Kirjoahvenet

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kirjoahvenet
Tulisuu (Thorichthys meeki)
Tulisuu (Thorichthys meeki)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Ahvenkalat Perciformes
Alalahko: Huulikalamaiset Labroidei
Heimo: Kirjoahvenet
Cichlidae
Bonaparte 1840
Alaheimot
  • Astronotinae
  • Cichlasomatinae
  • Cichlinae
  • Etroplinae
  • Geophaginae
  • Heterochromidinae
  • Pseudocrenilabrinae
  • Retroculinae
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kirjoahvenet Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kirjoahvenet Commonsissa

Kirjoahvenet (Cichlidae) on makeissa vesissä elävä kalaheimo, josta tunnetaan eri arvioiden mukaan 1 300–2 000 lajia. Ne jaetaan 112–226 sukuun.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjoahventen koko vaihtelee pari senttiä pitkistä lähes metrisiin. Vartalonmuodoissa on eroja, mutta yleisin vartalonmuoto on pystysuuntaan melko litteä (esimerkkilajina lehtikala).

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjoahventen luonnolliseen levinneisyysalueeseen kuuluu Afrikka (ainakin 900 lajia), Etelä-Amerikka (291 lajia), Keski-Amerikka ja Länsi-Intia, Lähi-itä sekä Etelä-Intia ja Sri Lanka. Pohjois-Amerkassa elää yksi alkuperäinen laji, teksasinkirjoahven. Eurooppa ja Australia ovat saaneet kirjoahvenkantansa villiintyneistä, muualta tuoduista lajeista.[1][2]

Käyttäytyminen ja lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki kirjoahvenet huolehtivat jälkikasvustaan jollakin tavalla. Ne hoitavat ja vartioivat mätiä, ja usein myös pieniä poikasia.

Kirjoahvenet voidaan jakaa alustakutijoihin ja suuhautojiin. Ensin mainitut laskevat mädin puhdistetulle, kiinteälle alustalle kuten kivelle tai kasvin lehdelle, vartioivat sitä ja usein löyhyttelevät hapekasta vettä kehittyville mätimunille. Suuhautojat pitävät mätiä ja tai vastakuoriutuneita poikasia suojassa suussaan. Suuhautojat voidaan edelleen jaotella useampiin luokkiin sen mukaan, missä vaiheessa mätimunat poimitaan suuhun ja mikä on kummankin vanhemman rooli tässä. Tutkijat ovat päätelleet, että suuhautominen on kehittynyt itsenäisenä käyttäytymismuotona monessa evoluution haarassa.[3]

Vesiolot ja ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjoahvenissa on kaikkien eri ruokavalioiden edustajia: puhtaita kasvinsyöjiä, raadonsyöjiä ja ahnaita petoja.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Family Cichlidae (peilipalvelin) FishBase. R. Froese ja D. Pauly (toim.). (englanniksi)
  2. Australian Society for Fish Biology
  3. Barlow, G.W: How to Observe and Report Mouthbrooding in Cichlid Fishes 2000. The Cichlid Room Companion.
  4. Mongabay

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]