Marja-Sisko Aalto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Marja-Sisko Aalto (synt. Olli-Veikko Aalto, 29. heinäkuuta 1954 Lappeenranta)[1] on suomalainen pappi ja rikoskirjailija. Aalto toimi Imatran evankelis-luterilaisen seurakunnan kirkkoherrana vuosina 1986–2010.[2] Hän on Suomen ensimmäinen avoimesti transsukupuolinen pappi.[3] Aallon esikoisromaani ilmestyi vuonna 2013.

Kirkollinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aalto toimi Imatran evankelis-luterilaisen seurakunnan kirkkoherrana vuosina 1986–2010. Syyskuussa 2010 Aalto valittiin Kuopion hiippakunnan notaariksi.[4]

Kohu transsukupuolisuudesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aalto toi transsukupuolisuutensa julkisuuteen marraskuussa vuonna 2008[3] ja on sen jälkeen käynyt läpi sukupuolenkorjausprosessin.[5] Aallon mukaan hänen vanhempansa olivat päättäneet antaa hänen nimekseen Marja-Sisko, jos hän olisi syntynyt tyttönä, kuten vanhemmat olivat toivoneet.[6] Sukupuolikysymys oli askarruttanut häntä kolmevuotiaasta lähtien.[2] Vaikka hänen vanhempansa olivatkin toivoneet hänestä tyttöä, he eivät hyväksyneet hänen henkisiä tyttömäisiä ominaisuuksiaan. He esimerkiksi suuttuivat, kun Aalto lapsena kysyi, miksei hänellä ole hametta, kun kaikilla muillakin tytöillä on.lähde?

Naisasialiitto Unioni ry valitsi Aallon vuonna 2009 Vuoden Lyytiksi.[7]

Aalto palasi kirkkoherran virkaansa noin vuoden kestäneen virka- ja vuorotteluvapaan jälkeen marraskuun 2009 alussa,[8] mutta päätyi eroamaan kirkkoherran virasta vuonna 2010 katsottuaan, ettei pystynyt rakentamaan riittävää luottamusta voidakseen hoitaa virkaansa menestyksellisesti.[9] Imatran seurakunnasta erosi 581 jäsentä vuonna 2009, mikä on runsaat 400 tavallista enemmän. Jäsenkadon syynä pidetään kirkkoherran ympärillä vellonutta kohua.[10]

Ura kirjailijana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aallon esikoisteos Murha tuomiokapitulissa ilmestyi syksyllä 2013.[11] Toinen teos on tekeillä.[12]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aalto on ollut kahdesti naimisissa, ja hänellä on kolme aikuista tytärtä[1][2] ja kahdeksan lastenlasta.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen teologit – Finlands teologer. Matrikkeli. Helsinki: Suomen kirkon pappisliitto, 1999. ISBN 952-91-0905-9.
  2. a b c Juhani Saarinen: Kirkkoherra odotti vuosikymmeniä muutosta miehestä naiseksi Helsingin Sanomat. 11.11.2008. Viitattu 12.11.2008.
  3. a b Piispan mielestä Olli Aallon olisi vaikea jatkaa seurakunnan työssä Etelä-Saimaa. 11.11.2008. Viitattu 11.11.2008.
  4. Marja-Sisko Aalto valittiin Kuopion hiippakunnan notaariksi Helsingin Sanomat. 2.9.2010. Viitattu 2.9.2010.
  5. Sukupuolta vaihtanut kirkkoherra kiistää väitteet luottamuspulasta Helsingin Sanomat. 12.10.2009. Viitattu 13.10.2009.
  6. Olli Aallosta tulee Marja-Sisko Aalto Kouvolan Sanomat. 12.11.2008. Viitattu 13.11.2008.
  7. Unioni
  8. Marja-Sisko Aallon paluusta töihin tuli mediatapahtuma Iltalehti. 1.11.2009. Viitattu 25.12.2009.
  9. Marja-Sisko Aalto eroaa virastaan Yle Etelä-Karjala. 16.3.2010. Yleisradio Oy. Viitattu 18.3.2010.
  10. Juhani Saarinen: Lähes 600 imatralaista erosi seurakunnasta Helsingin Sanomat. 6.1.2010. Viitattu 6.1.2010.
  11. Anu Pöntinen, Marja-Sisko Aallosta dekkaristi, Yle.fi, Uutiset, 26.11.2012
  12. Marja-Sisko Aallon esikoisdekkarissa ratkotaan rikoksia puhumalla, Yle.fi, uutiset 7.9.2013

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]