Sashimi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sashimia, jossa on kolmea lajia punaista ja valkoista kalaa sekä lehtiä ja muita koristeita
Perinteinen sashimi

Sashimi (jap. 刺身, myös sašimi[1]) on japanilainen ruokalaji, joka on tavallisesti tehty raa’asta ohueksi suikaloidusta kalan lihasta ja joka tarjotaan dippikastikkeen, kuten soijakastikkeen tai wasabin, kera.[2] Raa’an kalan lisäksi sashimissa voidaan käyttää muitakin mereneläviä tai vaikkapa hevosenlihaa.[3] Lautasella voi lisäksi olla koristeena lehtiä, kukkia tai erilaisia yrttejä.[2]

Sashimia tarjoillaan yleensä kolmea lajia. Sashimiannoksessa käytetään punaista (akami) ja vaaleaa (shiromi) kalanlihaa. Punalihaisesta tonnikalasta on tullut hyvin suosittua toisen maailmansodan jälkeen.[3]

Sashimin teossa tärkeää on leikkuutekniikka ja eri leikkuutapojen vaatimat erilaiset veitset. Sugata-zukuri-leikkuussa kala pysyy alkuperäisessä muodossaan, mutta pään ja pyrstön välissä oleva liha on leikattu valmiiksi suupaloiksi. Usu-zukuri tarkoittaa hyvin ohuita siivuja, hira-zukuri suoria paloja ja tataki hakkelusta.[3]

Erilaisten kalalajien kanssa tarjoillaan erilaisia soijayhdistelmiä. Niistä tavallisin on mizore, jossa soijaan lisätään hienoksi raastettua retikkaa. Shoga-shōyuu on soijaa, jossa on raastettua inkivääriä. Gimo-shōyū on soijaa, jossa on kalan maksaa tuomassa makua.[3] Jos sashimin kanssa tarjoillaan wasabia, se lisätään kalanlihaan eikä soijaan, jolloin sen maku ei laimene. Ennen vanhaan sashimi kastettiin usein etikkaan, jolloin se säilyi tuoreen makuisena.[3]

Jos sashimi tarjoillaan ateriakokonaisuuden yhteydessä, se tarjoillaan ensimmäisenä, sillä hienostuneen makuinen sashimi ei sovi tarjoiltavaksi maustetumpien ja kypsennettyjen ruokien jälkeen.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. sašimi - Suomen etymologinen sanakirja sašimi - Suomen etymologinen sanakirja. Viitattu 17.2.2024.
  2. a b Sashimi Rahola. Arkistoitu 30.11.2019. Viitattu 8.11.2014.
  3. a b c d e f Pölkki, Miika & Valkama, Heikki: Umami: japanilainen ruokakulttuuri, s. 135–136. Teos, 2007. ISBN 978-951-851-111-6.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]