Kallion kirkko

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kallion kirkko
Kirkko lounaasta.
Kirkko lounaasta.
Sijainti Kallio, Helsinki
Koordinaatit 60°11′03″N, 024°56′57″EKoordinaatit: 60°11′03″N, 024°56′57″E
Seurakunta Kallion seurakunta
Rakentamisvuosi 1908–1912
Suunnittelija Lars Sonck
Tyylisuunta art nouveau, jugend
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Sisätilat.

Kallion kirkko on harmaagraniittinen kirkkorakennus Kallion kaupunginosassa Helsingissä. Se on Kallion seurakunnan kirkko. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck ja se edustaa kansallisromanttista tyyliä, jonka piirteitä on yhdistetty kansainvälisiin art nouveau -vaikutteisiin. Tyylille on ominaista perinteisten suomalaisten materiaalien käyttö, jykevä muotokieli sekä luonnosta haetut aiheet ja värit.

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kallion kirkko kaupunginosan huipulla näkyy selkeästi ympäristöön.

Kirkko rakennettiin vuosina 1908–1912. Kirkon peruskivi laskettiin 13.7.1908 ja piispa Herman Råbergh vihki kirkon käyttöön 1.9.1912. Pääkaupungin maamerkkeihin lukeutuva kirkko on 65 metriä korkea ja ristin huippuun on 94 metriä merenpinnasta. Kirkossa on 1 100 istumapaikkaa. Kirkko sijaitsee mäen päällä ja muodostaa pohjoisen päätepisteen 2,5 km pitkälle suoralle katulinjalle, jonka muodostavat Kopernikuksentie, Unioninkatu ja Siltasaarenkatu.

Kirkko on malliltaan pitkäkirkko, johon liittyy kaksi matalampaa sivusiipeä. Kirkon kantavat seinät on muurattu punatiilestä ja verhoiltu suomalaisella graniitilla. Sisätiloja koristavat jugend-tyyliset seinämaalaukset. Kirkon alttaritauluna on puureliefi, Hannes Autereen "Tulkaa minun tyköni" vuodelta 1956. Paavo Tynellin suunnittelemat kookkaat messinkivalaisimet ovat vuodelta 1932. Kirkon sisätiloissa koristeaiheina käytetyt ruusut, liljat, palmunoksat, laakeriseppeleet ja helmet ovat kristillisiä symboleja, jotka välittävät evankeliumin sanomaa.

Kirkon graniittitornissa on seitsemän saksalaista pronssista kelloa. Päivittäin klo 12 ja klo 18 neljällä niistä soitetaan Jean Sibeliuksen varta vasten säveltämää koraalisävelmää (op. 65b)[1]. Kolmea suurinta kelloa käytetään jumalanpalvelussoittojen yhteydessä.

Suomen itsenäistymisvaiheessa tolstoilainen liike otti kirkon tukikohdakseen ja julisti siellä rauhanaatettaan. Toisen maailmansodan aikana kirkon tornissa oli yksi Helsingin ilmavalvontapisteistä. Kaupungin maanmittauksen peruspisteenä kirkon torni palveli aina 1970-luvulle saakka. Hyvällä säällä tornista näkee Viroon.

Kirkon kuorissa triumfikaaresta riippuva krusifiksi ja alttaritaulu ovat Hannes Autereen käsialaa. Puusta veistetyn alttarireliefin aiheena on Jeesuksen kutsu: "Tulkaa minun tyköni." Taiteilija käytti 1956 valmistuneen teoksensa malleina Kallion asukkaista. Urkulehtereillä ja kirkon eteisessä on neljä kipsireliefiä Sigfrid af Forsellesin viisiososaisesta sarjasta. Sakariston seinällä on Verner Thomén maalaus "Jeesus parantaa sokean". Uusimmat käytössä olevat kirkkotekstiilit ovat vuodelta 2009. Ne on suunnitellut Raija Rastas.[2]

Urut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen kirkoista vain Kallion kirkossa on sekä barokkityyliset että ranskalais-romanttiset urut.[3] Kirkon akustiikka on hyvä ja se on ahkerassa konserttikäytössä.

Nykyiset 48-äänikertaiset pääurut takalehterillä ovat ruotsalaisen Åkerman & Lund -urkurakentamon 1995 valmistamat. Ne pohjautuvat ranskalais-romanttiseen traditioon, ensimmäisinä Suomessa. 19-äänikertaiset kuoriurut taas ovat suomalaisen Kangasalan urkurakentamon vuonna 1987 valmistamat, ja hollantilaiseen ja pohjoissaksalaiseen barokkitradition mukaiset.[4][5]

Aiemmat, alkuperäiset 70-äänikertaiset urut vuodelta 1912 olivat saksalaisen Schlag & Söhnen valmistamat. Ne oli aluksi sijoitettu alttarin yläpuoliselle lehterille. Vuonna 1955 ne siirrettiin takalehterille, jossa jo entuudestaan oli Lars Sonckin uruille suunnittelema kansallisromanttinen fasadi.[4][5] Nykyisten urkujen fasadi perustuu myös tähän alkuperäiseen suunnitelmaan.

Uurnaholvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kallion kirkon alle valmistui vuonna 1991 Suomessa ainutlaatuinen hautausmaana toimiva uurnaholvi. Lisäksi kirkon lehterin alla on vainajien nimilaatoilla varustettu muistoalttari. Uurnasäilytys on määräaikainen. Sen jälkeen tuhka voidaan kätkeä kirkon alla sijaitsevaan kalliohautaan. Holvissa vallitsee hautarauha, siellä vieraillaan vain tuhkauurnaa saatettaessa. Uurnaholviin mahtuu kerrallaan noin 2 500 uurnaa. Kirkkosalin takaseinälle, molemmin puolin pääsisäänkäyntiä, on kiinnitetty kalliohautaan laskettujen vainajien messinkiset muistolaatat. Muistopaikoilla voi vierailla, tuoda kukkasen tai sytyttää kynttilän.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kalliossa kajahtaa joka päivä Sibelius Ylen Elävä arkisto. Viitattu 30.3.2012.
  2. Kallion kirkon esite, teksti: Heikki Ahonen, Kallion seurakunta, 2012. Viitattu 25.11.2012.
  3. Kallion kirkko Helsingin Kaupunkioppaassa
  4. a b Kallion kirkon urut Kallion seurakunnan sivuilla
  5. a b Kallion kirkon urut Helsingin seurakuntayhtymän sivuilla

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kallion kirkko.