Makea vesi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Alueilla, joilla makean veden saatavuus ei ole selviö, sitä on tapana varastoida suuriin altaisiin. Kuva Malesian Penangista.

Makea vesi tarkoittaa vettä, johon ei ole liuennut suolaa ja joka on yleensä juomakelpoista. Termiä käytetään erottamaan järvi-, joki-, sade- ja pohjavesi sekä jäätiköihin sitoutunut vesi merivedestä, jota maapallon vedestä on selkeästi suurin osa, noin 97 prosenttia.

Fysikaaliset ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veden lämpötilan vaihdellessa myös sen ominaispaino vaihtelee. Makea vesi on painavinta +4-asteisena. Esimerkiksi kalat ja muut eliöt hyötyvät talvella tästä siten, että vedet eivät jäädy pohjaan asti.

Ekologinen ja sosiaalinen merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Makea vesi on monin paikoin erittäin niukka luonnonvara. Yhdistyneet kansakunnat arvioi, että makean veden kulutus on kuusinkertaistunut viime vuosisadan aikana, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin väestön kasvu kyseisenä ajanjaksona. Noin 18 prosentilla maailman väestöstä eli 1,2 miljardilla ihmisellä ei ole käytössään puhdasta juomavettä.[1] Lisäksi on arveltu, että ilmastonmuutoksen myötä kuivat alueet ja kuivuuskaudet lisääntyvät. Tämä saattaa pahimmillaan johtaa konflikteihin. Jo tähän mennessä kiistely makean veden varannoista on vakavoittanut esimerkiksi arabien–Israelin konfliktia.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kofi Annan: Theme of world water day ‘water and culture’, Secretary-General says in message for international day (Kofi Annanin teksti 22.3.2006 vietettyä World Water Daytä varten) 17.3.2006. Viitattu 7.9.2008. (englanniksi)
Tämä meriin, järviin, jokiin tai muihin vesimuodostumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.