Henning Mankell
| Henning Mankell | |
|---|---|
Henning Mankell (2010) |
|
| Syntynyt | 3. helmikuuta 1948 (ikä 65) Tukholma, Ruotsi |
| Ammatit | kirjailija, dramaturgi, teatteriohjaaja ym. |
| Kansallisuus | |
| Äidinkieli | ruotsi |
| Tyylilajit | rikos, trilleri, nuortenkirjallisuus, historialllinen kirjallisuus, yhteiskuntakriittinen kirjallisuus |
| Tuotannon kieli | ruotsi |
| Sivusto | www.henningmankell.com |
|
|
|
Henning Mankell (s. 3. helmikuuta 1948) on ruotsalainen kirjailija. Hän on työskennellyt myös teatterin parissa. Mankellin kirjoista suosituimpia ja tunnetuimpia ovat hänen Kurt Wallander -rikosromaaninsa, joita on myös filmattu.
Mankell on kirjoittanut paljon romaaneja, näytelmiä ja nuortenkirjoja. Romaanit eivät ole pelkästään rikosromaaneja, vaikka kirjailija erityisesti niistä tunnetaankin. Mankellin kirjoja on käännetty 41 eri kielelle ja maailmalla niitä on myyty yli 35 miljoonaa kappaletta.
Sisällysluettelo |
Elämäkerta [muokkaa]
| ” | Mitä ikinä kirjoitan tai keksinkin, todellisuus on aina pahempi. En pystyisi ikinä keksimään niin hirveitä asioita kuin todellisuudessa tapahtuu. | ” |
|
– Henning Mankell (2012), [1] |
||
Henning Mankell on syntynyt Tukholmassa vuonna 1948. Hänen isänsä oli tuomari Ivar Henningsson Mankell ja äitinsä Ingrid Birgitta Mankell (o.s. Bergström). Hänen isoisänsä oli tunnettu säveltäjä, joka oli myös nimeltään Henning Mankell.[2] Vanhemmat erosivat Mankellin ollessa yksivuotias ja hän muutti sen jälkeen isänsä, isosiskonsa ja nuoremman veljensä kanssa pieneen Svegin kauppalaan Pohjois-Ruotsiin.[3]
Mankell sanoo, ettei äidin puuttuminen juurikaan vaivannut häntä, sillä hänellä oli hyvä ja läheinen suhde isäänsä. Hän oli kuitenkin yksinäinen lapsi: hänen sisaruksensa viihtyivät keskenään, mutta Henning oli paljon omissa oloissaan. Myöhemmin perhe muutti Boråsiin.[4] Hän tapasi äitinsä ensimmäisen kerran avioeron jälkeen vasta 15-vuotiaana. Tämän jälkeen he olivat ystävällisissä väleissä, mutta äiti jäi kuitenkin etäiseksi. Mankellin äiti teki itsemurhan Mankellin ollessa vähän alle 30-vuotias.[5][6]
Jo nuorena Mankell suunnitteli kirjailijan uraa, mutta oli myös kiinnostunut teatterista. Hän jätti lukion kesken, työskenteli merimiehenä ja asui Pariisissa vuoden verran. Hän asui norjalaisen avovaimonsa kanssa kaksi vuotta Sambiassa 1970-luvulla. Sen jälkeen Mankell on asunut osittain Mosambikissa ja toiminut siellä paikallisessa teatterissa. Monet Mankellin romaaneistaan sijoittuvat Afrikkaan ja kertovat afrikkalaisista elämäntavoista ja Afrikan ongelmista, esimerkiksi jännitysromaani Leopardin silmä tapahtuu Sambiassa.
Mosambikissa ollessaan hän kirjoitti myös ensimmäisen Wallander-dekkarinsa. Myös Ruotsissa Mankell on ollut 1970- ja 1980-luvulla erilaisissa teatteriin liittyvissä tehtävissä eri paikkakunnilla: näytelmäkirjailijana, dramaturgina, ohjaajana ja teatterinjohtajana. Nykyisin Mankell asuu osan vuodesta Göteborgissa Ruotsissa ja osan vuodesta Maputossa Mosambikissa.
Vuonna 2012 ilmestyi tanskalaisen Kirsten Jacobsenin Mankellista kertova Mankellin haastatteluihin perustuva kirja Mankell on Mankell, joka on suomennettu nimellä Mankell.[7]
Poliittinen aktivismi [muokkaa]
Nuoruudessaan Mankell oli äärivasemmistolainen ja mukana muutamissa vasemmistoradikaaleissa liikkeissä. Hän osallistui Vietnamin sodan, Portugalin siirtomaasotien ja Etelä-Afrikan apartheid-politiikan vastaiseen toimintaan. 1970-luvulla Mankell asui Norjassa ja oli avoliitossa norjalaisen naisen kanssa, joka oli maolaisen kommunistipuolueen jäsen. Mankell osallistui aktiivisesti puolueen toimintaan, vaikka ei liittynyt puolueen jäseneksi. Vuonna 2008 ilmestyneessä romaanissaan Kiinalainen Mankell käsittelee perusteellisesti Kiinan historiaa ja länsimaista Mao-liikettä.
Toukokuussa 2010 Mankell oli mukana Ship to Gaza-järjestön Mavi Marmara -avustuslaivassa, joka yritti murtautua Israelin saarron läpi Gazaan. Israelin joukot kuitenkin nousivat alukseen kansainvälisillä vesillä surmaten yhdeksän mielenosoittajaa.[8]
Liiketoimintaa ja hyväntekeväisyyttä [muokkaa]
Mankell perusti vuonna 2001 yhdessä kustantaja Dan Israelin kanssa oman kustantamon, Leopard Förlagin. Kustantamo julkaisee yhteiskunnallista kirjallisuutta, historiateoksia ja kaunokirjallisuutta 10-15 kirjaa vuodessa.
Mankell on tunnettu erilaisten hyväntekeväisyysprojektien tukemisesta. Hän on muun muassa lahjoittanut 15 miljoonaa Ruotsin kruunua (noin 1,5 miljoonaa euroa) SOS-lapsikylän rakentamiseksi Mosambikiin.[9][10] Mankell on sanonut eräässä haastettelussa lahjoittavansa pois puolet tuloistaan.
Perhe [muokkaa]
Henning Mankell on neljättä kertaa naimisissa. Hänen nykyinen puolisonsa on ohjaaja Eva Bergman, joka on elokuvaohjaaja Ingmar Bergmanin tytär. Mankelilla on yksi biologinen lapsi, vuonna 1980 syntynyt poika. Hän pitää entisen norjalaisen avovaimonsa kolmea poikaa myös omina lapsinaan, vaikka ei ollut adoptoinut heitä virallisesti.
Teokset [muokkaa]
Kurt Wallander -sarja [muokkaa]
- Kasvoton kuolema (Mördare utan ansikte, 1991)
- Riian verikoirat (Hundarna i Riga, 1992)
- Valkoinen naarasleijona (Den vita lejoninnan, 1993)
- Hymyilevä mies (Mannen som log, 1994)
- Väärillä jäljillä (Villospår, 1995)
- Viides nainen (Den femte kvinnan, 1996)
- Askeleen jäljessä (Steget efter, 1997)
- Palomuuri (Brandvägg, 1998)
- Pyramidi (Pyramiden, 1999)
- Rauhaton mies (Den orolige mannen, 2009)
Linda Wallander -romaani [muokkaa]
- Ennen routaa (Innan frosten, 2002)
Muut rikosromaanit [muokkaa]
- En seglares död (1981)
- Tanssinopettajan paluu (Danslärarens återkomst, 2000)
- Savuna ilmaan (Labyrinten, 2000)
- Kennedyn aivot (Kennedys hjärna, 2005)
- Kiinalainen (Kinesen, 2007)
Muut romaanit [muokkaa]
- Panokset (Bergsprängaren, 1973)
- Vettvillingen (1977)
- Sion Vises Samurajer (1978)
- Kadonneiden miesten metsä (Fångvårdskolonin som försvann, 1979)
- Dödsbrickan (1980)
- Daisy Sisters (Daisy Sisters, 1982)
- Isidorin tarina (Sagan om Isidor, 1984)
- Leopardin silmä (Leopardens öga, 1990)
- Comédia infantil (Comédia infantil, 1995)
- Ajan rannalla (Berättelse på tidens strand, 1998)
- I sand och i lera (1999)
- Tuulten poika (Vindens son, 2000)
- Nimeltään Tea-Bag (Tea-Bag, 2001)
- Jag dör, men minnet lever (aids-potilaan elämäkerta, 2003)
- Syvyys (Djup, 2004)
- Italialaiset kengät (Italienska skor, 2006)
- Likainen enkeli (Minnet av en smutsig ängel, 2011)
Näytelmät [muokkaa]
- Apelsinträdet (1983)
- Älskade syster (1983)
Nuortenromaanit [muokkaa]
- Sandmålaren (1974)
- Tähtiin karkaava koira (Hunden som sprang mot en stjärna, 1990)
- Varjot kasvavat hämärässä (Skuggorna växer i skymningen, 1991)
- Katten som älskade regn (1992)
- Tulen salaisuus (Eldens hemlighet, 1995)
- Pyryssä nukkuva poika (Pojken som sov med snö i sin säng, 1996)
- Matka maailman ääriin (Resan till världens ende, 1998)
- Tulen arvoitus (Eldens gåta, 2001)
- Tulen raivo (Eldens vrede, 2005)
Elokuvia [muokkaa]
Mosambikin katulapsista kertova kirja Comédia infantil on elokuvattu ja siinä on esiintyjinä muun muassa oikeita mosambikilaisia katulapsia. Elokuvan ensi-ilta oli 1999. Tv-sarja Labyrinten esitettiin vuonna 2000 Ruotsissa televisiossa ja sarjasta muokattu romaani ilmestyi samana vuonna (suomennettu nimellä Savuna ilmaan 2010). Norjalainen neliosainen jännityssarja Seuraaja esitettiin Suomen tv:ssä vuonna 2000. Käsikirjoitus oli Mankellin, mutta Kurt Wallanderia tässäkään sarjassa ei nähty – sarja tapahtui Mosambikissa. Rikosromaanista Tanssinopettajan paluu on tehty kaksiosainen tv-sarja, joka esitettiin Suomessa 2005. Mankell on kirjoittanut yhdessä Jan Guilloun kanssa 8-osaisen tv-sarjan nimeltä Talisman. Se on rikostarina ja esitetty Suomessa televisiossa 2005.
Palkinnot [muokkaa]
Mankell on saanut kirjoistaan useita palkintoja:
- Tähtiin karkaava koira -kirjasta
- Deutscher Jugendliteratur -palkinto, 1993
- Wallander-kirjasta Kasvoton kuolema
- Ruotsin dekkariakatemia – vuoden paras dekkari, 1991
- Skandinaviska kriminalsällskapetin Lasiavain-palkinto – Pohjoismaiden paras dekkari, 1991
- Wallander-kirjasta Väärillä jäljillä
- Ruotsin dekkariakatemia – vuoden paras dekkari, 1995
- Crime Writer's Associationin Kultainen tikari, 1995
- Comédia infantile -kirjasta
- August-palkintoehdokas, 1996
- Sveriges Radio P1:n romaanipalkinto, 1996
- Viides nainen -kirjasta
- Bokhandels medhjälparföreningen -palkinto Din bok vårt val, 1996
- Astrid Lindgren -palkinto, 1996
- ABF-kulttuuripalkinto, 1996
- SKFT:s medlemmar-palkinto – Vuoden kirjailija, 1997
- Pyryssä nukkuva poika -kirjasta
- Expressenin lastenkirjapalkinto Heffaklumpen, 1997
- Eldens hemlighet -kirjasta
- Berliinin kaupungin palkinto ulkomaiselle kirjailijalle, 1997
- Resan till världens ände -kirjasta
- August-palkinto, 1998
Katso myös [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
- Kristen Jacobsen: Mankell. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2012. ISBN 978-951-1-26158-2
- http://www.tornio.fi/MankellHenning
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Jacobsen, s. 269
- ↑ Jacobsen, s. 79-80
- ↑ Jacobsen, s. 93-100
- ↑ Jacobsen, s. 93-100
- ↑ Jacobsen, s. 81
- ↑ Jacobsen, s. 93-100
- ↑ Mankell on Mankell Henningmankell.com. Viitattu 7.8.2012. (englanniksi)
- ↑ Yle, uutiset
- ↑ http://www.sos-barnbyar.se/Om-SOS-Barnbyar/var_verksamhet/Svenskfinansierade-projekt/mocambique/Pages/Chimoio.aspx
- ↑ Biography Henningmankell.com. Viitattu 7.8.2012. (englanniksi)
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Virallinen Mankell-sivu
- Mankell-sivu (saksaksi)
- Ystad, Kurt Wallanderin kaupunki
- Henning Mankell speaks about libraries, Kirjastokaista-video