japanilainen munakas, porkkana, lohi ja ravunpyrstöt.
  • Uramakit on "rullattu nurinpäin" eli niissä merilevä on täytteiden ympärillä sisäpuolella ja riisi ulkopuolella. Riisin päälle on lähes poikkeuksetta ripoteltu seesaminsiemeniä.
  • Temakit ovat "sushituutteja", joissa riisi ja mahdolliset muut täytteet kääritään merilevän kanssa tötteröksi.
  • Nigireissä täyte on riisistä muotoillun suupalan kokoisen palan päällä.
  • Gunkan-makit eli "sushiveneet" ovat nigirejä, joissa riisin ympärille on kiedottu leveä merilevänauha. Muodostuneeseen "altaaseen" laitetaan mätiä (ikura), ravunlihaa tai merisiiliä.
  • Chirashi-sushissa täytteet on ripoteltu riisiannoksen päälle.

Sushin tultua suosituksi kansainvälisesti on kehittynyt useita länsimaalaistyylisiä sushityyppejä, jotka Japanissa ovat jääneet harvinaisemmiksi. Alun perin innostusta uusien lajien luomiseen lisäsi Kalifornian rullan keksiminen.

Nigirin täytteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

harvinaisempia

Ainesosat ja muut tarvikkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sushi-riisi eli sumeshi on tahmeampaa kuin muut riisilajit; kiillotetut jyvät ovat lyhyitä ja pyöreitä. Riisiin lisätään keiton aikana ja jälkikäsittelyvaiheessa suolaa, sokeria ja riisiviinietikkaa.
  • Nori-levä eli nori on ohuiksi arkeiksi kuivatettua merilevää.
  • Wasabi on erittäin väkevää maustekrassin juuresta valmistettua vihreää tahnaa.
  • Soijakastike on yhdessä wasabin kanssa sushin perinteinen lisuke.
  • Gari on sokeri-etikka-liemessä pikkelöityä inkivääriä. Ohuiksi lastuiksi leikattuja inkiväärinpaloja nautitaan sushipalojen välissä suun puhdistamiseksi edellisestä mausta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sushin salat nicehouse.fi. Viitattu 15.10.2009.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pölkki, Miika & Valkama, Heikki: Sushikirja: Perijapanilaisesta supisuomalaiseen. Helsinki: Teos, 2011. ISBN 978-951-851-412-4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sushi.