Töölön sairaala

Töölön sairaala.

Töölön sairaala on Helsingissä Töölön kaupunginosassa sijaitseva HYKS:iin kuuluva sairaala. Sinne on sijoitettu plastiikkakirurgian, ortopedian, käsikirurgian ja neurokirurgian erikoisalat. Sairaalassa on ympäri vuorokauden auki oleva tapaturma-asema, jonne tuodaan traumapotilaita pääkaupunkiseudun alueelta. Tapaturma-asemalle tullaan aina lähetteellä. Tapaturma-asemalla hoidetaan vuosittain noin 18 000 potilasta. Töölön sairaalassa on myös toinen Suomen kahdesta vakavien palovammojen hoitopaikoista. Lisäksi sairaalassa on Huuli-suulakihalkiokeskus HUSUKE, jonne on järjestetty huuli- ja suulakihalkiopotilaiden tutkimukset ja korjaukset. Töölön sairaalassa on oma röntgen ja laboratorio.

Töölön sairaala on osa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä.

Sairaala valmistui 1932 Suomen Punaisen Ristin sairaalana arkkitehti Jussi Paatelan piirustusten mukaan. Arkkitehtonisesti rakennus edustaa klassismin siirtymävaihetta funktionalismiin ja siinä on paljon yhtäläisyyksiä mm. Paatelan toiseen samanaikaiseen sairaalatyöhön, Naistenklinikkaan. Talvi- ja jatkosodan aikana SPR:n sairaala toimi Helsingin väestönsuojelun sairaala-asemana ja Sotasairaala 54 muodostettiin sen ympärille (talvisodassa nimityksenä oli Punaisen Ristin Sotasairaala, PR.SotaS.). HYKS:n perustamisen myötä sairaala siirtyi sen osaksi 1958. Nykyisen neurokirurgian klinikan, poliklinikan ja tapaturma-aseman käsittävä laajennusosa valmistui 1959. Laajennusosan valmistuttua sisäänkäynti siirtyi nykyiselle paikalleen, aiemman sisäänkäynnin sijaittua alueen halki kulkeneen Punaisen Ristin kujan varrella. Jo alusta alkaen sairaalan keskeinen funktio oli tapaturmapotilaiden hoidossa. Vuoteen 1960 sairaala toimi kuitenkin yleiskirurgisena hoitopaikkana. Tämän jälkeen sairaalan tiloissa aloittivat toimintansa HYKS:n I ja V kirurgian klinikka, erikoisaloinaan ortopedia ja traumatologia ja neurokirurgia.

Suomen Punaisen Ristin sairaalan ensimmäiseksi ylilääkäriksi valittiin professori Richard Faltinin kieltäydyttyä dosentti Simo Brofeldt. Brofeldtin kuoltua nimitettiin 1943 ylilääkäriksi dosentti Aarno Snellman.

Töölön sairaalaa voidaan pitää suomalaisen neurokirurgian kehtona. 1930-luvulla silloinen alilääkäri Aarno Snellman (sittemmin neurokirurgian professori) perehtyi neurokirurgiaan Tukholmassa Herbert Olivecronan oppilaana ja 1936 avattiin maan ensimmäinen neurokirurginen osasto osana SPR:n sairaalaa. Neurokirurgisen osaston toiminta kehittyi pitkälti sodissa kallo-aivovammoista saadun huomattavan kokemuksen myötä; Sotasairaala 54:ssä hoidettiin keskitetysti vaikeimmat neurokirurgiset tapaukset (aivovammat, selkäydinvammat, vaikeat hermovammat). Neurokirurgian klinikan yhteydessä aloitti myös maan ensimmäinen teho-osasto 1959.

Sairaalan yhteydessä aloitti toimintansa nykyinen veripalvelu. Verenluovutusta varten sairaalan kellariin oli sisustettu erityinen luovutustila jossa oli aluksi tavalliset hoitopöydät ja myöhemmin erityiset tarkoitukseen suunnitellut säädettävät lavitsat verenluovuttajia varten. Tilan yhteydessä toimi pieni alle kymmenen hengen kahvila verenluovuttajia varten.

Verenluovutus toimi yli neljännesvuosisadan ajan näissä varsin vaatimattomissa oloissa kunnes Punainen Risti sai valmiiksi uuden varta vasten suunnitellun ja rakennetun toimitalon Kivihaassa.