Kristuskyrkan

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kristuskyrkan
Sijainti Etu-Töölö, Helsinki
Koordinaatit 60°10′33.8″N, 24°55′37″E
Kirkkokunta Finlands svenska metodistkyrka
Seurakunta Helsingin ruotsalainen metodistiseurakunta
Rakentamisvuosi 1928
Suunnittelija Atte V. Willberg
Materiaali tiili
Istumapaikkoja 420
(220 kirkossa, 200 seurakuntasalissa)
Tyylisuunta 1920-luvun klassismi
Avoinna yleisölle
kyllä
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kristuskyrkan on Helsingissä Etu-Töölön kaupunginosassa sijaitseva kirkko. Se on valmistunut vuonna 1928 ja kuuluu Helsingin ruotsinkieliselle metodistiseurakunnalle.[1] Arkkitehti Atte V. Willbergin suunnittelema rakennus edustaa 1920-luvun klassismia, jota on maustettu uusgoottilaisilla aiheilla. Lars Sonck oli suunnitellut paikalle toteutunutta suuremman kirkon, mutta kustannussyistä seurakunta päätti rakentaa pienemmän.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristuskirkon kaupunkikuvallinen asema on tärkeä, korkea torni kohoaa mäen päällä piirtäen piikkinsä kaupungin siluettiin. Vänrikki Stoolin kadun ja Apollonkadun risteyksessä on aistittavissa ripaus romanttista näkemystä maalauksellisesta katukuvasta, jota Lars Sonckin kilpailuehdotus Etu-Töölön asemakaavaksi tavoitteli. Lars Sonck itse myös piirsi paikalle suurkirkkoa vuosina 1925–1926, mutta toteutettavaksi haluttiin taloudellisista syistä pienempi kirkko, jonka piirtäminen lankesi Atte Willbergille.

Kristuksen kirkon julkisivu koostuu tummanpunaisista ja kovaksi poltetuista tiilistä, jotka tunnetaan nimellä "munkkitiili" niiden perinteisen käytön vuoksi luostareiden ja kirkkojen rakentamisessa. Willberg laati ensimmäiset suunnitelmat kirkolle vuoden 1920 alussa ja hiomistyötä tehtiin useiden vuosien ajan. Rakennustyöt alkoivat välillä 1926 ja 1927. Kirkkorakennus vihittiin virallisesti käyttöön vihkimisjumalanpalveluksessa 23. syyskuuta 1928.

Kirkontorni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristuskyrkanin 59 metriä korkea torni[3] on keskeinen osa Helsingin siluettia. Se näkyy hyvin muun muassa Helsinkiin saapuvista junista ja Hakaniemen Ympyrätalolta. Kirkon tornin esikuvana on Tukholman kaupungintalon torni.

Ruusuikkuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Goottilaisen arkkitehtuurin tyylin mukainen suuri ruusuikkuna on kirkon julkisivussa pääsisäänkäynnin yläpuolella. Taiteilija Lennart Segerstrålen suunnittelema kaunis lasiteos on nimeltään Skapelsens lovsång. Siinä Jumalan luomakunnan hengellistä ylistystä kuvastaa harppua soittava Daavidin hahmo kukka- ja kasvisaiheiden ympäröimänä. Kuistin oikealta puolelta pääsee pyöreää portaikkoa kirkon sisälle ylemmälle loggialle, josta pääsee lähempää ihailemaan lasi-ikkunan monimutkaista muotoilua.

Urut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sijaitsee yläparvella, josta avautuu näkymä keskilaivan yli, uruissa on 15 äänikertaa. Soitin on valmistettu Kangasala Urkutehtaalla ja sen suunnitteli suomalainen urkuri Asko Rautioaho. Hän suunnitteli soitimen niin, että sen takana oleva julkisivun värillinen lasi-ikkuna nousee esiin musiikki-instrumentin profiilista ja on nähtävissä myös kirkon sisäpuolelta.

Galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Töölö/Meilahti aluetietoa metodistkyrkan.fi. Arkistoitu . (ruotsiksi) (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin kaupunginkirjasto.
  2. [1] Töölö-seura.
  3. Suomen 33 korkeinta kirkkoa (Arkistoitu – Internet Archive) Poutvaara.fi.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirkkoihin tai muihin uskonnollisiin rakennuksiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.