Harjamäen sairaala
| Harjamäen sairaala | |
|---|---|
| Siilinjärven piirimielisairaala | |
| Osoite | Harjamäenraitti 11 (museo: Isoharjantie 4), 71800 Siilinjärvi |
| Sijainti | Siilinjärvi |
| Koordinaatit | |
| Perustettu | 1926 |
| Purkuvuosi | (toiminta lopetettu, rakennusten käyttötarkoitus muuttunut) 1997 |
 |
|
Harjamäen sairaala oli Siilinjärven kunnassa vuosina 1926–1997 toiminut useiden pohjoissavolaisten kuntien yhdessä perustama mielisairaala (vuoteen 1955 saakka Siilinjärven piirimielisairaala).[1][2][3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mielisairaalan perustaminen Pohjois-Savon maakuntaan nousi esille jo 1912 Pohjois-Savon läntisten kuntien kunnallispäivillä. Ensimmäinen maailmansota kuitenkin katkaisi hankkeen. Asia nousi uudelleen esille sodan jälkeen ja vuonna 1921 kunnat päättivät perustaa yhteisen piirimielisairaalan. Sairaalan paikaksi ostettiin Siilinjärvellä sijaitseva Harjamäen 355 hehtaarin maatila, joka tarjosi pohjan sairaalan omalle ruoantuotannolle sekä tärkeimmälle hoitomuodolle, työterapialle, johon potilaat osallistuivat sairaalalle kuuluvalla maatilalla työskennellen.
Vuonna 1926 valmistuneen ensimmäisen sairaalarakennuksen suunnitteli helsinkiläinen arkkitehti Axel Mörne, joka oli tuon ajan johtavia sairaala-arkkitehteja.[2] Rakennuksessa oli 163 potilaspaikkaa[2], aputiloja sekä henkilökunnan asuntoja. Lisäksi alueella sijaitsi huoltorakennuksia. Sairaala-alue laajeni vuosikymmenten kuluessa paitsi sairaalarakennuksilla myös muihin laajan laitoksen toimintoihin liittyvillä rakennuksilla aina huoltorakennuksista henkilökunnan asuntoihin. Varsinaisina sairaalarakennuksina alueelle valmistui vuonna 1939 naistentalo, vuonna 1959 uusi päärakennus sekä viimeiseksi vuonna 1961 Kevättömän B-mielisairaala.
Harjamäen sairaala oli aikanaan yksi Suomen suurimmista mielisairaaloista: sen ollessa laajimmillaan potilaita oli yli 1 000 ja työntekijöitä yli 600. Hoitohenkilökunnan lisäksi sairaala työllisti muun muassa maatilan, puutarhanhoidon, kiinteistön- ja teknisen huollon, pesulan, keittiön, hallinnon ja talouden henkilökuntaa. Sairaala oli merkittävä työllistäjä pienessä, vuonna 1925 perustetussa Siilinjärven kunnassa ja sen merkitys kunnalle on ollut huomattava.
Muusta kuntakeskuksesta alkujaan syrjässä sijainneesta sairaala-alueesta muodostui vuosikymmenten aikana oma vilkas yhteisönsä. Siellä oli muun muassa kauppa, kioski, posti ja vilkasta harrastustoimintaa. Sairaala oli monien toimintojensa sekä osittain myös elintarviketuotannon osalta pitkälti omavarainen. Valtaosa henkilökunnasta asui alueelle rakennetuissa henkilökunnan asunnoissa. Alueen ilmapiiriä leimasi Harjamäen hengeksi kutsuttu yhteisöllisyys.
Suurin osa sairaalassa hoidetuista potilaista oli diagnosoitu skitsofreenikoiksi. Sairaalassa hoidettiin myös mm. masennukseen, maanis-depressiivisyyteen sekä alkoholismiin sairastuneita potilaita. Sairaalassa toimi myös neurologinen osasto.
Vuonna 1990 Harjamäen sairaala liitettiin Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriin. Psykiatrinen hoidon rakennemuutos johti 1990-luvun kuluessa laitoshoidon purkamiseen ja hajauttamiseen sekä avopalveluiden lisäämiseen, minkä seurauksena myös Harjamäen sairaalan toimintoja ryhdyttiin ajamaan alas. Sairaala lakkautettiin lopulta vuonna 1997.
Harjamäki tänään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Harjamäen sairaala-alueella on nykyisin yritystoimintaa. Vuonna 1939 naistenosastoksi valmistuneessa rakennuksessa toimii Siilinjärven kunnan ylläpitämä Harjamäen sairaalamuseo, joka esittelee Harjamäen historiaa. Harjamäen sairaalan päärakennuksessa toimii muun muassa Suomen suurin päiväkoti.[2]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tapani Lepola: Harjamäen sairaala 1926–1976. Kuopio 1976
- Anu Rissanen – Seppo Timonen: Hiekanpölläkkää. Välähdyksiä itsenäisen Siilinjärven 70-vuotiselta taipaleelta. Pöljän kotiseutumuseon julkaisusarja 7. Loimaa 1995.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Museot, Harjamäen sairaalamuseo siilinjarvi.fi. Viitattu 24.7.2020.
- ↑ a b c d Elina Äijö: Keuhkotauti ja psyykkiset sairaudet olivat Siilinjärven sairaalojen erikoisalaa Savon Sanomat, savonsanomat.fi. 14.9.2015. Viitattu 24.7.2020.
- ↑ Jerri Koskinen: Vain ruumishuone jäljellä - Katso, miltä vanhassa mielisairaalassa näyttää nyt Savon Sanomat, savonsanomat.fi. 27.2.2017. Viitattu 24.7.2020.