Makea vesi

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Alueilla, joissa makean veden saatavuus ei ole selviö, sitä on tapana varastoida suuriin säiliöihin tai altaisiin. Kuvan Malesiasta, Penangista.

Makea vesi tarkoittaa vettä, johon ei ole liuennut suolaa ja on yleensä juomakelpoista. Termiä käytetään erottamaan järvi-, joki-, sade-, pohja- sekä jäätiköihin sitoutunut vesi merivedestä, jota maapallon vedestä on selkeästi suurin osa, noin 97 %.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Fysikaaliset ominaisuudet

Veden lämpötilan vaihdellessa myös sen ominaispaino vaihtelee. Makea vesi on painavinta +4 -asteisena. Esimerkiksi kalat ja muut eliöt hyötyvät talvella tästä siten, että vedet eivät jäädy pohjaan asti.

[muokkaa] Ekologinen ja sosiaalinen merkitys

Makea vesi on monin paikoin erittäin niukka luonnonvara. YK arvioi, että makean veden kulutus on kuusinkertaistunut viime vuosisadan aikana, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin väestön kasvu kyseisenä ajanjaksona. Noin 18 prosentilla maailman väestöstä eli 1,2 miljardilla ihmisellä ei ole käytössään puhdasta juomavettä.[1] Lisäksi on arveltu, että ilmastonmuutoksen myötä kuivat alueet ja kuivuuskaudet lisääntyvät. Tämä saattaa pahimmillaan johtaa konflikteihin. Jo tähän mennessä kiistely makean veden varannoista on vakavoittanut esimerkiksi Israelin ja sen naapureiden konflikteja.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

  1. Kofi Annan: Theme of world water day ‘water and culture’, Secretary-General says in message for international day (Kofi Annanin teksti 22.3.2006 vietettyä World Water Daytä varten) 17.3.2006. Viitattu 7.9.2008. (englanniksi)


Kemiatyngät Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Voit auttaa laajentamaan myös muita samankaltaisia artikkeleita.
Henkilökohtaiset työkalut