Hämäläis-Osakunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hämäläis-Osakunta
vaakuna kanta-alue
   
Perustettu 1653
Inspehtori Tiina Paunio[1]
(7.2.2020 alkaen)
Kuraattori Antonina Peltola[1]
(1.4.2023–31.3.2025)
Jäsenten lukumäärä n. 1 100
(lv 2014–2015)[2]
Osoite Urho Kekkosen katu 4-6 D
00100 Helsinki
Kotisivut www.hamalais-osakunta.fi
Helsingin yliopiston osakunnat
Nylands |  Eteläsuomalainen |  Savolainen |  Karjalainen |  Hämäläis |  Keskisuomalainen |  Kymenlaakson |  Åbo |  Varsinaissuomalainen |  Satakuntalainen |  Wiipurilainen |  Östra Finlands |  Etelä-Pohjalainen |  Vasa |  Pohjois-Pohjalainen

Hämäläis-Osakunta (HO) on vuonna 1653 perustettu Helsingin yliopiston suurin osakunta ja sen tunnusvärit ovat punainen ja valkoinen.

Osakunnan alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämäläis-Osakunnan alue sijaitsee Hämeen historiallisen maakunnan eteläosissa eli Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä ja eteläisessä Keski-Suomessa, mutta myös Satakunnan historiallisen maakunnan itäosassa, joka suurimmaksi osaksi muodostaa Pirkanmaan nykymaakunnan alueen. Sieltä Punkalaidun ei kuitenkaan kuulu osakunnan alueeseen, mutta toisaalta Etelä-Savosta kuuluu Pertunmaa.[3]

Joutsa, Jämsä ja Luhanka Keski-Suomesta sekä Kuhmoinen ja Mänttä-Vilppula Pirkanmaalta ovat yhteistä aluetta Keskisuomalaisen Osakunnan kanssa. Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Nokia, Parkano ja Sastamala Pirkanmaalta ovat yhteistä aluetta Satakuntalaisen Osakunnan kanssa. Somero Varsinais-Suomesta on yhteistä aluetta Varsinaissuomalaisen osakunnan kanssa.

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osakunnan lippu vuonna 1936. Museoviraston kokoelma.

Osakunnan toiminta keskittyy Hämäläisten taloon Helsingin Kamppiin Urho Kekkosen kadulla. Siellä osakuntalaisten käytössä on neljä kerrosta harrastus- ja ajanvietetiloja, kirjasto sekä oma opiskelijaruokala. Osakunnan kerhot järjestävät yleensä päivittäin toimintaa osakuntatalossa lukukausien aikana. Kesällä osakunnan toiminta siirtyy Hämeessä, Hausjärven Torholassa sijaitsevalle kesäpaikalle. Osakunnan juhlaperinteisiin kuuluvat marraskuussa vietettävien vuosijuhlien ohella keväisin vietettävät Hämäläiset pidot ja kesällä tehtävä, 1800-lopulta lähtien järjestetty Kesäretki. Hämäläis-Osakunta on myös vuodesta 1959 lähtien järjestänyt hiihtotapahtuman Hämeessä, Ilveshiihdon.

Kerhot ja valiokunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämäläis-Osakunnalla toimii parikymmentä kerhoa, joista jokainen on keskittynyt ylläpitämään oman aihepiirinsä harrastusmahdollisuuksia osakunnalla:

  • Juristikerho
  • Kirjallisuusseura
  • Kokkikerho
  • Hämäläis-Osakunnan Laulajat
  • Leffakerho
  • Luontokerho
  • Mimmikerho
  • Näytelmäkerho
  • Bittikerho
  • Boheemiseura
  • Ompeluseura
  • Pelikerho
  • POP-klubben
  • Raskaan musiikin nautiskelijat (HORna)
  • Reserviläiset (HORes)
  • SnookerHO
  • Hämäläis-Osakunnan Soittajat (HOS)
  • Taidekerho
  • Tanssikerho HOT-Dance
  • Viiniseura
  • Äijäkerho

Lisäksi osakunnalla on kuusi valiokuntaa, jotka tukevat osakunnan perustoimintoja:

  • Fuksivaliokunta – uusien jäsenten tutustuttaminen osakuntaan
  • Juhlavaliokunta – opiskelija- ja perinnejuhlien järjestäminen
  • Ohjelmavaliokunta – kulttuuri- ja liikuntaharrastuksien järjestäminen
  • Tilavaliokunta – osakunnan tilojen kunnosta huolehtiminen
  • Ulkoasiainvaliokunta – yhteydenpito ystävyysosakuntiin
  • Viestintävaliokunta – osakunnan asioista tiedottaminen

Virkailijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osakunnan arki pyörii pääosin vapaaehtoisten eli virkailijoiden voimin. Osakunnan päävirkailijoita ovat taloudenhoitaja, sihteeri ja toiminnanohjaaja. Päävirat ovat palkkiollisia luottamustoimia, joihin kuuluu päivystämistä osakunnan toimistolla. Osakunta valitsee vuosittain jäsenistöstään virkailijoiksi noin 80 muuta vapaaehtoista opiskelijaa[4] organisoimaan omaa osa-aluettaan osakuntatoiminnasta. Osakuntavirkoja ovat valiokuntien ja kerhojen puheenjohtajuudet sekä esimerkiksi valokuvaajan, saunamajurin ja lipunkantajan virat.

Ystävyysjärjestöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämäläis-Osakunnalla on ystävyysjärjestöt Uppsalan, Lundin, Kaunasin ja Tarton yliopistoissa:[5]

Rahoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämäläis-Osakuntaa tukee taloudellisesti Hämäläisten ylioppilassäätiö, joka omistaa Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevan 1931 valmistuneen Hämäläisten talon, jonka tiloista suurta osaa vuokrataan ulkopuolisille.[6] Myös talon pohjakerroksessa sijaitseva Tavastia-klubi oli aiemmin osakunnan omistuksessa. Nykyään se on Suomen tunnetuin rock-klubi, jota johtaa Juhani Merimaa.

Hämäläisten ylioppilassäätiö tukee lisäksi osakuntalaisia tarjoamalla vuokra-asuntoja sekä jakamalla stipendejä. Lisäksi säätiö ylläpitää Hämäläisten talossa kirjastoa ja opiskelijalounaita tarjoavaa Osakuntabaaria.

Henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Inspehtoreja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuraattoreja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunniajäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi, jolloin henkilö kutsuttiin kunniajäseneksi, on suluissa:

Muita tunnettuja entisiä osakuntalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Virkailijat Hämäläis-Osakunta. Viitattu 2.6.2023.
  2. PÖYTÄKIRJA OSAKUNNAN HALLITUKSEN KOKOUKSESTA 12/2015 31.8.2015. Hämäläis-Osakunta. Arkistoitu 7.1.2016. Viitattu 28.12.2015.
  3. Alue (Arkistoitu – Internet Archive) Liite 1, Säännöt, Toiminta, Hämäläis-Osakunta
  4. Virat (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Ystävyysosakunnat ulkomailla Hämäläis-Osakunta. Arkistoitu 11.3.2011. Viitattu 13.11.2012.
  6. HYS vuosikertomus 2018 hys.net. Viitattu 29.8.2019.
  7. Alenius, Jari et al.: ”Hämäläisten osakunta”, Kaikuja Hämeestä, s. 358. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-469-X.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]