Suomen kauppakeskukset

Wikipedia

Tätä sivua ei ole arvioitu kertaakaan, joten se ei välttämättä vastaa laatuvaatimuksia.

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomessa toimi vuonna 2008 68 kauppakeskusta. Kauppakeskusten kokonaismyynti oli vuonna 2008 noin 4,7 miljardia euroa, kävijämäärä 289 miljoonaa ja vuokrattava liikeala 1,4 milj. m². Markkinaosuus vähittäiskaupasta oli noin 13 % ja kasvua tapahtui jokaisella sektorilla. Suurin osa Suomen kauppakeskuksista on rakennettu 1980-luvun lopulla–1990-luvun alussa, sekä 2000-vuosikymmenen aikana. Suomessa on suunniteltu avattavaksi kymmeniä kauppakeskuksia 2010-luvun alussa,^[1] ja suunnitellut jättikauppakeskukset tulisivat sijoittumaan keskusta-alueiden ulkopuolelle,^[2] sekä ne olisivat jopa 10 kertaa suurempia kuin ennen 2000-vuosikymmentä rakennetut.^[3]

Suurin osa kauppakeskuksista sijaitsee keskustoissa, lukumääräisesti 95,6 %. Vuoden 2008 kauppakeskusasioinneista 96,1 % tapahtui kunta- ja kaupunkikeskustoissa, ja niiden osuus kaikkien kauppakeskusten kokonaismyynnistä oli 91,9 %.^[1]

Suurin osa kauppakeskuksista sijaitsee pääkaupunkiseudulla Helsingissä (16 kpl), Espoossa (8) ja Vantaalla (6). Myös pienemmissä kaupungeissa kuten Kuopiossa (4) ja Lappeenrannassa (4) on useita kauppakeskuksia, kun taas suurimmissa kuten Jyväskylässä (7). Turussa (3) ja Tampereella (3) kauppakeskuksia on vain muutama. 15 kauppakeskuksessa ankkuriyrityksenä toimii hypermarketti.^[1]

[muokkaa] Suomen 20 suurinta kauppakeskusta

Suomen 20 suurinta kauppakeskusta (2010)^[4]
Kauppakeskus	Vuokrattava liiketila m²	Vuokrattava kokonaisala m²	Myynti, miljoonaa euroa	Kävijämäärä, miljoonaa kävijää vuodessa	Paikkakunta
Itäkeskus	115 144	117 131	451,0	20,1	Helsinki
Sello	97 900	102 000	357,0	21,9	Espoo
Ideapark	91 712	92 463	282,0	7,8	Lempäälä
Jumbo	85 000	85 000	414,0	8,7	Vantaa
Iso Omena	48 500	60 500	236,8	8,8	Espoo
Mylly	45 849	47 849	177,0	4,5	Raisio
Forum	39 700	81 000	174,3	13,5	Helsinki
Hansa	36 688	38 880	220,0	13,5	Turku
Trio	34 600	48 900	77,3	6,4	Lahti
Kamppi	34 079	44 429	230,5	34,0	Helsinki
Skanssi	33 018	36 118	85,0	2,7	Turku
Myyrmanni	32 000	42 000	155,2	7,8	Vantaa
Pasaati	26 000	27 810	62,1	3,8	Kotka
Rajalla	25 991	46 206	49,0	2,3	Tornio
Koskikeskus	24 900	30 400	115,7	5,8	Tampere
Elo	24 200	28 000	51,0	1,8	Ylöjärvi
Rewell Center	23 635	23 635	67,0	4,7	Vaasa
Plaza	22 700	24 450	57,0	4,5	Salo
Ruoholahti	22 553	26 073	205,9	3,5	Helsinki
Zeppelin	21 123	21 141	91,5	3,4	Kempele
Yhteensä	885 292	1 023 985	3 468	180

[muokkaa] Kauppakeskuksen määritelmä Suomessa

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry:n määritelmän mukaan:^[1]

Kauppakeskuksella on yhteinen johto ja markkinointi, se on liiketoiminnallinen kokonaisuus
Kauppakeskus muodostaa kokonaisuuden, jossa liiketilat avautuvat sisätiloihin, kuten käytäville tai keskusaukiolle (tosin joihinkin liikkeisiin voi olla pääsy myös suoraan kadulta)
Kauppakeskus kokonaisuus muodostuu vähintään 10 myymälästä
Vuokrattavana olevan liiketilan kokonaismäärä on oltava vähintään 5 000 huoneistoneliömetriä
Yksittäisen liikkeen pinta-ala ei saa ylittää 50 % liiketilan kokonaismäärästä
Kauppakeskuksessa toimii yksi tai useampia ”ankkuriyrityksiä”
Kauppakeskuksen tarjoamat palvelut voivat olla kaupallisia tai julkisia

[muokkaa] Kritiikki

Uusien kauppakeskusten ja niiden rakentaminen keskusta-alueiden ulkopuolelle saattaa vähentää keskustojen elinvoimaa. Kuluttajien kannalta palvelut supistuvat, erikoisliikkeiden määrä vähenee ja palvelut ovat kauempana.^[5]

Ympäristöministeriön mukaan kaupan hankkeet ovat rajusti ylimitoitettuja. Ympäristöministeriön tekemässä selvityksessä käy ilmi että uusiin kauppakeskuksiin on suunnitteilla kaksi kertaa niin paljon liiketilaa kuin arvioidaan tarvittavan vuonna 2020.^[6] Erikoiskaupan liiton mukaan nykyisillekään kaupoille ei riitä tarpeeksi asiakkaita.^[5]

Kehyskuntiin ja moottoriteiden varsille rakennettavia kauppakeskuksia aktiivisesti vastustavan asuntoministeri Jan Vapaavuoren mukaan uusi ilmiö jossa kauppakeskukset rakennetaan keskustojen ulkopuolelle uhkaa vakavasti keskustojen elävyyttä ja elinvoimaa.^[3]^[6] Suunnitellut suuret kauppakeskukset ovat tärkeässä asemassa ilmastonmuutoksen hillintää koskevien tavoitteiden toteuttamisessa,^[7] koska ne muun muassa lisäävät liikennettä ja energiankulutusta.^[5]