M/S Estonia
 |
|
| M/S Estonia | |
|---|---|
| Rakentaja: | Jos L. Meyer, Papenburg, Saksa |
| Valmistumisvuosi: | 1980 |
| Nykytilanne: | Upposi Itämerellä syyskuussa 1994 |
| Kotisatama: |  Tallinna |
| Entiset nimet/omistajat: | Viking Sally (Viking Line), Silja Star (Silja Line), Wasa King ( Wasa Lines) |
| Tekniset tiedot | |
| Bruttovetoisuus: | 15 598 tonnia |
| Nettovetoisuus: | 8 372 tonnia |
| Pituus: | 155,4 m |
| Leveys: | 24,2 m |
| Syväys: | 5,6 m |
| Pääkoneet: | 4 × MAN 8L 40 /45 -dieselmoottoria |
| Nopeus: | 21 solmua (39 km/h) |
| Matkustajakapasiteetti: | 2 000 |
| Hyttipaikkoja: | 1 190 |
| Autokapasiteetti: | 460 henkilöautoa |
| Kansia: | 9 |
M/S Estonia (aiemmilta nimiltään Viking Sally, Silja Star ja Wasa King) oli vuonna 1980 käyttöönotettu, Itämerellä liikennöinyt matkustaja-autolautta, joka upposi Itämerellä 28. syyskuuta 1994. Alus valmistui keväällä 1980 saksalaiselta Meyer Werftin telakalta Papenburgissa[1], ja aloitti samana vuonna liikenteen Viking Sally -nimisenä Viking Linen väreissä Turku–Tukholma-reitillä. Tyypiltään Estonia oli matkustaja-autolautta.[2] Estonian rakenne muistuttaa M/S Diana II:n rakennetta[3].
Estonian uppoaminen 28. syyskuuta 1994 Itämerellä Suomen meripelastusalueella, noin 40 kilometriä Utön saaresta eteläkaakkoon, oli yksi suurimmista rauhanajan merionnettomuuksista 1900-luvun Euroopassa. Onnettomuudessa menehtyi 852 henkeä.
Sisällysluettelo |
Tekniset tiedot[muokkaa]
Yleistä[muokkaa]
Tekniset tiedot ovat voineet muuttua aluksen käyttöhistorian aikana.
- Pituus: 155,4 metriä[2]
- Leveys: 24,2 metriä[2]
- Korkeus laipiokanteen: 7,65 metriä[4]
- Suurin syväys: 5,60 metriä[2]
- Kuollut paino max. syväyksellä: 3 006 dwt[5]
- Kevytpaino 9 733 tonnia[5]
- Bruttovetoisuus: 15 598 brt[5]
- Matkustajakapasiteetti: 2 000[2]
- Hyttipaikkoja: 1 190[6]
- Henkilöautoja maks. 460[6]
- Pääkoneet: neljä MAN -dieselmoottoria, yhteisteho n. 24 000 hv (17 650 kW[2])
- Keulapotkurit: 800 + 590 kW[5]
- Matkanopeus: 21,0 solmua[2] (38,9 km/h)
- IMO 7921033[5]
Estonian autokansi oli läpiajettava. Autokansi oli jaettu kahti keskilaipiolla pituussuunnassa. Keulaportti oli visiiri-tyyppinen ja autolautan perässä oli kaksoisperäportit.
Kansikuvaus[muokkaa]
Estoniassa oli 9 kantta:
- Kannen 9 (H-kansi) muodosti komentosilta[4].
- Kannella 8 (G-kansi) sijaitsivat osa miehistön hyteistä ja lepotiloista[4], pelastusveneet ja molemmilla puolilla ramppi itsestääntäyttyville pelastuslautoille.
- Kannella 7 (F-kansi) sijaitsivat osa miehistön hyteistä ja lepotiloista[4], keula-, pää- ja peräportaikoiden yläpää sekä kävelykansi.
- Kannella 6 (ravintolakansi, E-kansi) sijaitsivat keulan hyttiosasto, ravintola Seaside, tanssiravintola Baltic Bar, Casino ja Poseidon-ravintola[7].
- Kannella 5 (sisääntulokansi, D-kansi) sijaitsivat keulan hyttiosasto, infopiste, verovapaa myymälä, kansimatkustajien lepotuoliosasto, Pub Admiral, Cafe Neptunus ja muutama pienempi myymälä[8].
- Kannella 4 (C-kansi) sijaitsivat keula- ja keskiosassa kolmella käytävällä jaetut hyttiosastot, pääportaikon ja peräportaikon alapää, erillinen portaikko kannelle 1 ja peräosassa Night Club Estonia, kokoustilat ja elokuvateatteri[9].
- Kansilla 2 (pääkansi, A-kansi) ja 3 sijaitsi alempi ja ylempi autokansi, joiden keskellä olivat portaikot aluksen ylemmille ja alemmille kansille.
- Kannella 1 (välikansi) sijaitsivat aluksen edullisimmat hytit[4], konehuone, konevalvomo verstaineen, kannelle 7 johtavien keulaportaiden alapää ja portaat saunaosastolle.
- Kannella 0 (kaksoispohjan kansi) sijaitsivat saunatilat uima-altaineen[4] sekä makeavesi-, harmaavesi- ja painolastitankit.
Käyttöhistoria[muokkaa]
Estonia on toiminut seuraavilla nimillä, varustamoilla ja reiteillä:[10]
- 1980–1990: Viking Sally, Viking Line (reitillä Turku–Maarianhamina–Tukholma)
- 1990–1991: Silja Star, Silja Line (reitillä Turku–Maarianhamina–Tukholma)
- 1991–1993: Wasa King, Wasa Line (reitillä Vaasa–Uumaja)
- 1993–1994: Estonia, Estline (reitillä Tallinna–Tukholma)
M/S Viking Sally luovutettiin Viking Linen toiselle suomalaiselle osakasvarustamolle, Rederi AB Sallylle, kesäliikenteen alkuun 1980. Se oli valmistettu saksalaisen Jos L. Meyerin telakalla numerolla 590[11]. Valmistuttuaan alus asetettiin liikenteeseen Turku–Maarianhamina–Tukholma-reitille, jossa se palveli aina vuoteen 1990 asti.
Rederi AB Sally oli luopunut Viking Linen liikennöinnistä 1980-luvun loppupuoliskolla, jolloin aluksen hoito siirtyi Rederi AB Slitelle. Liikennöinti jatkui edelleen Viking Linen alaisuudessa. Alus myytiin 1988 suomalaiselle laivanvarustamo Effoalle, mutta aikarahdattiin edelleen Rederi AB Slitelle käytettäväksi Viking Linen liikenteessä.
Keväällä 1990 Viking Sally nimettiin uudelleen Silja Stariksi, ja se aloitti liikenteen Silja Linen alaisuudessa Turku–Maarianhamina–Tukholma-välillä. Silja Starin liikenne jatkui vuoden 1990 loppupuoliskolle asti, jonka jälkeen Silja Linen muut alusjärjestelyt korvasivat sen.
Vuoden 1991 alkupuolella alus uudelleennimettiin Wasa Kingiksi ja se asetettiin Wasa Linesin liikenteeseen Vaasa–Uumaja/Sundsvall -välille.
Vuoden 1993 alussa Wasa King myytiin pois Suomesta, käytettäväksi Estlinen liikenteeseen Tallinna–Tukholma-reitillä. Alus uudelleennimettiin Estoniaksi.
Estonian onnettomuus[muokkaa]
-
Pääartikkeli: Estonian uppoaminen
Matkustaja-autolautta Estonia upposi 28. syyskuuta 1994 kello 01.50[12] reitillään Tallinnasta Tukholmaan. Arvioitu saapumisaika Tukholmaan oli 09.30, mutta virallisen onnettomuustutkintaraportin mukaan noin kello 01.15[13] Turun saariston eteläpuolella keulavisiiri repeytyi irti laivasta aaltojen voimasta ja vettä alkoi tulvia autokannelle. Tämän vuoksi laiva kallistuikin aluksi noin 15 astetta, ja pian sen jälkeen 30–40 astetta oikealle. Kallistuma sai aikaan myös sen, että vettä alkoi tulvia sisään myös aaltojen rikkomista ovista ja ikkunoista kansilla 3, 4 ja 5, tämän jälkeen alusta ei olisi voitu pelastaa. Aluksen uppoaminen oli nopeaa ja väistämätöntä.
Aluksella oli onnettomuushetkellä 989 ihmistä, joista 852 menehtyi.[14] Suurin osa uhreista oli ruotsalaisia ja virolaisia. Miehistö oli virolais-ruotsalaista, mutta joukossa oli myös venäläisiä, latvialaisia ja ukrainalaisia. Hylyn sijaintipaikka on noin 22 meripeninkulmaa (40 kilometriä) Utön saarelta eteläkaakkoon. Hylky lepää noin 80 metrin syvyydessä[15].
Estonian korvasi onnettomuuden jälkiseurauksena Estline-yhtiön Tallinna-Tukholma -reitillä M/S Regina Baltica.
Lähteet[muokkaa]
- Loppuraportti Itämerellä 28.9.1994 tapahtuneen matkustaja-autolautan kaatumisen tutkinnasta. MV Estonia. Helsinki: Viron, Ruotsin ja Suomen hallitusten asettama kansainvälinen tutkintakomissio, Oy Edita Ab, 2000. ISBN 951-836-033-2. ISBN 951-37-2951-6. Loppuraportin verkkoversio (PDF) (viitattu 8.4.2011).
- Vastauksia M/V ESTONIAsta esitettyihin kysymyksiin
- Saari, Matti: Estonia 28.9.1994. Helsinki: Gummerus, 1995. ISBN 951-20-4690-3.
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Loppuraportti 2000, s 27
- ↑ a b c d e f g Saari 1995, s. 26.
- ↑ Loppuraportti 2000, s 27
- ↑ a b c d e f Loppuraportti 2000, s 28
- ↑ a b c d e Loppuraportti 2000, s 31
- ↑ a b M/S Viking Sally esite
- ↑ Loppuraportti 2000, ss 28 ja 75
- ↑ Loppuraportti 2000, s 71
- ↑ Loppuraportti 2000, s 69
- ↑ Loppuraportti 2000, s 23
- ↑ Loppuraportti 2000, s 27
- ↑ Loppuraportti 2000, s 176
- ↑ Loppuraportti 2000, s 175
- ↑ Soomer, H.; Ranta, H.; Penttilä, A. (2001): Identification of victims from the M/S Estonia. International Journal of Legal Medicine 114: 259–262.
- ↑ Loppuraportti 2000, s 22
Kirjallisuutta[muokkaa]
- Aula, Jorma, Sokero, Mikko: Estonia: se uppoaa joka yö. Helsinki: Polarlehdet, 1995. ISBN 952-9762-10-0.
- Kuosma, Tapio: Tapaus Estonia. Livres 'Belles-Lettres', 2008. ISBN 978-952-99683-1-2.
- Minkkinen, Tuula: M/s Estonian haveri ja pelastustyö: pelastustyöntekijöiden kokemukset ja psykologisen intervention merkitys. Tampere: Tampereen yliopisto, 1999. ISBN 951-44-4565-1.
- Rabe, Jutta: Estonia: tragedia Itämerellä. Helsinki: Alfamer, 2002. ISBN 952-5089-82-7.
Aiheesta muualla[muokkaa]
- Faktatietoa ja kuvia laivasta (ruotsiksi)
- Vanhin sivu haverista – sijainti suomi, kieli englanti (uusi osoite) (englanniksi)
- Laivan rakentaneen telakan analyysi (englanniksi)
- Onnettomuustutkintakeskuksen video keulavisiirin ja rampin vaurioitumisesta
- Laki matkustaja-alus Estonian hylyn rauhoittamisesta (903/1995)
- Näin Estonia upposi – simuloitu kuvasarja
