Osakunta

Osakunnat ovat yliopistossa toimivia opiskelijajärjestöjä, jotka keräävät jäsenensä perinteisesti heidän syntymäpaikkansa mukaan. Osakuntia on Ruotsissa Lundin sekä Uppsalan yliopistoissa ja Suomessa Helsingin yliopistossa, Turun yliopistossa sekä teknillisellä korkeakoululla.

Osakunnat ovat ensimmäisiä opiskelijajärjestöjä Suomessa. Osakunnat ovat julkisoikeudellisia yhdistyksiä (Mäenpää Olli, Yliopistolaki 2009, s. 267. Katso lisäksi HE 7/2009 vp), joista säädetään yliopistolaissa. Lain mukaan osakuntien tarkoituksena on tukea ja kehittää jäsentensä henkisiä harrastuksia sekä edistää heidän sosiaalisia olojaan. Osakunnat ovat poikkitieteellisiä ja vaikka alun perin niiden jäseniä yhdistävät siteet samalle maantieteelliselle alueelle, voi niihin nykyisin liittyä syntyperästä riippumatta. Nykyään liittyminen osakuntaan on vapaaehtoista ja osakuntien jäsenmäärät ovat laskeneet.

Alkuperäisinä Turun Akatemiaan 1643 perustettujen osakuntien perillisinä Helsingin yliopistossa on osakuntia, jotka vastaavat määrättyjä maan alueita. Sama alue voi kuitenkin olla kahden tai useamman osakunnan yhteisenä osakunta-alueena, kanta-alueena. Opiskelija voi kuulua vain yhteen Helsingin yliopiston osakuntaan. Lisäksi Teknillisessä korkeakoulussa on 1872 perustettu ruotsinkielinen osakunta, Teknologföreningen.

Muiden Suomen yliopistojen piirissä toimivat, osakunta-nimiset järjestöt keräävät jäseniään pääosin heidän kotipaikkansa mukaan, mutta ne ovat myöhempää perua eivätkä ne ole juridisesti osakuntia vaan ne yksityisoikeudellisia, rekisteröityjä yhdistyksiä (ry), joita säätelee yhdistyslaki. Esimerkiksi Turun yliopistossa on neljä 1920-luvulla perustettua osakuntajärjestöä.

Suomen osakunnat

Yliopistoissa on tällä hetkellä kaikkiaan 16 osakuntaa, joista 15 (4 ruotsin-, 11 suomenkielistä) toimii Helsingin yliopistossa ja yksi ruotsinkielinen, Teknologföreningen, Aalto-yliopistossa. Näiden osakuntien asema on määritelty yliopistolaissa (27.6.1997/645) sekä Ylioppilaskunta-asetuksessa (6.2.1998/116).

Akateemisessa järjestyksessä Helsingin yliopiston nykyiset osakunnat ovat:

• Nylands Nation (NN)
• Eteläsuomalainen osakunta (ESO)
• Savolainen osakunta (SavO)
• Karjalainen Osakunta (KO)
• Hämäläis-Osakunta (HO)
• Keskisuomalainen Osakunta (KSO)
• Kymenlaakson Osakunta (KyO)
• Åbo Nation (ÅN)
• Varsinaissuomalainen osakunta (VSO)
• Satakuntalainen Osakunta (SatO)
• Wiipurilainen Osakunta (WiO)
• Östra Finlands Nation (ÖFN)
• Etelä-Pohjalainen Osakunta (EPO)
• Vasa nation (VN)
• Pohjois-Pohjalainen Osakunta (PPO)

Edellisten lisäksi Teknologföreningen vastaa Aalto-yliopiston osakuntaa.

Suomen osakuntien historiaa

Osakunnat instituutiona perustettiin Suomeen Turun Akatemiassa 1643, koska opiskeleva nuoriso tarvitsi päättäjien mielestä valvontaa. Tällöin ylioppilaat jaettiin kotiseudun perusteella maakuntiin, nationes, jonka jäsenet ovat kansalaisia, cives. Kullekin osakunnalle valittiin valvojaksi, inspehtoriksi, joku akatemian professoreista. Osakuntaan oli kuuluttava, eikä yliopistoon voinut kirjoittautua ellei ollut minkään osakunnan jäsen.

1800-luvun puolessa välissä osakunnat yritettiin korvata ylioppilastiedekunnilla, jotka jakoivat opiskelijat tiedekunnittain maakunnallisen jaon sijasta. 1850-luvun vapautuneempi ilmapiiri kuitenkin mahdollisti paluun osakuntajärjestelmään. Osakuntia kutsuttiin kuitenkin "osastoiksi" (ruots. afdelning), ei "kansakunniksi" (ruots. nation). Nykyinen sana osakunta onkin sanan afdelning käännös.

Osakuntaan kuulumisen pakollisuus jatkui aina vuoteen 1937, ja käytännössä lähes kaikki yliopisto-opiskelijat olivat osakuntien jäseniä aina vuoteen 1969, jolloin uuden lain myötä ylioppilaskunta lakkasi perimästä osakunnan jäsenmaksua oman jäsenmaksunsa yhteydessä. Aikana, jolloin yliopisto Helsingissä oli ainoa laatuaan ja sen johtava asema yhteiskunnan ylempien kerrosten kouluttajana Suomessa kiistaton, osakunnat kokosivat opiskelevan sivistyneistön tehokkaasti yhteen.

1800-luvun kansallinen aate eri aspekteineen sai innokkaita puolestapuhujia ylioppilaista ja useat osakunnat profiloituivat tietyn aatteen kannattajina. Tämä aiheutti eräiden osakuntien jakautumisen kielipohjalta, kun suomen- ja ruotsinmieliset ylioppilaat eivät kyenneet toimimaan samassa osakunnassa.

Osakunnat perustivat Suomen Ylioppilaskunnan (sittemmin Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta, HYY) yhteiseksi toimielimekseen 1868.

Nykyinen toiminta Suomessa

Osakunnat ovat poliittisesti sitoutumattomia. Niihin kuuluu jäseniä yliopiston kaikista eri tiedekunnista sekä kunkin osakunnan säännöistä riippuen myös muista korkeakouluista. Osakunnat järjestävät jäsenilleen monenlaista toimintaa, kuten liikuntaa ja ajanviettomahdollisuuksia. Monet osakunnat tarjoavat jäsenilleen myös konkreettisempia sosiaalisia etuja, kuten esimerkiksi asuntoja tai stipendejä.

Helsingin yliopiston osakunnilla on kullakin oma inspehtori ja kuraattori. Aalto-yliopiston osakunnalla on kuraattori.

Ruotsin osakunnat

Ruotsissa osakuntia on Lundin ja Uppsalan yliopistoissa.

Katso myös

• Ainejärjestö
• Pohjalainen Osakunta

Kirjallisuutta

• Klinge, Matti: Ylioppilaskunnan historia, osat I - IV.

Lähteet

• http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090558
• http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090559

Aiheesta muualla

• Osakuntien yhteisvaltuuskunta ry:n portaali
• Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan Osakuntalainen Unioni ry (suomenkielisten osakuntien poliittinen yhteistyöjärjestö)