Turun kaupunkiseutu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Turun kaupunkiseudusta. Kaupunkiseutua ei tule sekoittaa Turun seutukuntaan tai Turun keskustaajamaan, joista on olemassa omat artikkelit.
  Turun kaupunkiseutu
  Turun seutukunta
  Varsinais-Suomi
Turun kaupunkiseutu
Kartta
Valtio Suomi Suomi
Maakunta Varsinais-Suomi
Seutukunta Turun seutukunta
Kunnat Turku, Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio ja Rusko
Pinta-ala
 – Maa 385,3 km²
Väkiluku 310 626
 – Väestötiheys 816 as./km²
Tilastotiedot koskevat kaupunkiseutua ja niiden lähteenä on Suomen ympäristokeskus. Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2021 mukaiset.







Turun kaupunkiseutu on kuudesta kunnasta, Turusta ja sen viidestä lähikunnasta, koostuva Turun kaupunkiseudun kuntayhtymän toiminta-alue. Se sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa ja on maan kolmanneksi suurin kaupunkiseutu. Turun kaupungin lisäksi kuntayhtymään kuuluvat Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio ja Rusko.[1] Kuntayhtymän alueella asuu noin 311 000 henkilöä.

Turun kaupunkiseutu muodostaa tiiviin, kaupunkimaisen alueiden kasvukeskuksen, jossa käydään töissä verrattain laajalta alueelta Varsinais-Suomesta. Turun kaupunkiseudun määrittely saattaa tilanteesta riippuen olla erilainen. Esimerkiksi Valtion ja Turun kaupunkiseudun kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen vuosille 2020-2031 ovat allekirjoittaneet Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Parainen, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku.[2]

Suomen ympäristökeskus määrittelee työssäkäyntialueen ja virallisten Taajama avulla Turun kaupunkiseudun. Tällaisen tilastollisen kaupunkiseudun rakenteen ja perustiedot näet oikealla alhaalla olevassa kartassa.

Eduskunnan toukokuussa 2010 hyväksymän valtioneuvoston kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta selonteon mukaisesti Turun kaupunkiseutu on laatinut ministeriöiden kanssa maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen, joka hyväksyttiin keväällä 2012. Sopimuksen tavoitteena on tehostaa seudullisen palvelutuotannon toimivuutta ja taloudellisuutta, parantaa infrastruktuurin investointien vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sekä hillitä asumiseen, maankäyttöön ja liikenteeseen liittyvien ylläpitokustannusten kasvua. Lisäksi kunnat ovat sitoutuneet yhtenäistämään maa- ja asuntopolitiikan toteuttamista.[3] Vuoden 2014 alusta alkaen Turun kaupunkiseutuun kuuluvat Turku, Raisio, Naantali, Kaarina, Lieto ja Rusko aloittavat myös seudullisen joukkoliikenteen järjestämisen.[4]

Turun kuntayhtymän kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaakuna Kunta Väkiluku
(2023)
Maapinta-
ala km²
Väestön-
tiheys
(as./km²)
Kunnallis-
vero
(2024)
Suomen-
kieliset
(2022)
Ruotsin-
kieliset
(2022)
Muun-
kieliset
(2022)
Kaarinan vaakuna Kaarina 36 335 151 241 7.6 % 88 % 5 % 6 %
Liedon vaakuna Lieto 20 635 301 69 6.9 % 94 % 1 % 4 %
Naantalin vaakuna Naantali 19 993 313 64 6.4 % 95 % 1 % 3 %
Raision vaakuna Raisio 25 336 49 520 7.6 % 87 % 1 % 10 %
Ruskon vaakuna Rusko 6 438 127 51 7.1 % 95 % 2 % 3 %
Turun vaakuna Turku 201 889 246 822 6.9 % 79 % 5 % 14 %
yhteensä 310 626 1 185 262 83 % 4 % 11 %

Kuntaliitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Turun kuntaliitokset

Turun Sanomien kesäkuussa 2008 teettämässä ja MC-Info Oy:n toteuttamassa kyselyssä Turun kaupunkiseudun asukkaista 52 % vastasi ”kyllä” kysymykseen ”Kuinka kotikuntanne tulisi mielestänne edetä kuntaliitoskysymyksissä, kannatatteko kuntaliitoksia”. Eniten intoa kuntauudistuksiin oli Naantalissa (69 %) ja Kaarinassa (56 %). Kaarina yhdistyi Piikkiöön ja Naantali Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan kanssa vuoden 2009 alusta. Turussa kuntaliitoksiin suhtautui myönteisesti 53 %, Liedossa 50 % ja Raisiossa vain 39 % vastaajista. Turkulaisista vastaajista puolet sanoi kuntaliitoksen olevan järkevintä Raision sekä Kaarinan kanssa. Vain 17 prosenttia Raision, 16 prosenttia Kaarinan, 10 prosenttia Liedon ja viisi prosenttia Naantalin vastaajista mainitsi Turun. Kyselyn mukaan Turun seudun asukkaat eivät kuitenkaan halua oman kotikuntansa eristäytymistä ja jäämistä vahvojen ympäryskuntien väliin. Yhteensä 76 % vastasi ”kyllä” kysymykseen ”entä jos kuntaliitoksia ei tehdä, niin kannatatteko väljempää sopimuspohjaista yhteistyötä”.[5]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Turun kaupunkiseudun kuntayhtymä: Turun kaupunkiseutu turunseutu.fi. Viitattu 16.2.2024.
  2. Varsinais-Suomen liitto: Valtion ja Turun kaupunkiseudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus 2020 – 2031 varsinais-suomi.fi. Viitattu 16.2.2024.
  3. Turun kaupunkiseutuyhteistyö: Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus turku.fi. Arkistoitu 4.10.2013. Viitattu 1.10.2013.
  4. Kansan Uutiset: Turku seutuliikenteeseen vuoden kuluttua kansanuutiset.fi. Viitattu 1.10.2013.
  5. Turun Sanomat: Enemmistö Turun seudun asukkaista kannattaa nykyistä isompia kuntia ts.fi. 28.6.2008. Viitattu 29.6.2008.