Gluteeniton ruokavalio
Sivulta puuttuu Gluteeniton ruokavalio ei sisällä lainkaan tai sisältää korkeintaan hyvin vähän gluteenia[1]. EU-asetuksen mukaan gluteeniton tuote voi sisältää pelkästään luontaisesti gluteenittomia viljoja, vehnätärkkelystä tai gluteenitonta kauraa, joiden gluteenipitoisuus jää alle 20 mg/kg.[1] Gluteeni vältetään karsimalla ruokavaliosta vehnän sukuiset (Triticum) viljat vehnä, ohra ja ruis. Gluteenittomalla ruokavaliolla hoidetaan keliakiaa, sillä keliaakikolle viljojen gluteeni aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehduksen ja suolinukan vaurioita.[2]
Kaura ja vehnätärkkelys on myös hyväksytty Suomessa osaksi gluteenitonta ruokavaliota. Muita luonnostaan gluteenittomia viljalajeja ovat muun muassa riisi, tattari, hirssi ja maissi. Lisäksi gluteenia sisältävistä viljalajeista valmistetaan teollisesti gluteenittomia tuotteita.[2] Vehnätärkkelys voi kuitenkin aiheuttaa oireita herkimmille keliaakikoille, usein ihokeliakiaa sairastaville. Ohratärkkelys (ohrakas) ei sovellu gluteenittomaan ruokavalioon, koska valmistaja ei voi taata tuotteen gluteenittomuutta. Tiukemmalla luontaisesti gluteenittomalla ruokavaliolla käytetään ainoastaan luonnostaan gluteenittomia viljoja.
Sisällysluettelo |
Alkoholi gluteenittomassa ruokavaliossa [muokkaa]
Useimmat alkoholijuomat soveltuvat gluteenittomaan ruokavalioon siinä missä mihin tahansa muuhunkin ruokavalioon. Vaikka monien väkevien alkoholijuomien lähtöaineena on jokin vilja, häviää gluteeni lopputuotteesta tislausvaiheen aikana.
Suurin osa oluista on kuitenkin valmistettu ohrasta ja ne lähtökohtaisesti sisältävät gluteenia. Vuodesta 2005 saakka gluteenia alle 20 mg/kg sisältävä ohrapohjainen olut on hyväksytty gluteenittomaan ruokavalioon, mutta Keliakialiitto suosittelee rajoittamaan gluteenittoman oluen juontia korkeintaan kahteen pullolliseen päivässä.[1]
Keille? [muokkaa]
Keliaakikot välttävät gluteenia ja vilja-allergiset viljoja yleensä. On olemassa myös gluteenisensitiivisiä ihmisiä, Yhdysvalloissa ehkä 2–6 % väestöstä, joilla ei ole keliakiaa mutta jotka saavat silti selviä oireita viljasta. Näille kaikille suositellaan keliakia- ja vilja-allergiatestejä ennen kuin viljoista luovutaan, koska muuten testitulos ei ole luotettava. Pelkkä gluteeniyliherkkyys voi olla ohimenevää, samoin vilja-allergia, mutta keliakia ei. [3]
2010-luvulla gluteeniton ruokavalio on levinnyt Yhdysvalloista Suomeenkin myös muiden kuin keliaakikoiden ja gluteenisensitiivisten potilasryhmien keskuuteen. Ruokavalion puolestapuhujiin kuuluu muun muassa sydäntautilääkäri William Davis, jonka mielestä vehnä, myös täysjyvävehnä, on syypää lihavuuteen. Osa ruokavalion kannattajista luopuu gluteenia sisältävien vehnän, rukiin ja ohran lisäksi myös kaurasta, riisistä, maissista ja muista viljoista.[3]
Asiantuntijoiden mukaan gluteeniton ruokavalio ei laihduta, vaan esimerkiksi gluteenittomat leivonnaiset ovat jopa rasvaisempia ja energisempiä kuin tavalliset. Se on kuitenkin totta, että hiilihydraattien ylenpalttinen syöminen kerää nestettä ja tuottaa kaasua, mutta tämä koskee muitakin kuin viljasta saatavia hiilihydraatteja. [3]
Gluteeniton ruokavalio vaatii myös muiden kuidunlähteiden lisäämistä ruokavalioon, ehkä myös B-vitamiinien. [3]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b c Häyrinen, Jenni: Gluteeniton ruokavalio 6/2012. Nuori Lääkäri. Viitattu 18.12.2012.
- ↑ a b Hoitona gluteeniton ruokavalio 13.9.2007. Duodecim terveyskirjasto. Viitattu 18.12.2012.
- ↑ a b c d Gluteeniton dieetti on uusin muotivillitys ja Vatsavaivojen syy voi olla gluteeniyliherkkyys, HS.fi 21.2.2013, Satu Kaaria. "Kirjoitusta varten on haastateltu keliakiatutkija Katri Kaukista, ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaista, ravitsemustieteilijä Anu Kososta ja Keliakialiiton ravitsemusterapeutti Henna Lehikoista."
