Vantaan jätevoimala
Vantaan jätevoimala on Vantaalla 17. syyskuuta 2014 käyttöönotettu jätteenkäsittelylaitos, jota operoi Vantaan Energia. Kyseessä on Suomen suurin jätevoimala, ja sen rakennuskustannukset olivat 300 miljoonaa euroa. Se sijaitsee Porvoonväylän ja Kehä III:n liittymän koillispuolella.[1] Voimalan valmistavat rakennustyöt alkoivat syksyllä 2011, peruskivi muurattiin toukokuussa 2012, ja koekäyttö alkoi maaliskuussa 2014, jolloin ensimmäiset jäte-erät paloivat.[2] Vuonna 2020 Vantaan Energia ilmoitti, että jätevoimalaa laajennetaan siten, että sen käsittelykapasiteetti kasvaa 200 000 tonnia. Laajennus otettiin käyttöön toukokuussa 2022. [3][4]
Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laitoksessa poltettavat jätteet ovat peräisin Uudeltamaalta, alueelta, joka ulottuu Hangosta Porvooseen ja Helsingistä Nurmijärvelle. Jätekuormia voimala ottaa vastaan 100–150 päivittäin. Ne toimittavat voimalaan Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY pääkaupunkiseudulta ja Rosk’n Roll Oy Uudeltamaalta.[1][2] Vuonna 2023 laitokselle on tuotu jätteitä poltettavaksi myös Italiasta, sillä energiakriisin johdosta polttoaineeksi kelpaavasta sekajätteestä on ollut pulaa Suomessa.[5]
Jätteenpolttolaitos polttaa vuosittain 340 000 tonnia sekajätettä. Laitos tehostaa sekajätteen hyötykäyttöä, kun jäte ei enää päädy sellaisenaan kaatopaikoille.[2] Polton tuloksena muodostuu vuosittain 60 000 tonnia kattilan pohjakuonaa, 13 100 tonnia savukaasunpuhdistuksen sivutuotteita ja 5 600 tonnia talteenotettua lentotuhkaa.[6] Vuonna 2017 Vantaan Energia ilmoitti laitoksen polttaneen yli miljardi kiloa jätteitä[7].
Prosessi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jäte otetaan vastaan alipaineistettuun jätebunkkeriin, johon voidaan säilöä väliaikaisesti 1,5 miljoonan ihmisen 10 päivän aikana tuottamat jätteet.[1] Jätteet poltetaan arinapolttotekniikalla, jonka Vantaan Energia ilmoittaa olevan toimintavarma ja maailmanlaajuisesti käytetyin jätteenpolttotekniikka. Laitoksessa on kaksi täysin erillistä 64 MW tehoista kattilalinjaa[6], jotka polttavat kukin 11 kiloa jätettä sekunnissa. Lisäksi polttoaineena käytetään maakaasua, jonka sanotaan lisäävän voimalan energiatehokkuutta.[2] Polton lämpöenergia otetaan talteen höyryprosessiin, jossa kuumalla höyryllä tuotetaan sähköä höyryturbiinilla ja hukkalämpö otetaan talteen kaukolämpöveteen. Kaukolämpövettä lämmitetään lisäksi ennen savupiippua olevalla savukaasujäähdyttimellä.[6]
Savukaasut, kuona ja tuhka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kattiloissa jätteet poltetaan lähes tuhannen asteen lämpötilassa, mikä eliminoi suuren osan haitallisista yhdisteistä. Jätevoimalan polttoprosessista syntyy jätteenä kuonaa, kattila- ja lentotuhkaa sekä APC (Air Pollution Control) -jätettä. Savukaasuista otetaan talteen vuosittain noin 7 000 tonnia erilaisia aineita, lähinnä raskasmetalleja, jotka Ekokem hävittää. Savukaasuista otetaan talteen myös leijutuhka. Kuona sekä leijutuhka viedään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen, ja soramainen pohjakuona hyödynnetään maarakennuksessa. Jätevoimalan polttouunin pohjalle jää kuonaa jopa kolmannes poltetun jätteen painosta. Kuonamäärä voisi olla jopa puolet pienempi, jos kotitalouksissa kierrätettäisiin paremmin paperi, kartonki, muovi ja erityisesti lasi ja metalli. Ämmässuolla kuona murskataan ja siitä erotetaan rautaa, alumiinia ja kuparia sisältävät metallinkappaleet, jotka päätyvät kiertoon. Suurin osa kuonasta on kuitenkin erottelun jälkeen ylijäävää mineraaliainesta, jossa on edelleen liukenevia metalleja. Tuhka luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi sen sisältämien suolan ja raskasmetallien takia. Ämmässuolla tuhka stabiloidaan ja loppusijoitetaan sitä varten rakennettuun vaarallisen jätteen soluun. Tuhkan hyötykäyttöä selvitellään. Vantaan Energia kaavailee, että se ryhtyisi puhdistamaan kuonaa ja tuhkaa.[1][2][8][9][10]
Kaukolämmöntuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Voimala tuottaa vuodessa 920 gigawattituntia (GWh) kaukolämpöä eli Vantaan kaupungin tarvitsemasta kaukolämmöstä noin puolet ja 600 GWh sähköä eli kaupungin tarvitsemasta sähköstä vajaan kolmanneksen. Voimalan ansiosta Vantaan fossiilisten polttoaineiden kulutus vähenee liki kolmanneksella ja Vantaan Energian hiilidioksidipäästöt viidenneksellä. Päästövähennysten lisäksi kaukolämpötuotanto on edullisempaa kuin muita polttoaineita käytettäessä. Käyttöönoton jälkeen kaukolämmön hintaa Vantaalla voitiin laskea useaan kertaan[7]. Jätevoimalan laajennuksen jälkeen neljännes sen tuottamasta lämmöstä ohjataan Helenin verkkoon.[3]
Vaarallisten jätteiden käsittelylaitos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Loppuvuonna 2022 Vantaan Energia aloitti korkealämpötilalaitoksen rakentamisen nykyisen jätteenpolttolaitoksen viereen. Laitoksessa poltetaan esimerkiksi maaleja, lakkoja, liimoja, liuottimia ja lääkkeitä, joita viedään tällä hetkellä Suomesta käsiteltäväksi muualle Eurooppaan. Jätteiden poltto tapahtuu rumpu-uunissa 1300 asteen lämpötilassa, ja poltosta syntyvä lämpö tuottaa kymmenen prosenttia vantaalaisten tarvitsemasta lämmöstä, jolloin maakaasun käyttö vähenee. Laitoksen arvioitu valmistumisaika on vuonna 2025.[11]
Sähköpolttoainelaitos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vantaan Energia on suunnitellut Power-to-X-laitosta Vantaan jätevoimalan yhteyteen. Sähköpolttoainelaitos tuottaisi vuodessa 80 000 MWh nesteytettyä synteettistä kaasua ja hyödyntäisi jätteiden käsittelyprosessista talteen otettavaa vettä ja hiilidioksidia. Laitos voisi olla toiminnassa vuonna 2025 ja kaasun jakelusta vastaisi St1.[12]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Marja Salomaa: Voimalassa jäte palaa tauotta. Helsingin Sanomat, 17.9.2014, s. A 16. Sanoma Oy. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b c d e Vantaan Energia: Jätevoimalahanke vantaanenergia.fi. Viitattu 19.9.2014.
- ↑ a b Vantaan Energia käynnistää jätevoimalan laajennustyöt ja harppaa kohti kivihiilettömyyttä -Laajennus tuottaa hiilineutraalia lämpöä myös Helsinkiin! Vantaan Energia. 6.3.2020. Viitattu 22.5.2022.
- ↑ Suojanen, Armi: Yritysten kierrätyskelvoton jäte palaa nyt Ojangossa – Lisäkapasiteetti pitää vantaalaisten kaukolämmön hinnan tasaisena Vantaan Sanomat. 28.5.2022. Viitattu 29.3.2023.
- ↑ Vantaan Energia turvaa lämmön toimitusvarmuutta tuontijätteellä Vantaan Energia. 21.3.2023. Viitattu 29.3.2023.
- ↑ a b c Vantaan Energia: Vantaan Jätevoimala jatehuoltoyhdistys.fi. Arkistoitu 3.4.2017. Viitattu 3.4.2017.
- ↑ a b Mervi Suorsa: Pääkirjoitus. Energia Virtaa, , 19. vsk, nro 2/2017, s. 2. Vantaa: Vantaan Energia Oy. ISSN 1456-7091. suomi
- ↑ HSY: Tuhkan ja kuonan käsittely hsy.fi. 10.4.2017. Arkistoitu 5.2.2018. Viitattu 4.2.2018.
- ↑ HSY: Ekomo - Ämmässuon ekoteollisuuskeskus youtube.com. 16.11.2016. Viitattu 4.2.2018.
- ↑ Jätätkö jätteet kierrättämättä ja ostat hyvän omantunnon ajattelemalla, että polttoonhan ne kuitenkin menevät? Ei kannata, sillä nyt hukumme jätteenpolttolaitosten kuonaan ja tuhkaan Yle Uutiset. 7.9.2018. Viitattu 10.9.2018.
- ↑ Vantaalle rakennetaan laitos, jossa poltetaan kotien vaarallisia jätteitä Yle Uutiset. 28.10.2022. Viitattu 30.3.2022.
- ↑ Vantaan Energia ja St1 yhteistyöhön sähköpolttoaineen jakelussa St1. 31.5.2022. Viitattu 30.3.2022.