Kuulamakrilli
| Kuulamakrilli | ||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||||||||||
| Auxis rochei (Lacépède, 1800) |
||||||||||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||||||||||
Kuulamakrilli (Auxis rochei) on ahvenkalojen lahkoon kuuluva makrillikala. Lajin toinen suuri vihollinen ihmisen ohella on miekkavalas. Kuulamakrillia ei ole listattu IUCN:n Punaiseen listaan.
Sisällysluettelo |
Koko ja ulkonäkö [muokkaa]
Kuulamakrilli kasvaa keskimäärin 50 cm pitkäksi. Sen muuten suomuttoman vartalon etuosassa ja kyljissä toiseen selkäevään asti on suurehkoja suomuja.
Kuulamakrillin vartalo on sininen selässä tummempi, vatsassa vaaleampi. Pään etuosa on tummempi kuin kiduskannet. Makrillimaisia raitoja on vain kylkiviivan yläpuolella vartalon takaosassa. Sen ensimmäinen selkäevä on lyhyt ja kolmiomainen, lähes samanlainen kuin toinen selkäevä ja peräevä. Harvalla muulla makrillilla se on samanlainen. Kaikki evät ovat sinertävän- tai tummanharmaita.
Levinneisyys [muokkaa]
Kuulamakrillia tavataan useimmilla maapallon lämpimillä merialueilla. Itäisen Tyynenmeren kannat on kuvattu omaksi alalajikseen A. rochei eudorax. Kuulamakrilli näyttää olevan herkästi haavoittuva laji, sillä sen esiintymisalueet ovat supistuneet.
Ravinto [muokkaa]
Kuulamakrillit syövät suurissa parvissa pienempiä kaloja, kalmareita, äyriäisiä ja sirkkaäyriäisiä.
Kalastus [muokkaa]
Kuulamakrilli on erittäin arvostettu punertavalihainen kala, jota pyydetään suuria määriä lähinnä troolilla sen kutemisaikana, loppukesällä. Kalaa ei yleensä näekään Euroopan kalatiskeillä -ja toreilla muihin vuodenaikoihin.
Lähteet [muokkaa]
- Antal Vida, Tamás Kótai, 365 kalaa. H. F. Ullmann, 2006. ISBN 978-3-8331-2547-8.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Auxis rochei rochei FishBase.org
