Korporaatio

Korporaatio on Suomessa yhdistys, joka on lailla tai asetuksella järjestetty erityistä tarkoitusta varten. Tällaisia ovat yliopistojen ylioppilaskunnat ja työntekijöiden ja työnantajien etujärjestöt ja Suomen Punainen Risti. Useissa maissa kunnallishallinto on korporaatio.

Amerikanenglannissa "corporation" tarkoittaa yritystä, yhdistystä tai kunnallishallintoa yleisesti, mutta se käännetään joskus virheellisesti korporaatioksi.

Korporaatio -ilmaisua käytetään myös (usein) yrittäjähenkisten kommenteista yrityksistä, jotka ovat suuria ja hallinnollisesti kompleksisia tai byrokraattisia. Korporaatiolle on tyypillistä, että työntekijän yksilölliset taidot ja kyvyt pyritään hukuttamaan organisaation ns "harmaaseen massaan". Korporaatiolle on tyypillistä se, että kullakin on selkeä paikka yrityksessä, ja (yksilön toimesta tapahtuvien) oikeiden (mutta mahdollisten tehtäviin kuulumattomien) asioiden/innovaatioiden eteenpäinviemisen kokevat muut työntekijät uhkana.

Perinteisiä balttilaisia ja saksalaisia ylioppilasjärjestöjä kutsutaan korporaatioiksi (esimerkiksi Korporatsioon Fraternitas Estica). Ylioppilaskorporaation jäsenyys on hyvin kiinteää ja se kestää koko loppuelämän (ellei jäsen päätä erota tai häntä eroteta). Korporantin voi tunnistaa siitä, että hänellä on korporaationsa värit rinnan yli kulkevassa nauhassa, rintaneulassa tai erityisessä korporaatiolakissa. Useimmat korporaatiot ovat tarkoitettu joko vain miehille tai vain naisille. Suomalaiset Osakunnat ovat ottaneet vaikutteita balttilaisilta korporaatioilta.

Venäjällä on muutamia valtion korporaatioita (Государственная корпорация), jotka hallitsevat tiettyä alaa tai valtion omaisuutta. Näitä ovat: valtiollinen vakuutusyhtiö, kehityspankki Vnešekonomabank, kuntatalouden kehitysrahasto, Sotšin olympiakohteita rakentava korporaatio, ydinvoimaa valvova Rosatom ja teknologiarahastot Rostehnologii ja Rosnano.

Fasismissa työntekijät järjestettiin ammattiyhdistyksiin, joihin kuuluminen oli pakollista. Näistä korporaatioista valittiin myös edustajat parlamenttiin. Tällaista valtio-työnantajat-työntekijät-järjestelmää kutsutaan korporativismiksi. Pohjoismaista mallia, jossa valtiovalta ja työntekijät ja työnantajat tekevät laajoja tulopoliittisia sopimuksia on kutsuttu uuskorporatiiviseksi.