Njassajärvi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Njassajärvi
Lake Malawi seen from orbit.jpg
Koordinaatit 12°11′S, 34°22′EKoordinaatit: 12°11′S, 34°22′E
Valtio Malawin lippu. Malawi
Mosambikin lippu Mosambik
Tansanian lippu Tansania
Pinta-ala 29 600 km²
Suurin syvyys 706 metriä m
Keskisyvyys 292 m
Tilavuus 8 400 km³
Laskujoki Shirejoki
Itä-Afrikan hautavajoama kartalla. Njassa- eli Malawijärvi kartan alalaidassa.
Näkymä järvelle Likoman saarelta.
Järvessä elää noin tuhat eri kalalajia. Yksi lajeista on Nimbochromis livingstonii.

Njassajärvi eli Malawijärvi on itäisessä Afrikan sijaitsevan Ison hautavajoaman eteläisin järvi, joka luetaan yhdeksi Afrikan suurista järvistä. Se on maailman yhdeksänneksi suurin järvi[1] ja siinä on enemmän kalalajeja kuin missään muussa maailman järvessä. Järven eteläpäässä sijaitseva Malawijärven kansallispuisto kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin.

Nimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi tunnetaan myös nimillä Lake Nyasa, Lake Nyassa, Lake Niassa ja Lake Malawi. Järven ”löysi” tunnettu skotlantilainen tutkimusmatkailija ja lähetyssaarnaaja David Livingstone, siksi järveä kutsutaankin joskus Livingstonen järveksi (Livingstone’s Lake). Livingstonen kerrotaan kysyneen 1860-luvulla paikallisilta ihmisiltä järven nimeä. Vastaukseksi hän sai ”njassa”, joka tarkoittaa järveä. Livingstone merkitsi järven nimeksi Njassajärvi.[2]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi on noin 560 km pitkä ja leveimmältä kohdaltaan 75 km leveä. Järven pinta-ala on 29 600 km². Järven keskisyvyys on 292 metriä ja syvin kohta ylettyy 706 metrin syvyyteen. Njassajärveä ympäröivät Mosambikin, Malawin ja Tansanian valtiot. Suunnilleen kolme neljännestä järvestä kuuluu Malawille, loput Mosambikille.

Saaret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvessä on useita saaria. Niistä asutusta on ainoastaan Likomassa ja Chizumulussa. Asumattomiin saariin kuuluvat muun muassa Mumbo, Thumbi West, Mbenji ja Katale.

Kalastus ja matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalaisa Njassajärvi tarjoaa suotuisat mahdollisuudet kalastukseen. Kala on Malawin asukkaille yksi tärkeimmistä ravinnonlähteistä. Koska Malawi on bruttokansantuotteella mitattuna maailman kymmenen köyhimmän maan joukossa, Njassajärven mahdollistama luontomatkailu tuo maalle arvokasta valuuttatuloa. Kalastus tehostui 1960-luvulla brittiläisten siirtomaaisäntien tuotua mukanaan perämoottorit. Niiden avulla kyläläiset pääsivät kalastamaan aiempaa laajemmalla alueella, mutta tulivat myös riippuvaisiksi kalliista polttoaineesta. Nykyisin liikakalastus on ongelma Njassajärvellä ja sitä yritetään rajoittaa, koska kalakannat eivät kestä tehostunutta pyyntiä. Liikakalastuksen seurauksena Malawan asukkaat sairastavat bilhartsiaa eli skistosomiaasia. Hoitamattomana tauti voi johtaa kuolemaan, eikä tavallisilla malawilaisilla useinkaan ole varaa lääkkeisiin. Suomen WWF on yksi suurimmista järven tukijoista.[3]

Kalat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvessä elää noin tuhat kalalajia. Levinnein kalaheimo on kirjoahvenet. Ravinnonsaannin lisäksi Njassajärven värikkäitä kaloja pyydetään myös akvaariokaloiksi.[2][3][1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Yökalassa Malawissa 2005. Helsingin Sanomat.
  2. a b Kerkkänen, T: Kalat ovat Malawin rikkaus 2003. Ulkoministeriö.
  3. a b Telkänranta, H: Liittolainen järven pohjassa 2005. KEPA.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä meriin, järviin, jokiin tai muihin vesimuodostumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.