Pitkäpyrstötonnikala
| Pitkäpyrstötonnikala | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
| Alalahko: | Scombroidei |
| Heimo: | Makrillit Scombridae |
| Alaheimo: | Scombrinae |
| Tribus: | Tonnikalat Thunnini |
| Suku: | Aitotonnikalat Thunnus |
| Laji: | tonggol |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Thunnus tonggol |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Pitkäpyrstötonnikala (Thunnus tonggol) on ahvenkalojen lahkoon ja makrillien heimoon kuuluva tonnikalalaji.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pitkäpyrstötonnikala voi saavuttaa suurimmillaan 145 cm:n pituuden ja noin 36 kg:n painon. Sen ruumis on solakka. Laji on saanut nimensä pitkästä pyrstöstään. Ensimmäinen selkäevä on korkeampi kuin toinen. Kylkievät ovat jokseenkin pään mittaisia.
Pitkäpyrstötonnikalan vartalo on alta hopeanvärinen; yläpuoli on tummansininen mutta vivahtaa alimmilta osiltaan ruskeaan. Toinen selkäevä, vatsaevät, peräevä ja rintaevät ovat mustia, ensimmäinen selkäevä ja peräevä ovat kellertävänmustia, eväkkeet ovat keltaisia ja pyrstöevä on kellertävän musta.
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pitkäpyrstötonnikalan levinneisyysalue on suppeampi kuin muilla tonnikaloilla. Levinneisyysalue ulottuu Intian valtameren ja Tyynenmeren trooppisille vesille (Etelä-Japanista Filippiineille, Uuteen-Britanniaan ja Australiaan. Lajia tavataan myös Intian rannikkovesiltä, Arabian niemimaan eteläisillä vesillä, Punaisessameressä ja Somalian edustalla).
Pitkäpyrstötonnikala suosii matalaa vettä, mutta sitä tavataan myös avomereltä. Se viihtyy parhaiten pinnan tuntumassa ja välttelee vähäsuolaisia ja sameita vesiä. Laji liikkuu erikokoisten kalojen muodostamissa suurissa parvissa.
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pitkäpyrstötonnikalat ovat vahvoja ja nopeita uimareita, jotka saalistavat kaloja, mustekaloja ja äyriäisiä.
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pitkäpyrstötonnikalat tulevat sukukypsiksi 60–70 cm:n mittaisina. Laji kutee kesällä.
Kalastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pitkäpyrstötonnikalaa pyydetään sekä ammattimaisesti että virkistysmielessä. Sitä saadaan sivusaaliina, ja sitä kalastetaan pitkälläsiimalla ja troolilla.
Kalan liha on maukasta, ja se myydään enimmäkseen tuoreena, suolattuna, pakastettuna ja savustettuna. Se syödään pääasiassa hiillostettuna tai paistettuna. Lisäksi lajista tehdään erityisesti säilykettä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Antal Vida, Tamás Kótai, 365 kalaa. H. F. Ullmann, 2006. ISBN 978-3-8331-2547-8.
- Thunnus tonggol FishBase. R. Froese ja D. Pauly (toim.). (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Collette, B., Di Natale, A., Fox, W., Juan Jorda, M., Miyabe, N., Nelson, R., Sun, C. & Uozumi, Y.: Thunnus tonggol IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2011. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 10.8.2013. (englanniksi)