Saseka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sasekan hiekkanostureiden perustuksia Hiekkajaalanpuistossa.
Sasekan entinen ruokalarakennus on nykyään kerhotalo.

Saseka oli Helsingissä sekä Helsingin maalaiskunnassa vuosina 1935–1961 toiminut tiili- ja kevytbetonitehdas, joka vuonna 1961 fuusioitiin Lohjan Kalkkitehdas Oy:öön. Sen jälkeen Saseka-nimi toimi Lohja-yhtiön yhtenä tavaramerkkinä ja tuoteryhmän nimenä. Lohjan toimitusjohtaja Petter Forsström oli omistanut Sasekan vuodesta 1937, ja Lohjan Kalkkitehtaan omistukseen se tuli 1943.[1]

Saseka-nimi tulee sanoista santa, sementti ja kalkki. Saseka otti perustamisvaiheessa 1935 hoitoonsa Malmin rautatieaseman lähellä Pukinmäessä aloitettua kalkkihiekkatiilitehtaan toimintaa. Tehdas ja sen yhteydessä ollut hiekkakuoppa olivat tulleet Helsingin kaupungin omistukseen, ja Saseka vuokrasi ne käyttöönsä viideksi vuodeksi.[1]

Petter Forsströmin tultua Sasekan omistajaksi tuotanto-ohjelmaan otettiin myös höyrykarkaistu Siporex-kevytbetoni. Valmistus aloitettiin Helsingin Tapanilassa 1935,[2] kunnes juuri ennen talvisotaa valmistui uusi tehdas Helsingin Helsingin maalaiskuntaan Vuosaareen, josta Saseka oli ostanut Vuosaaren kartanon suurine hiekkavaroineen. Sementti saatiin Lohjan Kalkkitehtaalta, joka osti Sasekan kaikki osakkeet 1943. Kalkki saatiin pääosin Sipoon kalkkitehtaalta.[1]

Saseka fuusioitiin Lohjan Kalkkitehdas Oy:hyn 1961, minkä jälkeen sen nimen alla harjoitettiin tiili- ja kevytbetonituotannon ohella myös betoni- ja muovilattioiden valua ja rappausurakointia. Vuonna 1978 Sasekan Siporex-liiketoiminta siirtyi hallinnollisesti Lohjan Elementtitehtaat -tuoteryhmään. Vuodesta 1972 lähtien Siporexia valmistettiin myös Ikaalisiin perustetussa tehtaassa, ja Vuosaaressa sen tuotanto lopetettiin vuonna 1978. Kahi-tiilet siirrettiin Lohjan Rudus-tuoteryhmään, ja niitä valmistettiin 1960-luvun lopulta lähtien myös Salon Kiikalassa[3], Oulussa ja vuodesta 1975 Nurmijärven Rajamäellä.[1]

Vuosina 1976–1984 Sasekan Vuosaaren tehtaalla valmistettiin Lohjan Solifer-asuntovaunuja.[1]

Kallahden Hiekkajaalanpuistoon on jätetty Sasekan hiekkalaivojen purkamisessa käytettyjen nostureiden perustuksia muistoksi tehtaan toiminnasta[4].

Kerhotalo Saseka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saseka-talo on arkkitehti Pirkko Wesamaan suunnittelema, Sasekan Vuosaareen vuonna 1952 rakentama ruokalarakennus. Kostholli 8 on vuodesta 1995 toiminut alueen kerhotalona Helsingin kaupungin omistuksessa. Alueen kiinteistö- ja asuntoyhtiöiden asukkaat kustantavat kerhotalon toiminnan yhtiövastikkeillaan.[4][5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Luoma-aho, Jarmo: Oy Lohja Ab 1897-1990 15.9.2005. Elinkeinoelämän keskusarkisto. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 17.5.2015.
  2. Hytönen, Yki & Seppänen, Matti: Tehdään elementeistä. Suomalaisen betonielementtirakentamisen historia, s. 17. SBK-säätiö, Betonitieto Oy, 2009. ISBN 978-952-92-5772-0. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 13.7.2021).
  3. Kiikalaan tulee Suomen suurin kalkkitiilitehdas. Helsingin Sanomat, 29.12.1967, s. 17. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  4. a b Tietoja kaupunginosasta: Kallahti Vuosaari-Seura ry. Arkistoitu 16.8.2016. Viitattu 23.8.2016.
  5. Kerhotalo Saseka saseka.fi. Viitattu 17.5.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]