Gluteeniton ruokavalio

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Gluteeniton ruokavalio ei sisällä lainkaan tai sisältää korkeintaan hyvin vähän gluteenia[1]. EU-asetuksen mukaan gluteeniton tuote voi sisältää pelkästään luontaisesti gluteenittomia viljoja, vehnätärkkelystä tai gluteenitonta kauraa, joiden gluteenipitoisuus jää alle 20 mg/kg.[1] Gluteeni vältetään karsimalla ruokavaliosta vehnän sukuiset (Triticum) viljat vehnä, ohra ja ruis. Gluteenittomalla ruokavaliolla hoidetaan keliakiaa, sillä keliaakikolle viljojen gluteeni aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehduksen ja suolinukan vaurioita.[2]

Kaura ja vehnätärkkelys on myös hyväksytty Suomessa osaksi gluteenitonta ruokavaliota. Muita luonnostaan gluteenittomia viljalajeja ovat muun muassa riisi, tattari, hirssi ja maissi. Lisäksi gluteenia sisältävistä viljalajeista valmistetaan teollisesti gluteenittomia tuotteita.[2] Vehnätärkkelys voi kuitenkin aiheuttaa oireita herkimmille keliaakikoille, usein ihokeliakiaa sairastaville. Ohratärkkelys (ohrakas) ei sovellu gluteenittomaan ruokavalioon, koska valmistaja ei voi taata tuotteen gluteenittomuutta. Tiukemmalla luontaisesti gluteenittomalla ruokavaliolla käytetään ainoastaan luonnostaan gluteenittomia viljoja.

Alkoholi gluteenittomassa ruokavaliossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useimmat alkoholijuomat soveltuvat gluteenittomaan ruokavalioon siinä missä mihin tahansa muuhunkin ruokavalioon. Vaikka monien väkevien alkoholijuomien lähtöaineena on jokin vilja, häviää gluteeni lopputuotteesta tislausvaiheen aikana.

Suurin osa oluista on kuitenkin valmistettu ohrasta ja ne lähtökohtaisesti sisältävät gluteenia. Vuodesta 2005 saakka gluteenia alle 20 mg/kg sisältävä ohrapohjainen olut on hyväksytty gluteenittomaan ruokavalioon, mutta Keliakialiitto suosittelee rajoittamaan gluteenittoman oluen juontia korkeintaan kahteen pullolliseen päivässä.[1]

Keille?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keliaakikot välttävät gluteenia ja vilja-allergiset viljoja yleensä. On olemassa myös gluteenisensitiivisiä ihmisiä, Yhdysvalloissa ehkä 2–6 % väestöstä, joilla ei ole keliakiaa mutta jotka saavat silti selviä oireita viljasta. Näille kaikille suositellaan keliakia- ja vilja-allergiatestejä ennen kuin viljoista luovutaan, koska muuten testitulos ei ole luotettava. Pelkkä gluteeniyliherkkyys voi olla ohimenevää, samoin vilja-allergia, mutta keliakia ei. [3]

Gluteenisensitiivisyyttä ei ehkä edes ole olemassa.[4] Jos on, sen esiintyvyys saattaa olla keliakian (2 %) luokkaa. Oireita olisivat painonlasku, jäsenten puutuminen ym. [5]

Asiantuntijoiden mukaan gluteeniton ruokavalio ei laihduta, vaan esimerkiksi gluteenittomat leivonnaiset ovat jopa rasvaisempia ja energisempiä kuin tavalliset. Se on kuitenkin totta, että hiilihydraattien ylenpalttinen syöminen kerää nestettä ja tuottaa kaasua, mutta tämä koskee muitakin kuin viljasta saatavia hiilihydraatteja. [3]

Gluteeniton ruokavalio vaatii myös muiden kuidunlähteiden lisäämistä ruokavalioon, ehkä myös B-vitamiinien. [3]

Täysjyvävilja on terveellistä, puhdistettu epäterveellistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2010-luvulla gluteeniton ruokavalio on levinnyt Yhdysvalloista Suomeenkin myös muiden kuin keliaakikoiden ja gluteenisensitiivisten potilasryhmien keskuuteen. Ruokavalion puolestapuhujiin kuuluu muun muassa sydäntautilääkäri William Davis, jonka mielestä vehnä, myös täysjyvävehnä, on syypää lihavuuteen. Osa ruokavalion kannattajista luopuu gluteenia sisältävien vehnän, rukiin ja ohran lisäksi myös kaurasta, riisistä, maissista ja muista viljoista.[3] Gluteenittomasta ruokavaliosta voi olla apua myös kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsiville.[6][7]

Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm tyrmää Davisin kohukirjan "Eroon vehnästä" (Wheat Belly) väitteet tutkimustiedon vastaisina ja sanoo täysjyväviljan olevan terveellistä. Fogelholmin mukaan puhdistettu, vähäkuituinen vilja on haitallista ja sen (mm. pulla ja vaalea leipä) pois jättäminen voi todella parantaa terveyttä. Davisin virhe on vastustaa vehnää kokonaisuudessaan, vaikka täysjyvävilja on terveellistä. Yhdysvalloissa syödään lähinnä puhdistettua, valkoista vehnää. Täysjyväviljasta saa kuituja, vitamiineja ja hivenaineita, mikä voi olla hyväksi myös suoliston mikrobeille. Täysjyväviljan terveellisyys on vieläkin vahvemmin osoitettu kuin puhdistetun viljan epäterveellisyys. [8]

Myös ravitsemusterapeutti Anette Palssa torjuu Davisin väitteen ja korostaa kuitupitoisen viljan hyötyjä ja puhdistetun viljan haittoja. [9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Häyrinen, Jenni: Gluteeniton ruokavalio 6/2012. Nuori Lääkäri. Viitattu 18.12.2012.
  2. a b Hoitona gluteeniton ruokavalio 13.9.2007. Duodecim terveyskirjasto. Viitattu 18.12.2012.
  3. a b c d Gluteeniton dieetti on uusin muotivillitys ja Vatsavaivojen syy voi olla gluteeniyliherkkyys, HS.fi 21.2.2013, Satu Kaaria. "Kirjoitusta varten on haastateltu keliakiatutkija Katri Kaukista, ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaista, ravitsemustieteilijä Anu Kososta ja Keliakialiiton ravitsemusterapeutti Henna Lehikoista."
  4. Spectrum of gluten-related disorders: consensus on new nomenclature and classification, Anna Sapone et al. BMC Medicine 2012, 10:13 doi:10.1186/1741-7015-10-13.
  5. Gluteeni ja vehnä monien sairauksien ainoa syy? Ei kai sentään, ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen, 4.2.2013.
  6. http://www.kilpirauhasenvajaatoiminta.fi/ravinto-ja-lisaravinteet/
  7. http://www.prohealth.fi/tt/laakaripalsta.php?art=2
  8. Amerikkalaislääkäri tyrmää vehnän – suomalaistutkija kummastelee väitteitä, Helsingin Sanomat 28.1.2014.
  9. Vehnästä tehty syntipukki moniin sairauksiin, Turun Sanomat 31.1.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gluteenia välttävien yhteisöjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietoa gluteenin vaikutuksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.