Tonnikala

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tonnikala
Thunnus orientalis (Osaka Kaiyukan Aquarium).jpg
Uhanalaisuusluokitus: Erittäin uhanalainen [1]
Erittäin uhanalainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Ahvenkalat Perciformes
Alalahko: Scombroidei
Heimo: Makrillit Scombridae
Alaheimo: Scombrinae
Tribus: Tonnikalat Thunnini
Suku: Aitotonnikalat Thunnus
Laji: thynnus
Kaksiosainen nimi
Thunnus thynnus
(Linnaeus, 1758)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Tonnikala Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Tonnikala Commonsissa

Tonnikala (Thunnus thynnus) on tonnikalojen ryhmän suurin laji ja samalla makrillien heimon suurin laji. Tonnikala voi elää jopa 25-vuotiaaksi. Sen uintinopeus voi olla 80 kilometriä tunnissa.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tonnikala kasvaa useimmiten 2–4,5 metriä pitkäksi ja noin 500 kg:n painoiseksi. Painoennätys on 680 kiloa.

Sen selkä on tumman merensininen ja kyljet hopeanharmahtavat. Kiduskannet ovat vaaleansinisiä. Etummainen selkäevä on keltainen, muut evät ja eväkkeet ovat mustia tai tummanharmaita.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tonnikalaa tavataan läntisellä ja itäisellä Atlantilla, Välimerellä ja Mustassameressä. Tonnikalaa viljellään suuria määriä kaupallisesti Japanin rannikolla Tyynessämeressä.

Tonnikala elää pieninä parvina välivedessä, merenpinnasta 500–1 000 metrin syvyyteen.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tonnikala syö makrilleja, liitokaloja, sillejä, kalmareita, ankeriaita ja äyriäisiä.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tonnikalan kutuaika koittaa kesäkuussa, jolloin ne muodostavat valtavia parvia. Itäisen tonnikalakannan kutualue on Välimeressä ja läntisen kannan kutualue Meksikonlahdessa. Itä-Atlantin tonnikalat ovat sukukypsiä 4-vuotiaina, ja Länsi-Atlantin tonnikalat puolestaan 8-vuotiaina.

Tonnikala ruokana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raa'an tonnikalan lihan väri vaihtelee vaaleanpunaisesta tummanpunaiseen. Lihasta suuri osa (n. 25 %) on proteiinia ja siinä on paljon hyödyllisiä Omega 3 -rasvahappoja. Paistettaessa lihan väri muuttuu harmaaksi. Tonnikalaa syödään paljon eritoten Japanissa, missä sitä käytetään useimmiten sushiin tai sashimiin.

Kalastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saaliit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tonnikalan todelliset vuosittaiset saaliit ovat arviolta 50 000 tonnia, kun ilmoitetut saaliit ovat 32 000 tonnia. Vuotuisesta tonnikalasaaliista 40 prosenttia saadaan luoteiselta Tyyneltämereltä, lähinnä Japanin rannikolta (kasvatettuna), 19 prosenttia Koillis-Atlantilta, 6 prosenttia Luoteis-Atlantilta ja 35 prosenttia Välimereltä. Suurimmillaan tonnikalasaaliit olivat 19501960-luvuilla.

Kalastusmenetelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tonnikalaa kalastetaan monella eri menetelmällä, kuten pitkälläsiimalla, kurenuotalla, sulkupyydyksillä (rannikoilla), siimalla ja vavalla. Laji on suosittu urheilukalastuksen kohde.

Taloudellinen merkittävyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tonnikalan liha on erittäin arvostettua, ja sen ostajina ovat profiloituneet erityisesti Kaukoidän maat. Suurimmat markkinat ovat Japanissa, jonka markkinoiden osuus kaikista tonnikalamarkkinoista on 80 prosenttia. Tonnikalan hinta Tsukijin kalatorilla Tokiossa Japanissa tuoreesta, kokonaisesta tonnikalasta on ollut jopa ennätykselliset 300 000 euroa.lähde? Ennätyshinta maksettiin 342 kilon painoisesta sinieväisestä tonnikalasta. Sinieväisiä tonnikaloja pidetään parhaan sushin raaka-aineena ja kyseisen tonnikalan ostivatkin yhdessä tokiolainen ravintola ja hongkongilainen sushibaariketju.lähde?

Liikakalastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tonnikalaa liikakalastetaan runsaasti sekä normaalin kalastuksen että ryöstökalastuksen takia, siksi laji on melkein sukupuuton partaalla. IUCN:n mukaan itäisen Atlantin tonnikalakannat ovat erittäin ja läntisen Atlantin kannat äärimmäisen uhanalaisia.

CITES[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

CITES-jäsenmaa Monaco esitti vuonna 2009, että tonnikala liitettäisiin CITES-sopimuksen Appendix I-listaan, johon listattujen lajien kauppa kielletään kaikissa sopimuksen solmineissa maissa. Tätä nykyä CITES ei suojaa tonnikalaa lainkaan. Aiemmat pyynnin rajoitusyritykset ovat kaatuneet erityisesti Ranskan ja Italian vastustukseen. Qatarissa järjestettyjen CITES-neuvottelujen päätös tonnikalan suojelusta kaatui suurien tonnikalaa pyydystävien maiden, erityisesti Japanin vastustukseen. Tonnikalaa ei siis tulla suojelemaan, ainakaan lähitulevaisuudessa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Collette, B., Amorim, A.F., Boustany, A., Carpenter, K.E., de Oliveira Leite Jr., N., Di Natale, A., Die, D., Fox, W., Fredou, F.L., Graves, J., Viera Hazin, F.H., Hinton, M., Juan Jorda, M., Kada, O., Minte Vera, C., Miyabe, N., Nelson, R., Oxenford, H., Pollard, D., Restrepo, V., Schratwieser, J., Teixeira Lessa, R.P., Pires Ferreira Travassos, P.E. & Uozumi, Y.: Thunnus thynnus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2011. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 10.08.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]