Ruisrääkkä
| Ruisrääkkä | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Silmälläpidettävä [1] |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Crex crex (Linnaeus, 1758) |
||||||||||||||||||
| Ruisrääkän levinneisyys, pesimisalue keltaisella ja talvehtimisalue sinisellä | ||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
| |
Ruisrääkkä (Crex crex) on maalaismaisemassa elävä rantakanalaji, joka taantui voimakkaasti 1900-luvulla.
Sisällysluettelo |
Koko ja ulkonäkö [muokkaa]
Ruisrääkkä on kooltaan 20-30 senttimetriä pitkä.[2][3] Sen höyhenpuku on väritykseltään harmaankellanruskea. Sillä on siniharmaa silmäkulmanjuova ja harmaat rinnansivut, naaraalla harmaa sävy on koirasta heikompi. Selkäpuolelta ruisrääkkä on voimakkaasti tummatäpläinen. Siivissä on punaruskeat laikut.[2]
Ruisrääkän soidinääni on kaksiosainen, sekunnin välein toistuva rääk-rääk, joka voi jatkua useita tunteja.[3] Muuten lintu on hiljainen.[2]
Vanhin suomalainen rengastettu ruisrääkkä on ollut 3 vuotta 3 kuukautta 24 päivää vanha.
Levinneisyys [muokkaa]
Ruisrääkkä pesii Euroopassa 45. leveysasteen pohjoispuolella napapiirille asti sekä Länsi-Aasiassa. Se on muuttolintu, joka talvehtii Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.[4] Pääesiintymisalueita ovat Venäjä, Baltian maat ja Valko-Venäjä. Suomessa koko Etelä-Suomessa, laulavien lintujen parimäärät vaihtelevat vuosittain ja alueittain. Euroopan pesimäkannaksi on arvioitu hieman vajaa 100 000 paria.
Elinympäristö [muokkaa]
Ruisrääkkä elää pelloilla ja laidunmailla, sekä kuivahkoilla ahoilla ja niityillä.[5] Sitä tavataan myös rantaniityillä ja jopa ruovikoiden reunavyöhykkeillä.
Lisääntyminen [muokkaa]
Ruisrääkkänaaras munii 7-13 harmaa- ja vaalenruskeatäpläistä munaa, joita se hautoo 16-19 vuorokautta. Naaras hoitaa poikaset yksin.[3]
Ravinto [muokkaa]
Ruisrääkkä syö lähinnä hyönteisiä. Myös nilviäisiä, matoja, pieniä sammakoita, pikkunisäkkäitä ja vihreitä lehtiä.[6] Ruisrääkän herkkua ovat myös perhosen toukat.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Crex crex IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ a b c Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut, s. 56. Otava, 2010. ISBN 978-951-1-21351-2.
- ↑ a b c Laine Lasse J.: Suomalainen lintuopas, s. 115. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0.
- ↑ Ruisrääkkä, kesäyön narisija BirdLife Suomi. Viitattu 28.3.2010.
- ↑ BirdLife Suomen ruisrääkkäprojekti BirdLife Suomi. Viitattu 28.3.2010.
- ↑ Ruisrääkkä 2010. LuontoPortti. Viitattu 28.3.2010.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Ruisrääkkä Lintukuva.fi -verkkopalvelussa
- Levinneisyys Suomen lintuatlaksessa
- Ääninäyte Taivalkosken lukion sivuilla
- Mäki, Jarno & Rinne, Juhani 1985: Ruisrääkkäpoikue Hausjärvellä 1984 eli miksi ruisrääkkä hävisi? - LIntumies 1.1985 s. 72-73. LYL.
- ITIS: Crex crex (englanniksi)
Sivulta puuttuu