Pasta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Erilaisia nauhapastalajikkeita.

Pasta on tyypillisesti vedestä ja vehnäjauhoista valmistettu elintarvike. Sen valmistukseen voidaan lisäksi käyttää munaa ja suolaa, sekä muita aineita, kuten pinaattia tai tomaattia tuomaan väriä. Valmis pasta kypsennetään kiehuvassa vedessä ennen nauttimista. Pasta voidaan myös kuivattaa suomalaisille tunnetumpaan kovaan muotoon, josta se keitettynä muuttuu pehmeäksi. Pasta tarjoillaan usein jonkin kastikkeen kanssa. Makaroni ja spagetti ovat Suomessa tunnetuimpia pasta­tyyppejä.

Nimi pasta tulee alkujaan Italiasta. Italialainen kuivattu pasta tehdään durumvehnästä, ja se on väriltään kellertävää. Aasiassa käytetään nuudeleita, jotka ovat pastan kaltaisia. Pastaa voidaan tehdä myös muista viljalajeista, kuten kaurasta tai rukiista. Gluteenitonta ruokavaliota noudattaville valmistetaan myös pastaa.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleinen uskomus on, että Marco Polo toi pastan Kiinasta vuonna 1295, kun hän palasi löytöretkeltään Italiaan mutta oikeasti Kiinasta on ollut pastaa jo 1000 eaa. [1] Marco Poloa vastaan puhuu kuitenkin esimerkiksi se, että 1279, 16 vuotta ennen Marco Polon paluuta, erään roomalaisen sotilaan jäämistössä mainittiin olevan korillinen kuivaa pastaa. Kuivattu pasta tuli suosituksi 1300–1500-luvuilla Italiassa. Väitetään myös, että jotkut Rooman keisareista nauttivat pastasta jo vuosisatoja ennen kuin Marco Polo oli syntynyt. Apicius mainitsee pastan myös keittokirjassaan. Antiikin Kreikassa oli ruoka, jota kutsuttiin nimellä ”laganon”. Kuvauksen perusteella se on jauhoista tehty taikina, joka paistetaan kivien välissä. Joidenkin tulkintojen mukaan kyse olisi lasagnen esiasteesta, mutta itse asiassa tämä onkin pizzan esiaste. Lasagnelevyt kypsennetään keittämällä, mutta pizza kivien päällä.

Bartolomeo Sacchi (Platina) kirjoitti keittokirjassaan 1350-luvulla seuraavan tavan valmistaa pastaa: "Vatkaa sihdatut jauhot valkuaisten, ruusuveden ja lähdeveden kanssa. Kun taikina on valmista, vedä ohuita taikinoita hyvin ohuen rautasauvan päälle. Sauva voi olla noin 15 cm pituudeltaan. Kun otat sauvan keskeltä pois, taikinat jäävät ontoiksi. Kun pasta kuivatetaan auringossa, se kestää hyvänä kaksi tai kolmekin vuotta, varsinkin, jos pasta on elokuussa valmistettu. Kun pasta keitetään maukkaassa liemessä ja kaadetaan tarjoiluastiaan, sille tulisi pirskotella uutta voita ja makeita mausteita."

Durumvehnä teki pastasta suositun juuri Italian alueella, sillä Italian ilmasto sopi erityisen hyvin juuri durumvehnän viljelyyn. Pastaa voidaan valmistaa mistä tahansa vehnästä, mutta kuivattu pasta on syytä valmistaa durumvehnästä.

Pastan muotoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Anelli: pieniä pastarenkaita
  • Bavettine: kapeaa nauhaa
  • Cappelletti: pieniä neliönmuotoisia täytettyjä pastatyynyjä
  • Cavatelli: pieniä, uurteisia pastasimpukoita
  • Conchiglie: pastasimpukoita, jotka muistuttavat kotilon kuorta - conchigliettet ovat hyvin pieniä ja conchiglioni *isoja
  • Ditali: pieniä putkia
  • Farfalle: rusetti- tai perhospasta - farfallinit ovat pieniä ja farfallone isoimpia
  • Fedelini: erittäin ohutta spagettia
  • Fettuccine: nauhapasta
  • Fideos: vermisellin tapaisia nuudeleita, joita käytetään Espanjassa ja Meksikossa
  • Fischietti: pienimpiä pastaputkia
  • Fusilli: kierteistä spaghettia
  • Gemelli: "kaksoset", lyhyt kierteinen pasta, joka näyttää siltä, kuin kaksi spagettinauhaa olisivat kiertyneet yhteen
  • Gnocchi: eräänlainen myky, joka on tehty perunasta, vehnäjauhosta tai kaurajauhosta
  • Lumache: isoja pastasimpukoita täyttämistä varten
  • Mafalde: leveitä, tasaisia nuudeleita
  • Magliette: käyriä, pieniä pastaputkia
  • Margherite: kapeita, tasaisia nuudeleita, joiden reunat ovat hieman poimuttuneet
  • Mostaccioli: n. 5 cm pitkiä pastaputkia
  • Orecchiette: pieniä pastalevyjä jotka näyttävät hieman korvilta (josta niiden nimikin – pikku korva – johtuu)
  • Orzo: riisinmuotoista pastaa
  • Pansotti: pullottavaa, kolmionmuotoista ja täytettyä pastaa
  • Pappardelle: Tagliatellen kaltaista, jopa 20 mm leveää pastaa
  • Perciatelli: kapeaa, onttoa pastaa
  • Pezzoccheri: paksua tattaripastaa
  • Quadrettini: pieniä, tasaisia pastaneliöitä
  • Stelle: tähdenmuotoista pastaa
  • Spaghetti: tunnetuin pastan muoto. Se on pitkulaista, ohutta pastaa
  • Tagliarini: pitkää, ohutta nauhamaista pastaa
  • Tagliatelle: noin 5 mm leveää, kellertävää nauhamaista pastaa
  • Tortellini: pieniä, täytettyjä sormuksia
  • Tripolini: pientä rusettipastaa röpöliäisin reunoin
  • Vermicelli: erittäin ohutta pastanauhaa

Lähteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta pasta.

Muutama pastasalaatti ohje

Wikikirjasto
Wikikirjaston keittokirjassa on resepti aiheesta: