Rattijuopumus
| Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
| Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Rattijuopumuksella tarkoitetaan kulkuneuvon kuljettamista päihtyneenä tai toimintakykyä liikenteessä haittaavan aineen vaikutuksen alaisena. Joissakin maissa näiden kahden välillä on selvä nimikkeistöön perustuva jako, jolloin puhutaan erikseen kuljettamisesta aineen vaikutuksen alaisena ja kuljettamisesta päihtyneenä, eli varsinaisesta rattijuopumuksesta. Rattijuopoksi kutsutaan rattijuopumukseen syyllistynyttä henkilöä.
Suomessa on käytössä jako perusmuotoiseen ja törkeään rattijuopumukseen. Valinta näiden kahden välillä perustuu veren alkoholipitoisuuteen. Onnettomuustapauksissa rattijuopumukseen syyllistyneellä kuljettajalla on vain rajoitetut mahdollisuudet saada korvauksia aiheuttamistaan vahingoista liikennevakuutuksesta.
Vuonna 2009 Suomessa tilastoitiin 23 200 rattijuopumustapausta, missä on 10 % lasku edeltävään vuoteen verrattuna.
Sisällysluettelo |
Suomen rikoslaissa [muokkaa]
"23 luku 3 § Rattijuopumus. Joka kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa tai raitiovaunua nautittuaan alkoholia niin, että hänen verensä alkoholipitoisuus ajon aikana tai sen jälkeen on vähintään 0,5 promillea tai että hänellä tällöin on vähintään 0,22 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa, on tuomittava rattijuopumuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Rattijuopumuksesta tuomitaan myös se, joka kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa tai raitiovaunua käytettyään huumausainetta niin, että hänen veressään on ajon aikana tai sen jälkeen käytetyn huumausaineen vaikuttavaa ainetta tai sen aineenvaihduntatuotetta. Tämän momentin säännöstä ei kuitenkaan sovelleta, jos mainittu aine tai aineenvaihduntatuote on peräisin lääkevalmisteesta, jota kuljettajalla on ollut oikeus käyttää.
Rattijuopumuksesta tuomitaan niin ikään se, joka kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa tai raitiovaunua käytettyään muuta huumaavaa ainetta kuin alkoholia taikka tällaista ainetta ja alkoholia niin, että hänen kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin on huonontunut.
23 luku 4 § Törkeä rattijuopumus. Jos rattijuopumuksessa 1. rikoksentekijän veren alkoholipitoisuus on vähintään 1,2 promillea tai hänellä on vähintään 0,53 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa, tai
2. rikoksentekijän kyky tehtävän vaatimiin suorituksiin on tuntuvasti huonontunut taikka
3. rikoksentekijä on käyttänyt muuta huumaavaa ainetta kuin alkoholia tai tällaista ainetta ja alkoholia niin, että hänen kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin on tuntuvasti huonontunut, ja olosuhteet ovat sellaiset, että rikos on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä rattijuopumuksesta vähintään 60 päiväsakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."
Oikeuskäytäntö Suomessa vuonna 2001 [muokkaa]
Alla olevasta taulukosta käy ilmi tyypillinen seuraamus tyyppitapauksessa. Taulukossa veren alkoholipitoisuus promilleina ja tyyppirangaistus kyseisellä pitoisuudella.
0,50 ‰ – 30 päiväsakkoa
0,75 ‰ – 43 päiväsakkoa
1,00 ‰ – 55 päiväsakkoa
1,25 ‰ – 23 päivää vankeutta tai 65 päiväsakkoa
1,50 ‰ – 35 päivää vankeutta tai 80 päiväsakkoa
1,75 ‰ – 48 päivää vankeutta
2,00 ‰ – 60 päivää vankeutta
2,25 ‰ – 73 päivää vankeutta
2,50 ‰ – 85 päivää vankeutta
2,75 ‰ – 3 kk 15 päivää vankeutta
3,00 ‰ – 4 kk 15 päivää vankeutta
Perusmuotoisesta rattijuopumuksesta rangaistuksena on lähes aina sakkoa. Törkeästä rattijuopumuksesta on tuomittava rikoslain 23 luvun 4 §:n mukaan vähintään 60 päiväsakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Yleisen rangaistuskäytännön mukaan törkeästä rattijuopumuksesta on rangaistusseuraamuksena vankeusrangaistus.
Tyyppitapauksesta poikkeavassa tapauksessa tuomio on joko lievempi tai ankarampi. Uusija saa ensikertalaista hieman ankaramman rangaistuksen. Ensikertalaisille vankeustuomiot ovat lähinnä ehdollisia, ehdottoman käyttöä harkitaankin ensikertalaisilla lähinnä vasta promillemäärän ollessa yli 2,60. Ehdollisen ohella tuomitaan melkeinpä aina oheissakko, ja sen määrä on päiväsakoissa puolet ehdollisen pituudesta, eli vaikkapa 40 päivän ehdollisen ohella tuomittaisiin täten 20 päiväsakkoa.
Edellisen törkeästä rattijuopumuksesta saadun ehdollisen tuomion koeajalla tehdystä uudesta törkeästä rattijuopumuksestakin usein tuomitaan ehdollista, mikäli uusi rikos on tehty koeajan loppupuolella. Koeajan alkupuolella tehdystä tuomitaan lähinnä ehdotonta.
Rattijuopumuksissa määrätään myös ajokieltoa, jonka pituus saa olla enintään viisi vuotta. Myös ajokielto voidaan määrätä ehdollisena tietyissä tapauksissa, mutta vain jos ajo-oikeus on ammatin takia välttämätön tai siihen on muu erityinen syy.
Vuonna 2002 voimaan tulleiden rikoslain 10 luvun menettämissäännösten johdosta toistuvasti rattijuopumukseen ja kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta syyllistyneen ajoneuvo voidaan tuomita valtiolle mentetyksi. Korkeimman oikeuden ennakkotapaukset säännösten soveltamisesta saatiin vuonna 2005.
Tuomiot yksittäisrikoksista [muokkaa]
Vuonna 2000 rattijuopumuksesta yksittäisrikoksena annettiin yhteensä 4 789 tuomiota. Näistä 4 748 (99 %) oli sakkoja. Ehdollisia vankeusrangaistuksia tuomittiin 19, yhdyskuntapalvelua 11 ja ehdottomia vankeusrangaistuksia 11 kertaa. Päiväsakkojen keskilukumäärä oli 41, ehdollisten tuomioiden keskipituus 1,6 kuukautta ja ehdottomien keskipituus 1,5 kuukautta.
Samana vuonna tuomittiin yksittäisrikoksena törkeitä rattijuopumuksia 5 125 kappaletta. 347 (7 %) tuomioista oli sakkoja, 3 901 (76 %) ehdollisia vankeuksia, 614 (12 %) yhdyskuntapalvelua ja 263 (5 %) ehdottomia vankeuksia. Päiväsakkojen keskilukumäärä oli 64, ehdollisen vankeuden keskipituus 1,8 kuukautta ja ehdottoman 2,5 kuukautta.
Rattijuopumusonnettomuudet Suomessa [muokkaa]
Rattijuopumus liittyi noin neljännekseen moottoriajoneuvojen kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista vuosina 2006–2010. Niistä runsas 70 % oli yksittäisonnettomuuksia, kuten suistumisia ajoradalta. 86 prosentissa tapauksista kuljettajan veren alkoholipitoisuus ylitti törkeän rattijuopumuksen rajan 1,2 ‰.
Rattijuopumusrajat maittain [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai International Center for Alcohol Policies - Blood alcohol concentration limits worldwide, December 2010 http://www.icap.org/Table/BACLimitsWorldwide
- ↑ a b c d http://www.drinkdriving.org/worldwide_drink_driving_limits.php
- ↑ Suomen Rikoslaki 23 luku 3 § http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Sirpa Rajalin: Promillerajan alentaminen 0,5:stä 0,2:een. Liikenneturva 4.4.2006. (PDF)
- Suomalaiset kannattaat rattijuopumuksen rajan laskua 0,2 promilleen. Terveyden edistämisen keskus 2010. (PDF)
- Teppo Ovaskainen: Poliisi: Suomalaisilla on huono asenne – ”Vielä yksi”. Uusi Suomi 5.1.2012.
Sivulta puuttuu