Uspenskin katedraali

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Helsingissä sijaitsevasta ortodoksisesta katedraalista. Muista kirkoista, katso Uspenskin katedraali (täsmennyssivu)
Uspenskin katedraali
Uspensiki by SamSegar.jpg
Sijainti Katajanokka, Helsinki
Koordinaatit 60°10′06″N, 024°57′36″EKoordinaatit: 60°10′06″N, 024°57′36″E
Seurakunta Helsingin ortodoksinen seurakunta
Rakentamisvuosi 1862–1868
Suunnittelija Aleksei M. Gornostajev
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Katedraali ympäristöineen ilmasta.
Uspenskin katedraalin monikerroksinen ikonostaasi.

Uspenskin katedraali eli Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen katedraali on Helsingin ortodoksisen seurakunnan sekä samalla Helsingin hiippakunnan pääkirkko eli katedraali. Punatiilinen kirkko sijaitsee Helsingin keskustassa Katajanokan kalliolla. Uspenskin katedraali on Pohjois- ja Länsi-Euroopan suurin ortodoksinen kirkko. Se on myös suosittu turistikohde, jossa käy vuosittain jopa puoli miljoonaa vierailijaa.[1]

Kirkon nimi tulee slaavikielisestä sanasta uspenie, joka merkitsee poisnukkumista (kuolemista). Katedraali onkin pyhitetty Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen muistolle, jonka muistopäivää vietetään 15. elokuuta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katedraalin on suunnitellut kuuluisa venäläinen kirkkoarkkitehti, akateemikko Aleksei M. Gornostajev. Kirkon arkkitehtuurissa on vahvasti vaikutteita 1500-luvun venäläisestä kivikirkosta, joka sijaitsi Moskovan lähellä Kolomenskojessa. Uspenskin katedraali on rakennettu vuosina 1862–1868 pääasiassa lahjoitusvaroin ja vihitty käyttöön 25. lokakuuta 1868.[2] Katedraalin kupeessa olevan Tove Janssonin puiston on suunnitellut Svante Olsson. Puiston istutustyöt aloitettiin vuonna 1897.[3] 1960-luvulla katedraalia kunnostettiin ja sen kupolit kullattiin, ja korjaustyö valmistui kirkon satavuotisjuhliin 1968[4].

Kirkon kupolit päällystettiin 24 karaatin kullalla uudestaan vuodesta 2004 alkaen, ja kultaustyö valmistui toukokuussa 2007. Kupolien juuriosien rst-rungot ovat peräisin 1960-luvulta. Kuparipellit uusi metalliseppä Antero Flander Rautalammilla; ristit ja niiden alla olevat pallot ja suurimman kupolin kuparipellitys jäivät käyttöön vanhoista osista. Kultaustyön suorittivat kultaajamestari Harri Virtanen ja kultaajamestari Raimo Snellman työryhmineen. Kupolityö kultauksineen kokonaisuudessaan maksoi noin 500 000 euroa, joista lahjoituksina saatiin 170 000 euroa. Vuonna 2005 kunnostettiin ja asennettiin paikalleen viisi kupolia. Loput kupoleista nostettiin takaisin paikalleen 4. kesäkuuta 2007 alkaen.[5][6]

Pohjoisseinälle oli sijoitettu ihmeitätekeväksi sanottu ikoni, Kozelštšanin Jumalanäiti, joka on tuotu kirkkoon Viipurin Sorvalista. Ikoni on koristeltu helmin, ja sen suojalasin alla on monia kiitokseksi saatuja koruja ja ristejä.[7] Ikoni varastettiin aamuyöllä 9. kesäkuuta 2010. Kirkkoon oli murtauduttu ja yritetty viedä myös toinen ikoni. Poliisi piti varkautta tilaustyönä ja epäili varastetun ikonin päätyneen ulkomaille − lähinnä itäiseen Eurooppaan −, koska sen myymistä Suomessa pidettiin käytännössä mahdottomana.[8] Kozelštšanin Jumalanäiti löydettiin kuitenkin maastokätköstä läheltä Turkua helmikuussa 2011, kun varkaudesta rangaistustaan istuva mies kertoi sijainnista oma-aloitteisesti [9]. Ikoni vietiin korjattavaksi Uuden Valamon luostariin Heinävedelle.

Vuoden 2007 elokuussa kirkosta vietiin keskellä päivää Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän ikoni.

Ulkoasu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka kirkko ulkoisesti on vanhan slaavilaisen perinteen mukainen, sisällä kirkossa näkyy sen bysanttilainen perinne. Sisätila on avara, ja kattoa tukee neljä suurta, yhdestä graniittilohkareesta veistettyä pilaria. Ortodoksiseen tapaan kirkossa ei ole penkkejä, mutta salin reunoille on asetettu muutamia istuimia. Kirkon etuosassa sijaitsee ikonostaasi, jonka takana on alttari.[7] Kirkon pinta-ala on 967 neliömetriä.[4] Kirkossa on kolmetoista kullattua liekin muotoista kupolia, yksi suuri ja kaksitoista pienempää. Kupolien määrä kuvastaa Kristusta ja kahtatoista apostolia. Lisäksi kellotornin päällä on vielä yksi kupoli.

Katedraalin pohjakerroksessa on kirkkosali ja kryptakappeli, joka on pyhitetty pappismarttyyri Aleksandr Hotovitskille (k. 1937). Kryptassa järjestetään erilaisia tilaisuuksia, kuten kirkkotaiteen ja kirkollisten esineiden näyttelyitä ja luentotilaisuuksia.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Uspenskin katedraali Ortodoksi.net. Viitattu 20.4.2007.
  2. Uspenskin katedraali Helsinkiopas. Viitattu 20.4.2007.
  3. Katajanokanpuisto Helsingin kaupungin rakennusvirasto. Viitattu 18.4.2013.
  4. a b Katajanokka: Hökkelikylästä kivikaupungiksi. Uspenskin katedraali Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 20.4.2007.
  5. Heta Ängeslevä: Uspenskin katedraalin kupolit nostetaan paikalleen 4.6.2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 4.6.2007.
  6. Timo Mertanen: Puuttuvat kupolit paikoilleen. Ortodoksiviesti, , 2007. vsk, nro 6, s. 8.
  7. a b c Hellevi Matihalti: Uspenskin katedraali Suomen ortodoksinen kirkkokunta. Viitattu 20.4.2007.
  8. Ortodoksien tärkeä ikoni varastettu Yle.fi. 9.6.2010. Viitattu 9.6.2010.
  9. Uspenskin varastettu ikoniloytyi hs.fi. 8.2.2011. Viitattu 30.3.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Uspenskin katedraalin sivut / Helsingin ortodoksinen seurakunta: www.uspenski.fi


Uspenskin katedraali

Suomen ortodoksiset katedraalit

Uspenskin katedraali Helsingissä
Pyhän Nikolaoksen katedraali Kuopiossa
Pyhän Kolminaisuuden katedraali Oulussa