Keltaevätonnikala

Uhanalaisuusluokitus: Silmälläpidettävä ^[1]

Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka:	Luukalat Osteichthyes
Luokka:	Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka:	Neopterygii
Lahko:	Ahvenkalat Perciformes
Alalahko:	Scombroidei
Heimo:	Makrillit Scombridae
Alaheimo:	Scombrinae
Tribus:	Tonnikalat Thunnini
Suku:	Aitotonnikalat Thunnus
Laji:	albacares

Kaksiosainen nimi

Thunnus albacares
(Bonnaterre, 1788)

Katso myös

Keltaevätonnikala Wikispeciesissä

Keltaevätonnikala Commonsissa

Keltaevätonnikala (Thunnus albacares) on tonnikalalaji. Keltaevätonnikalat kasvavat suurimmillaan 9 vuoden ikään. Havaijilla keltaevätonnikala tunnetaan nimellä Ahi (Isosilmätonnikala tunnetaan samalla nimellä.)

Koko ja ulkonäkö [muokkaa]

Suurimmat tavatut yksilöt olivat enimmillään 239 cm pitkä ja 200 kilon painoisia.^[2] Keltaevätonnikalan selkä on tumman metallinsininen, pää, kyljet ja kaula hopeanharmaita (kyljissä ja kaulassa on myös sinertäviä laikkuja sekä 20 pystysuoraa viivaa laikuissa), kylkievät ja pyrstöevä ovat tummanharmaita, ensimmäinen selkäevä ja rintaevät ovat vaaleankeltaisia sekä pitkä toinen selkäevä, peräevä ja eväkkeet ovat kirkkaan keltaisia, siitä nimi keltaevätonnikala.

Esiintyminen [muokkaa]

Keltaevätonnikalaa tavataan trooppisissa (15-31 °C) vesissä Atlantissa, Intian valtameressä ja Tyynessä valtameressä. Keltaevätonnikalat liikkuvat parvissa joissa on usein myös muita samankokoisia kalalajeja (muita tonnikalalajeja ja hieman isompia kaloja). Parvissa voi olla jopa delfiinejä, pyöräisiä ja valashaita.

Ravinto [muokkaa]

Keltaevätonnikalat syövät muita pienempiä kaloja, äyriäisiä ja kalmareita.

Kalastus [muokkaa]

Keltaevä on suosittu urheilukalastuksen kohde. Kaupallisiin tarkoituksiin sitä pyydetään troolilla, pitkälläsiimalla ja nuotalla.