Silja Line

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tallink Silja Oy

Silja Linen logo.svg

Yritysmuoto osakeyhtiö
Lajityyppi Autolauttaselvennä
Perustettu 1957
Toimitusjohtaja Margus Schults
Avainhenkilöt Margus Schults
Kotipaikka Helsinki, [1]Suomen lippu Suomi
Toiminta-alue Suomen lippu Suomi, Ahvenanmaan lippu Ahvenanmaa, Ruotsin lippu Ruotsi
Toimiala Meriliikenteen henkilökuljetus
Emoyhtiö AS Tallink Grupp
Kotisivu [4]

Tallink Silja Oy on suomalainen varustamo,[2] jonka omistaa virolainen AS Tallink Grupp. Silja Line -aputoiminimen alla harjoitetaan risteily-, matkustajalautta- ja rahtiliikennettä Itämeren alueella linjoilla HelsinkiMaarianhaminaTukholma ja Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Höyrylaiva Oy (vuodesta 1976 Effoa Oy), ruotsalainen Svea-varustamo ja turkulainen Bore-varustamo perustivat vuonna 1957 yhteisyrityksen Oy Siljavarustamo – Ab Siljarederi. Ensimmäisenä aluksena yhtiölle hankittiin matkustajalaiva Heimdall, joka sai nimen S/S Silja 1957. Samana vuonna hankittiin rahtilaiva S/S Warjo, joka kuljetti vain rahtia. Myöhempiä rahtialuksia olivat muun muassa M/S Holmia ja M/S Silvia. Yhtiön ensimmäinen moottorialus ja samalla ensimmäinen yhtiölle rakennettu alus oli M/S Sunnanhav, joka liikennöi kesän 1959.

Ensimmäiset yhtiölle rakennetut autolautat olivat M/S Skandia ja M/S Nordia, jotka valmistuivat 1961 ja 1962 ja edustivat uutta laiva-aikakautta. Myöhemmin 1960-luvulla valmistuivat M/S Fennia (1966), M/S Botnia (1967) sekä M/S Floria (1970).

Vuonna 1970 Siljavarustamo muutettiin Oy Silja Line Ab -nimiseksi markkinointiyhtiöksi ja varustamon laivat siirrettiin sen osakasyhtiöiden omistukseen. Vuonna 1972 käynnistyi ympärivuotinen laivaliikenne Helsingistä Tukholmaan uusilla aluksilla M/S Aallottarella ja M/S Svea Reginalla, jotka korvasivat pääasiassa vanhat höyrylaivat. Tälle linjalle tuli jo 1970-luvulla useita uusia aluksia. Bore luopui vuonna 1980 Silja Linen osakkuudesta ja myi matkustaja-aluksensa muille varustamoille. Svea-varustamo puolestaan siirtyi ruotsalaisen Johnson Linesin omistukseen seuraavana vuonna.

Vuonna 1981 valmistuivat Helsingin-linjalle jälleen uutta aikakautta edustavat M/S Finlandia ja M/S Silvia Regina. Turku–Tukholma-linjalle valmistuivat vuosina 1985 ja 1986 M/S Svea ja M/S Wellamo. GTS Finnjet siirtyi vuonna 1986 Effoan omistukseen, joka luovutti sen seuraavana vuonna Siljan liikennöitäväksi.

Vuonna 1990 valmistui M/S Silja Serenade Effoalle ja 1991 M/S Silja Symphony Johnson Linesille, johon Svea-varustamo oli yhdistetty. Laivojen toimitus viivästyi rakentajatelakan Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssin johdosta ja toimituksen varmistamiseksi tilaajat menivät telakan toimintaa jatkaneen Masa Yardsin osakkaiksi.

Effoa yhdistyi vuonna 1990 Johnson Linen kanssa Effjohn-varustamoksi. Tuolloin kaikki Siljan laivat saivat hyljelogon myös savupiippuunsa – aikaisemmin savupiipussa oli ollut kunkin omistajayhtiön tunnus. Vuosina 19931994 Silja Linen alukset M/S Silja Festival ja M/S Frans Suell (myöh. M/S Silja Scandinavia) liikennöivät Euroway-linjalla Malmön ja Travemunden välillä. Euroway osoittautui kuitenkin tappiolliseksi ja alukset siirtyivät Suomen liikenteeseen.

Vuonna 1993 Silja Line vuokrasi käyttöönsä Viking Linelle rakenteilla olleen M/S Europan, ja antoi sille nimeksi M/S Silja Europa. Laiva tuli vuokrattavaksi, kun laivan tilaaja Rederi AB Slite meni konkurssiin. 19932001 Silja Line liikennöi Vaasanlaivat-yhtiön kumppanina VaasaUumaja-linjalla M/S Fennialla ja M/S Wasa Queenilla.

Effjohn-varustamon nimeksi muutettiin vuonna 1995 Silja Oy Ab. Vuonna 1999 brittiläis-bermudalainen monialayhtiö Sea Containers Ltd osti enemmistön tästä yhtiöstä, johon myös Silja Line fuusioitiin. Ostajayhtiön pääomistaja oli yhdysvaltalainen miljonääri James Sherwood. Vuonna 2004 Silja oli kokonaan Sea Containersin omistuksessa.

Silja Linen myynti Tallinkille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2003 Silja kuljetti yhteensä 5,4 miljoonaa matkustajaa, sen liikevaihto oli 517 miljoonaa euroa ja henkilöstöä oli 3 558.lähde? Vuonna 2005 vastaavat luvut olivat enää 3,4 miljoonaa ja 380 miljoonaa euroa.lähde? Heikon kannattavuuden takia yhtiö irtisanoi väkeään. Finnjet, Silja Opera, risteilyalus Walrus ja SuperSeaCat-pika-alukset myytiin.

Sea Containersin taloudellinen asema heikkeni vuoden 2004 lopulla, pääasiassa muista kuin Siljasta johtuvista syistä. Yhtiö ajautui lähelle konkurssia ja se ilmoitti myyvänsä Silja Linen 2006 kesään mennessä. Alustavien tarjousten jättöajan päätyttyä muun muassa Tallink ja Viking Line ilmoittivat tehneensä tarjouksen Siljasta.

12. kesäkuuta 2006 virolainen Tallink ilmoitti ostavansa Silja Linen. Kauppahinnasta Tallink maksoi 450 miljoonaa euroa käteisenä ja 20 milj. euroa omilla osakkeillaan.lähde? Aiemmin maaliskuussa Tallink oli hankkinut Hangon ja Rostockin välillä liikennöineen Superfast Ferriesin kolme alusta 310 miljoonalla eurolla.lähde? Tallinkilla oli yritysostojen jälkeen velkaa noin 800 miljoonaa euroa.lähde? Silja Linen osto kaksinkertaisti Tallinkin markkinaosuuden Suomessa noin 40 prosenttiin.

Tallink osti Siljasta vain Ruotsiin suuntautuvan liikenteen kilpailuviranomaisten hyväksynnän varmistaakseen. Tallinnaan liikennöivät Superseacatit säilyvät Sea Containersilla. Silja Line kuljetti vuonna 2005 4,8 miljoonaa matkustajaa ja Tallink 3,2 miljoonaa matkustajaa.lähde? Varustamojen liikevaihdot olivat 260 miljoonaa ja 470 miljoonaa euroa.lähde? Yrityksillä oli tuolloin yhteensä vajaat 6400 työntekijää.lähde? Norjalainen Color Line ilmoitti tarjonneensa Silja Linesta noin 700 miljoonaa euroa,lähde? mutta Tallink pääsi kaupanteossa etusijalle.

Reitit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisin liikennöitävät linjat ja niillä liikennöivät alukset on lihavoitu.

Vuosi Reitti [3] Reitin alukset [4]
19571964
HelsinkiTukholma (Hammarbyhamnen)
S/S Warjo
1957–1976
TurkuMaarianhamina–Tukholma (Skeppsbron)
S/S Silja, M/S Sunnanhav, S/S Aallotar, S/S Birger Jarl, S/S Bore III, S/S Bore, S/S Svea Jarl, M/S Ilmatar, M/S Bore Nord
1957–1972
Helsinki–Tukholma (Skeppsbron)
S/S Silja, S/S Birger Jarl, S/S Bore III, S/S Bore, S/S Svea Jarl, M/S Ilmatar
19601964
Tukholma (Skeppsbron)–Helsinki–Leningrad
S/S Bore II
1960
Turku–DegerbyNorrtälje
S/S Silja, S/S Regin
19611976
Turku–Maarianhamina/LångnäsNorrtälje
M/S Skandia, M/S Nordia, M/S Marina, M/S Holmia, M/S Botnia, M/S Bore V, M/S Nordek, M/S Donautal, M/S Floria, M/S Holmia, M/S Silvia, M/S Fennia, M/S Aallotar, M/S Svea Regina, M/S Drottningen
19641965
Gräddö–Maarianhamina
M/S Marina
1964–1967
Turku–Tukholma (Hammarbyhamnen)
M/S Floria
19651966
Naantali–Tukholma (Värtan)
M/S Holmia
1966–
Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma (Värtan)
M/S Fennia, M/S Botnia, M/S Holmia, M/S Skandia, M/S Silja, M/S Floria, M/S Bore I, M/S Aallotar, M/S Svea Regina, M/S Drottningen, M/S Bore IX, M/S Svea Corona, M/S Regina, M/S Skandia, M/S Silja Star, M/S Gunilla, M/S Svea Corona, M/S Arona, M/S Granö, M/S Svea, M/S Wellamo, M/S Finnfellow, M/S Silja Star, M/S Sea Wind, M/S Silja Festival, M/S Silja Karneval, M/S Silja Serenade, M/S Silja Scandinavia, M/S Silja Europa, M/S Baltic Princess, M/S Galaxy
1966–1969
Tukholma (Skeppsbron)–Maarianhamina
M/S Marina
1967–1968
Parainen–Maarianhamina/Långnäs–Kapellskär
M/S Holmia, M/S Botnia Express, M/S Nordia
1968–1970
Parainen–Maarianhamina/Långnäs–Norrtälje
M/S Holmia, M/S Nordia
19711973
UusikaupunkiNorrtälje
M/S Holmia, M/S Silvia
1971–1973
Uusikaupunki–Tukholma (Värtan)
M/S Holmia, M/S Silvia
1971–1976
Tukholma–Maarianhamina
S/S Bore III, M/S Achilleus, S/S Bore II, S/S Bore Nord
1972–1999
Helsinki–Tukholma (Värtan)
M/S Aallotar, M/S Svea Regina, M/S Bore VII, M/S Bore I, M/S Svea Corona, M/S Wellamo, M/S Bore Star, M/S Ilmatar, M/S Finlandia, M/S Silvia Regina, M/S Fennia, M/S Wellamo, M/S Silja Serenade, M/S Silja Symphony, M/S Silja Europa
1972
Norrtälje–Maarianhamina
M/S Bonanza
19781980
Silja Cruises -risteilyt Malagasta
M/S Ilmatar
1978–1980
Silja Cruises -risteilyt Välimerellä
M/S Ilmatar
1978–1980
Silja Cruises -risteilyt Itämerellä
M/S Ilmatar, M/S Regina
19871998
Helsinki–Travemünde
GTS Finnjet
1992
24 tunnin risteilyt Helsingistä
M/S Sally Albatross
1992–1993
Helsinki–Visby
M/S Sally Albatross
1993–2006
Helsinki–Tallinna
M/S Sally Albatross, M/S Silja Festival, M/S Wasa Queen, GTS Finnjet, HSC SuperSeaCat Four, HSC SuperSeaCat Three, M/S Silja Opera, HSC SuperSeaCat One
1993–2000
VaasaUumaja
M/S Fennia, M/S Wasa Queen, M/S Silja Festival, M/S Wasa Sun, M/S Wasa Express, M/S Wasa Jubilee
1993–1996
Vaasa–Sundsvall
M/S Fennia, M/S Wasa Queen, M/S Silja Festival
1993–1995
KokkolaSkellefteå
M/S Fennia
1993–1998
Pietarsaari–Skellefteå
M/S Fennia
1993–1999
Pietarsaari–Uumaja
M/S Fennia
1993–1994
Malmö–Travemünde (Silja Line Euroway)
M/S Frans Suell, M/S Silja Festival
1997–1998
Helsinki–Muuga
GTS Finnjet
1999–2003
Helsinki–Tallinna–Rostock
GTS Finnjet
1999– Helsinki–Maarianhamina–Tukholma (Värtan) M/S Silja Serenade, M/S Silja Symphony, M/S Silja Europa
2000 GöteborgFrederikshavn HSC SeaCat Danmark
2000 Göteborg–Langesund HSC SeaCat Danmark
20012008
Turku–Maarianhamina/Långnäs–Kapellskär
M/S Silja Europa, M/S Silja Opera
2002–2003
Helsinki–Tallinna–Visby
M/S Silja Opera
2002–2004
Helsinki–Riika
M/S Silja Opera
2004–2005
Helsinki–Maarianhamina–Visby
M/S Silja Opera
2004–2005
Rostock–Tallinna–Pietari
GTS Finnjet
20042006
Helsinki–Pietari
M/S Silja Opera
2004
Tukholma (Värtan)–Tallinna
M/S Silja Opera
2004
Tukholma (Värtan)–Maarianhamina
M/S Silja Opera

Laivat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Silja Linen laivoja Helsingissä
Silja Symphony ohittamassa Kustaanmiekan salmea Helsingissä
Silja Opera lähdössä Helsingin satamasta
M/S Silja Europa saapumassa Maarianhaminan satamaan
HSC Superseacat Four Kustaanmiekassa

Nykyisin käytössä olevat laivat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikaisempaa kalustoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Silja Line.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]