Keltaevätonnikala

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Keltaevätonnikala
Yellowfin tuna nurp.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Silmälläpidettävä [1]
Silmälläpidettävä
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Ahvenkalat Perciformes
Alalahko: Scombroidei
Heimo: Makrillit Scombridae
Alaheimo: Scombrinae
Tribus: Tonnikalat Thunnini
Suku: Aitotonnikalat Thunnus
Laji: albacares
Kaksiosainen nimi
Thunnus albacares
(Bonnaterre, 1788)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Keltaevätonnikala Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Keltaevätonnikala Commonsissa

Keltaevätonnikala (Thunnus albacares) on tonnikalalaji. Keltaevätonnikalat kasvavat suurimmillaan 9 vuoden ikään. Havaijilla keltaevätonnikala tunnetaan nimellä Ahi (Isosilmätonnikala tunnetaan samalla nimellä.)

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurimmat tavatut yksilöt olivat enimmillään 239 cm pitkä ja 200 kilon painoisia.[2] Keltaevätonnikalan selkä on tumman metallinsininen, pää, kyljet ja kaula hopeanharmaita (kyljissä ja kaulassa on myös sinertäviä laikkuja sekä 20 pystysuoraa viivaa laikuissa), kylkievät ja pyrstöevä ovat tummanharmaita, ensimmäinen selkäevä ja rintaevät ovat vaaleankeltaisia sekä pitkä toinen selkäevä, peräevä ja eväkkeet ovat kirkkaan keltaisia, siitä nimi keltaevätonnikala.

Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keltaevätonnikalaa tavataan trooppisissa (15-31 °C) vesissä Atlantissa, Intian valtameressä ja Tyynessä valtameressä. Keltaevätonnikalat liikkuvat parvissa joissa on usein myös muita samankokoisia kalalajeja (muita tonnikalalajeja ja hieman isompia kaloja). Parvissa voi olla jopa delfiinejä, pyöräisiä ja valashaita.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keltaevätonnikalat syövät muita pienempiä kaloja, äyriäisiä ja kalmareita.

Kalastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keltaevä on suosittu urheilukalastuksen kohde. Kaupallisiin tarkoituksiin sitä pyydetään troolilla, pitkälläsiimalla ja nuotalla.

Keltaevätonnikala ruokana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keltaevätonnikalasta tehty ruoka-annos.

Keltaevätonnikalan liha on korkealaatuista ja on erinomaista grillaukseen. Siitä tehdään erityisesti Japanissa sushia ja sashimia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Collette, B., Acero, A., Amorim, A.F., Boustany, A., Canales Ramirez, C., Cardenas, G., Carpenter, K.E., Chang, S.-K., de Oliveira Leite Jr., N., Di Natale, A., Die, D., Fox, W., Fredou, F.L., Graves, J., Guzman-Mora, A., Viera Hazin, F.H., Hinton, M., Juan Jorda, M., Minte Vera, C., Miyabe, N., Montano Cruz, R., Masuti, E., Nelson, R., Oxenford, H., Restrepo, V., Salas, E., Schaefer, K., Schratwieser, J., Serra, R., Sun, C., Teixeira Lessa, R.P., Pires Ferreira Travassos, P.E., Uozumi, Y. & Yanez, E.: Thunnus albacares IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2011. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 09.08.2013. (englanniksi)
  2. Thunnus albacares (peilipalvelin) FishBase. R. Froese ja D. Pauly (toim.). Viitattu 25.4.2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]