Azorit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Região Autónoma dos Açores
Flag of the Azores.svg Azr.png
lippu vaakuna

AzoresLocation.png

Valtiomuoto itsehallinnollinen alue

Presidentti Vasco Cordeiro

Pääkaupunki Ponta Delgada, Angra do Heroísmo, Horta
37°44′13″N, 25°40′23″W

Pinta-ala
– yhteensä 2 333 km² (sijalla 167*)
– josta sisävesiä

Väkiluku (2012) 247 549[1] (sijalla 172*)
– väestötiheys 102 / km²

Viralliset kielet portugali

Valuutta euro (EUR)

BKT (2010) sijalla 165*
– yhteensä 3 728 M€[2]
– per asukas 15 200€[2]

HDI (?) ? (sijalla ?)

Aikavyöhyke −1
– kesäaika UTC±0

Itsenäisyys
 – itsehallinto

25. huhtikuuta 1976

Lyhenne

Motto Antes morrer livres que em paz sujeitos

Kansallislaulu Hino dos Açores

* ei mukana varsinaisessa listauksessa

Azorit [atsorit] (port. Açores) on Atlantilla sijaitseva Portugalille kuuluva autonominen saariryhmä. Se sijaitsee noin 1 500 kilometrin päässä Lissabonista ja noin 3 900 kilometrin päässä Pohjois-Amerikan rannikolta. Azorien yhdeksän tuliperäistä saarta levittäytyvät yli 600 kilometrin matkalle. Azoreilla, Picon saarella, sijaitsee Portugalin korkein vuori Pico, jonka huippu kohoaa 2 351 metrin korkeuteen merenpinnan yläpuolelle. Saarten asukasluku vuonna 2012 oli 247 500. Suurin kaupunki on São Miguelin saarella oleva Ponta Delgada, jossa asuu noin 69 000 ihmistä.[1] Osana Portugalia Azorit kuuluvat Euroopan unioniin[3].

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Azorien kartta (iso kartta)

Sijainti, maastonmuodot ja geologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Azorit sijaitsevat Atlantin valtameressä välillä 36°–39° pohjoista leveyttä ja 24°–31° läntistä pituutta. Matkaa emämaa Portugalin mantereelle on noin 1300 km.[4]

Azorit ovat Atlantin keskiselänteen huippu joka kohoaa merenpinnan yläpuolelle.[5] Vesialueella kohtaa kolme mannerlaattaa. Tämän takia saarilla on aktiivista vulkaanista toimintaa:kuumia lähteitä ja toistuvia maanjäristyksiä.[6]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Azoreilla vallitsee ympäri vuoden lauhkea meri-ilmasto. Vuoden keskilämpötila on 13-22 astetta.[7] Golf-virran läheisyyden takia lämpötila pysyy melko tasaisena, sateita saadaan runsaasti ja sää on usein sumuinen.[4]

Lämpimin kuukausi on elokuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila Ponta Delgadassa on 25,6 astetta. Viileintä on helmikuussa, keskimääräinen alin 11 astetta. Sateet ajoittuvat vuoden talvipuolelle, lokakuusta maaliskuuhun saadaan sadetta yli sata millimetriä kuukaudessa. Vähiten sataa heinäkuussa, alle 30 mm.[8]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Azoreilla kasvaa yli 850 kasvilajia, joista noin 300 on alkuperäisiä ja 60 endeemisiä. Azoreilla kasvaa melkein kaikki kasvit mitkä sinne istutetaan. Sitrushedelmistä tunnettujen saarten valtalaji on nykyään ananas.[7]

Saarelle on istutettu myös tulokaslajeja, jotka ovat syrjäyttäneet monet kotoperäiset puut ja kukkakasvit. Alkuperäiset laakeripuumetsät on korvannut Japanista tuotu sugi-havupuu. Muita alaa valtaavia tulokaslajeja ovat tuoksuinkivääri ja sininen jalohortensia.[7]

Azorien vesillä elää 25 eri merinisäkäslajia.[7] Ainoat saarten maaperällä luontaisesti eläneet nisäkkäät ovat lepakoita.[9] Azorienpunatulkkua tavataan vain Azoreilla.[10]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Azorien kartta 1500-luvulta.

Azorit löysi virallisesti vuonna 1427 Henrik Purjehtijan alaisuudessa ollut kapteeni Diogo de Silves. Portugalilaisten ja genovalaisten merimiesten kuitenkin tiedetään käyneen saarilla jo edellisellä vuosisadalla. Azorien asuttaminen alkoi vuonna 1439 São Miguelin ja Santa Marian saarilta. Azorit ovat kuuluneet Portugalille 1400-luvulta, ja vuodesta 1976 niillä on ollut rajoitettu itsehallinto. Nimensä saaret ovat saaneet saarilla asuvista haukoista (portugaliksi açor).

Toisen maailmansodan aikana Lajes ja Santa Maria olivat tärkeitä lentotukikohtia. Yhdysvallat on ylläpitänyt NATOn tutkikohtaa Lajesissa vuodesta 1951 alkaen.[5]

Azorien saaret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seitsemän Azorien yhdeksästä saaresta satelliittikuvassa toukokuussa 2003.
Azorien saaret
Saaren nimi Asukasluku (2002) Pääkaupunki Kuntia Pinta-ala
São Miguel 130 154 Ponta Delgada 6 759 km2
Terceira 54 996 Angra do Heroísmo 2 403 km2
Faial 14 934 Horta 1 173 km2
Pico 14 579 Madalena 3 446 km2
São Jorge 9 522 Velas 2 246 km²
Santa Maria 5 490 Vila do Porto 1 97 km2
Graciosa 4 708 Santa Cruz da Graciosa 1 62 km2
Flores 3 949 Santa Cruz das Flores 2 143 km2
Corvo 435 Vila do Corvo 1 17 km2


Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehmiä laitumella Azoreilla.

Azoreitten tärkein elinkeino on maatalous. Suurimpina tuotannon sektoreina maitotalous ja karjankasvatus.[11] Sao Miquelin saarella kasvatetaan ananasta yli 6000 kasvihuoneessa.[12]

Turismin taloudellinen merkitys saarille on myös tärkeä, mutta hallinto rajoittaa sitä tarkoituksella.[11]

Vuonna 2010 Azorien bruttokansantuote oli 3 728 miljoonaa euroa, henkeä kohti 15 200€ , mikä on hiukan alle Portugalin keskiarvon ja noin 76% Euroopan 27 maan keskiarvosta. Teollisuus (lähinnä rakennus- ja energiasektorit) tuottaa 16 % kansantuotteesta ja työllistää noin neljänneksen ihmisistä. Maatalous, kalastus ja metsästys tuovat 8,4 % tuloista ja työllistävät 11,3% ihmisistä. Loput ihmiset ja kolme neljäsosaa saarten tuloista ovat palvelualalla.[2]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdeksästä saaresta jokaisella on oma lentokenttä,[13] tosin suuri osa niistä ovat pienempiä lentopaikkoja, joita ei luokitella lentokentiksi. Portugalilainen lentokenttien huoltoyritys ANA – Aeroportos de Portugal operoi Ponta Delgadan, Hortan, Vila do Porton ja Santa Cruz das Floresin kenttien terminaaleja. Muita kenttiä Lajesin lentokenttää lukuunottamatta huoltaa Azorien paikallishallinto. Lajesin kenttä on kaupallisen toimintansa lisäksi sotilaallisessa käytössä, ja sitä huoltaa Portugalin asevoimat yhdessä Yhdysvaltojen kanssa.

Saarilla sijaitsevat seuraavat lentokentät:

Laivaliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tärkeimmät satamat ovat Angra do Heroísmo, Ponta Delgada ja Horta.[5]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaakelien sinivalkoiset sävyt ovat vaikutteita flaamilaisesta keramiikasta.
Ponta Delgadan kaupungintalossa yhdistyy musta laavakivi ja valkoinen kalkkilaasti.

Saarten kulttuuri on saanut pääasialliset vaikutteensa portugalilaisten ja ranskalaisten maahanmuuttajien mukana. Maatalouteen ja valaanmetsästykseen liittyvät perinteet ovat muokanneet sitä vuosisatojen varrella. Arkkitehtuurille on tyypillistä paikallisen laavakiven käyttö, valkoiseksi kalkitut seinät ja koristekaakelit, joissa on vaikutteita sekä maureilta että flaamilaisesta keramiikasta.[12]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Açores (Autonomous Region) Citypopulation.de. Viitattu 8.3.2014.
  2. a b c Economy Aicep Portugal Global. Viitattu 8.3.2014.
  3. Euroopan komissio: Aluepolitiikka ja syrjäisimmät alueet Luettu 1.4.2013
  4. a b Azoreans - Orientation Countries and their cultures. Viitattu 8.3.2014.
  5. a b c Azores Encyclopedia Britannica. Viitattu 8.3.2014.
  6. Azorit – aarre Atlantin keskellä http://www.matkaopas.info. Viitattu 20. toukokuuta 2013.
  7. a b c d Kari Pitkänen: Laavan päällä kukkii Euroopan suurin salaisuus. Aamulehti, 2.3.2011, s. B28.
  8. Ponta Delgada climatological Information World Meteorological Organization. Viitattu 8.3.2014.
  9. Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 2, s. 347. Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6531-6.
  10. BirdLife International: Pyrrhula murina IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 8.3.2014. (englanniksi)
  11. a b Azorit on merestä noussut paratiisi http://plaza.fi. Viitattu 20. toukokuuta 2013.
  12. a b Culture Azores Web. Viitattu 8.3.2014.
  13. Flughäfen in Portugal (PT) Flugplaetze.org. Viitattu 2009-07-07.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Azorit.