Sinievätonnikala
| Sinievätonnikala | ||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Äärimmäisen uhanalainen [1] |
||||||||||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||||||||||
| Thunnus maccoyii (Castelnau, 1872) |
||||||||||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||||||||||
 Sinievätonnikala Wikispeciesissä |
Sinievätonnikala (Thunnus maccoyii) eli eteläntonnikala on äärimmäisen uhanalainen tonnikalalaji.
Sisällysluettelo |
Koko ja ulkonäkö [muokkaa]
Sinievätonnikala kasvaa suurimmillan 2,5 metrin pituiseksi ja 260 kilon painoiseksi. Sinievätonnikalan ruumiin väri on sinimusta selässä ja hopeanvalkoinen vatsassa, leuassa ja evissä. Eväkkeet ovat keltaisia. Vanhin tavattu Sinievätonnikala on 20-vuotias.
Esiintyminen [muokkaa]
Sinievätonnikala elää Atlantin, Tyynenmeren ja Intian valtameren eteläosissa, 30. ja 55. eteläisen leveysasteen välissä. Sinievätonnikala voi elää matalassakin 50 metrin vedessä, mutta myös yli 2000 metrissä.
Ravinto [muokkaa]
Sinievätonnikalat syövät pääasiassa äyriäisiä, pääjalkaisia eli mustekaloja ja muita pienehköjä mereneläviä. Ne voivat sukeltaa ravinnon perässä 500 metrin syvyyteen.
Harvinaistuminen ja suojelu [muokkaa]
Sinievätonnikalakannat ovat heikentyneet liikakalastuksen takia 1950-luvulta lähtien 92 prosenttia. Lajin tulevaisuus näyttää synkältä ellei harvinaistumista saada kuriin kiintiöiden avulla.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Thunnus maccoyii IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
