Tattari

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tattari
Fagopyrum esculentum2.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Tatarkasvit Polygonaceae
Suku: Viljatattaret Fagopyrum
Laji: esculentum
Kaksiosainen nimi
Fagopyrum esculentum
Moench
Synonyymit
  • Polygonum fagopyrum L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Tattari Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Tattari Commonsissa

Tattari eli viljatatar (Fagopyrum esculentum) on tatarkasveihin (Polygonaceae) kuuluva kasvi, jonka siemeniä käytetään ruoaksi. Se lasketaan yleensä viljaksi, vaikka se ei ole muiden viljojen lailla heinäkasvi vaan kaksisirkkainen. Viljellyn tattarin kantamuoto oli ilmeisesti köynnöstävä kiertotatar (Fallopia convolvulus).

Jalostus ja viljely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tattarin viljely alkoi Lounais-Aasiassa noin 6000 eaa. ja levisi sieltä sekä Eurooppaan että Keski-Aasiaan ja sieltä edelleen Kiinaan ja Tiibetiin.[1] Suomeen tattari saapui ensimmäisenä viljelykasvina jo 5300 eaa [2]. Balkanilla on säilynyt tietoja tattarin viljelystä 400-luvulta eaa. ja vanhimmat jäänteet Kiinasta ovat noin vuodelta 2600 eaa. Japanista on löytynyt tattarin siitepölyä jo 4000 eaa., mikä tarkoittaa, ettälähde?

  • tattaria viljeltiin aikaisemmin kuin arkeologiset löydökset todistavat
  • se levisi oletettua nopeammin
  • se otettiin viljelyyn useammin kuin kerran.

Korkein paikka missä tattaria viljellään on Tiibet, tämä on myös yksi korkeimmalla sijaitsevista viljanviljelypaikoista.[3]

Tattari menestyy hyvin köyhässä, jonkin verran happamassa maaperässä, mutta maan pitää olla hyvin salaojitettu ja kohtuullisen tuore. Liiat lannoitteet, erityisesti typpi, vähentävät suuresti satoa, sillä ne kukittavat kasvia liian pitkään. Tattari kasvaa ilman lannoitteita parhaiten maassa, jossa on runsaasti kaliumia, kuten rapakivigraniitin hajoamistuotteita. Kuumemmassa ilmastossa kylvön pitää ajoittua myöhään kasvukaudelle, jotta kukinta tapahtuisi viileässä säässä. Suomessa tattari kylvetään hallojen mentyä suunnilleen kesäkuun 5. päivän jälkeen. Tattaria voi myös käyttää vihreänä lannoitteena eroosion estämiseen tai villieläinten ruokkimiseen.

Yleinen tattari on taloudellisesti tärkein tattarilajeista. Sen viljely on yli 90 prosenttia maailman tattarituotannosta. Yhdysvalloissa tattarin viljely on vähentynyt huomattavasti 1900-luvulla. Venäjällä tuotetaan eniten tattaria - tattaria käytetään blineissä. Suomessa tattari oli yleinen viljelyskasvi 17001850, mutta myöhemmin sen viljely väheni ja loppui 1940-luvulle mennessä lähes kokonaan. 1990-luvulla tattarin viljely on Suomessa jälleen yleistynyt, koska tattari on gluteenitonta ja sopii siten keliaakikoille.[4] Tattarin viljelyn vähentymiseen noin 1900-1940 välisenä aikana vaikutti se, että saataville tuli typpilannoitteita, jotka kasvattivat viljojen satoja huomattavasti, mutta tattari on heikosti typpeen positiivisesti reagoiva kasvi, jolloin tattarin hehtaarisadot jäivät merkittävästi jälkeen viljojen hehtaarisadoista.lähde?

Tattarin typen tarve on pieni ja se kykenee irroittamaan sitoutunutta fosforia.[5]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Soba-nuudeleita.

Tattarijauho valmistetaan tattarin siemenistä ja se on huomattavasti tummempaa kuin vehnäjauho, ja se tunnetaankin liioittelevasti Ranskassa nimellä ”blé noir” (’musta vehnä’). Nykyiset myllyt jauhavat myös vaaleaa tattarijauhoa. Kotioloissa tattarin kuorimiseen käytettiin Itä-Euroopassa erityisiä puisia, raudoitettuja käsikiviä. Japanissa tattarista tehdään nuudeleita (mm. soba). Koreassa tattaritärkkelyksestä tehdään hyytelöä nimeltä memilmuk.

Tattarilettuja, joita joskus nostatetaan hiivalla, syödään monissa maissa, ja ne tunnetaan blineinä Venäjällä, galetteina Ranskassa, boûketes’ina Valloniassa. Venäjällä tattarin voi sanoa olevan kansallisruokaa, ja eniten sitä käytetään pääruokien lisukkeena riisin tapaan.

Suomen perinteisillä tattarinviljelyalueilla maan kaakkoisosassa jauhosta on myös paistettu leipää, jota nimitetään tattarrieskaksi, aikoinaan Kannaksella myös tattarkollamoksi ja tattarkakkaraksi. Kyseessä on joko pelkästä tattarijauhosta tai myös niihin sekoitetusta ohra- tai ruisjauhosta ja nykyaikana myös vehnäjauhosta piimä-vesiseokseen tehty hiivaleipä. Nykyisessä Etelä-Karjalassa ja Kannaksella tällainen leipä oli aikoinaan arvostettua, ja sitä pidettiin herkullisena. Nykyisin tattaririeska on harvinaista.

Gluteenittomana[6] tattari sopii myös keliakiasta kärsiville. Keliakian lisääntyminen on lisännyt myös tattarin käyttöä leivonnassa. Suomessa on jo useita pelkästään gluteenittomaan leivontaan erikoistuneita leipomoita, jotka valmistavat teollisessa määrin muun muassa tattarilimppuja ja tattaripiirakoita. Myös makaronia valmistetaan tattarista.

Tattariuunipuuro.

Tattarista voi tehdä puuroa kattilassa keittämällä tai uunissa. Uunipuuroon laitetaan usein silavaa tai pekonia. Keitettyä tattaria voi myös tarjota lisukkeena riisin tapaan.

Siementen lisäksi tattari on hyvä hunajakasvi, ja se tuottaa tummaa ja pehmeää hunajaa.[7]

Toisin kuin siemenet, tattarin vihreät osat ovat myrkyllisiä ihmiselle. Idätyksen ystävät syövät nuoria tattarin ituja (noin 4-5 päivän kasvu) niiden hienon, pähkinäisen aromin ja suuren ravintoarvon tähden.

Tattari on ns. täydellinen proteiinilähde eli se sisältää kaikki tarvittavat aminohapot.[8]

Oluen panossa tattaria käytetään gluteenittoman oluen panemiseen. Tattaria voidaan käyttää ohran tavoin maltaiden tekoon.

Suomessa tattari hyväksytään kesantokasviksi maisemapelloille ja riistapelloille.[9]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. What is Buckwheat? Buckwheat Healthcare Product. Viitattu 6.5.2013.
  2. Mokkonen, Teemu: Maanviljely levisi Suomeen Itä-Aasiasta jo 7000 vuotta sitten Helsingin yliopisto. 28.1.2013. Viitattu 8.6.2014. (suomeksi)
  3. Stanley F. Stevens: Claiming the High Ground: Sherpas, Subsistence, and Environmental Change in the Highest Himalaya, s. 107. , 1996. ISBN 9788120813458. Google books (viitattu 6.5.2013).
  4. Pohjois-Pirkanmaan tattariosuuskunta
  5. Tattari – ihmeellisen hyvä viljelykasvi (PDF) MTT. Viitattu 6.5.2013.
  6. Keliakialiitto
  7. tattarihunaja
  8. Tattari fitness first. Viitattu 6.5.2013.
  9. Maa- ja metsätalousministeriön asetus ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä finlex. 2000. Viitattu 6.5.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]