Perämoottori
Wikipedia
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. Tarkennus: Lähdeviitteet puuttuvat suurimmasta osasta tekstiä |
Perämoottori on veneen perään kiinnitetty polttomoottorin ja potkurin yhdistelmä. Perämoottorien tehoalue on hyvin laaja muutamasta kilowatista aina yli 180 kilowattiin. Pienissä perämoottoreissa on polttoainesäiliö moottorin kopan sisäpuolella ja moottori on täysin toimiva ilman mitään liitäntöjä veneeseen. Ohjaus tapahtuu moottoriin kiinnitetyllä tangolla, jossa yleensä on kiertämällä moottoripyörän tyyliin toimiva tehonsäätö. Suurissa perämoottoreissa polttoaine otetaan veneessä sijaitsevasta polttoainesäiliöstä ja ohjaus sekä tehonsäätö tapahtuvat ohjauspulpetissa olevasta kaukokäyttölaitteesta ja ruorista. Perämoottorin jäähdytys perustuu usein meri/järviveden viileyden hyväksikäyttöön tai jäähdytys hoidetaan syliterin rivoituksella ts. ilmavirralla (kts. viereinen kuva). Moottoreista on yleensä olemassa pitkällä ja lyhyellä rikillä varustetut versiot. Moottori valitaan sen mukaan miten kaukana vedenpinta on kiinnityskohdasta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kaksitahtinen perämoottori
Perämoottoreista valtaosa on aiemmin ollut kaksitahtisia ottomoottoreita. Keveys ja rakenteen yksinkertaisuus ovat tärkeimmät saavutettavat edut kaksitahtisuudesta. Painava moottori veneen perässä huonontaa ohjailuominaisuuksia. Haittapuolena ovat suurempi polttoaineenkulutus, melu ja päästöt.
Vuonna 2007 voimaantulleet uudet EU-päästömääräykset lopettivat perinteisten uusien kaksitahtimoottoreiden myynnin Euroopan unionissa. Valmistajat ovat kehittäneet päästörajojen tiukentuessa ja tekniikan edistyttyä suorasuihkutukseen perustuvia moottoreita kuten Tohatsu TLDI, Mercury Optimax ja Evinrude E-TEC, joiden päästöt ja polttoaineenkulutus ovat verrattavissa nelitahtisiin perämoottoreihin. Näitä moottoreita ei kuitenkaan ole saatavilla pienimmissä teholuokissa.
[muokkaa] Nelitahtinen perämoottori
Nelitahtisia perämoottoreita alkoi ilmaantua laajemmassa mittakaavassa markkinoille varsin myöhään. Valmistajista Honda on ollut nelitahtisten moottoreiden edelläkävijä, mutta nykyään nelitahtisia moottoreita saa jokaiselta valmistajalta. Nelitahtisen etuja ovat pienempi polttoaineenkulutus, vähäisemmät päästöt ja miellyttävä käyntiääni. Haittana ovat suurempi paino ja rakenteen monimutkaisuus. Nelitahtiset perämoottorit ovat moottoritekniikaltaan kehittyneempiä kuin sisäperämoottori. Perinteisesti perämoottorit ovat olleet vapaasti hengittäviä, mutta Mercury on aloittanut ahdettujen nelitahtisten Verado-perämoottoreiden tuotannon tehokkaimpien moottoreiden kokoluokissa.
Entistä suuritehoisempia nelitahtisia perämoottoreita on tuotu markkinoille 2000-luvulla. Nykyisin tehokkaimmat perämoottorit ovat 300-350 hv. Nelitahtisia perämoottoreita saa täten hyvin laajalla tehoskaalalla n. 2 hv - 350 hv.
[muokkaa] Dieselperämoottori
Dieselmoottorin suuri paino verrattuna nelitahtiseenkin ottomoottoriin on rajoittanut näiden moottorien käyttöä perämoottoreissa. Diesel on hyvin harvinainen moottorityyppi perämoottoreissa. Tunnetut bensiiniperämoottorien valmistajat eivät valmista dieselperämoottoreita. Tunnettu dieselsisämoottorien valmistaja Yanmar tekee myös perämoottoreita. Jotkut venekerhot käyttävät näitä perämoottoreita työveneissään, koska dieselmoottori antaa pienillä kierroksilla kovemman väännön ja siis paremman hinaustehon kuin bensiinimoottori.
[muokkaa] Sähköperämoottori
Sähköperämoottori on akkukäyttöinen, pieniin yleensä soutu- ja kumiveneisiin tarkoitettu sähkötoiminen perämoottori. Sähköperämoottorin etuina ovat hiljainen toiminta-ääni ja ympäristöystävällisyys. Yleensä ne ovat kuitenkin verrattaen tehottomia, eivätkä siksi sovellu isompiin veneisiin. Akkuratkaisuja sähköperämoottoreissa on erilaisia, irroitettavasta integroidusta akusta, irrallisiin auton akkuun perustuviin ratkaisuihin.[1]
[muokkaa] Käyttö
Pieniä perämoottoreita käytetään mm. soutuveneissä ja kanooteissa. Keskitehoisia käytetään HT-, kalastus ja retkeilyveneissä. HT-vene (hard top) on puolikatettu kovakattoinen keulakannellinen vene, jossa ei yleensä ole väliseinää kajuutan ja avotilan välillä. Suuritehoiset moottorit tai jopa kaksi moottoria ovat käytössä joissakin matkaveneissä, kovapohjaisissa kellukeveneissä (RIB, rigid inflatable boat) ja eräissä kalastusvenemalleissa.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Klaus Salkola: Mihin kelpaa sähköperämoottori? (testi 419) Kippari, 2007, nro 8, s. 66-69. Yhtyneet Kuvalehdet Oy. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 28.5.2008.
