Kaakao

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee elintarvikkeiden raaka-ainetta. Kaakao on myös Maj Karman albumi.
Kaakao
Theobroma cacao-frutos.jpeg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Malvales
Heimo: Malvakasvit Malvaceae
Suku: Theobroma
Laji: cacao
Kaksiosainen nimi
Theobroma cacao
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kaakao Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kaakao Commonsissa

Kaakao on kaakaopuun siemenistä eli pavuista valmistettua raaka-ainetta, jota käytetään muun muassa suklaan ja kaakaojuoman valmistuksessa sekä tupakan lisäaineosana[1]. Kaakaopuu kasvaa luonnonvaraisena trooppisessa Amerikassa ja viljeltynä kaikkialla tropiikissa.

Sana "kaakao" tulee espanjan kautta Mesoamerikan intiaanikielten (erityisesti mayojen kielen) sanasta "kakaw". Kaakaoiden suvun nimi "theobroma" tarkoittaa "jumalten ruokaa".

Viisi suurinta kaakaontuottajamaata ovat Norsunluurannikko 38 %, Ghana 21 %, Indonesia 13 %, Nigeria 5 % ja Kamerun 5 %.[2] Viisi suurinta kaakaon kuluttajamaata ovat Yhdysvallat 33 %, Saksa 12 %, Ranska 11 %, Yhdistynyt kuningaskunta 9 % ja Venäjä 8 %.[2]

Kaakaon tuotantoprosessi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaakaopuun kukat puhkeavat kauliflorisesti suoraan rungosta ja oksista. Yhtä keskimäärin kolmenkymmenen sentin pituista kaakaohedelmää kohden kehittyy noin 3 000 kukkaa. Kaakaopuun hedelmät poimitaan käsin ja halkaistaan suurilla veitsillä. Siemenet eli pavut kaavitaan talteen ja annetaan käydä eli fermentoitua auringon lämmössä muutama vuorokausi, jotta niiden maku kehittyisi aromikkaaksi. Tämän jälkeen papujen annetaan kuivua ja ne toimitetaan keräilykeskuksiin.

Välittäjät ostavat pavut, ne pakataan juuttisäkkeihin ja rahdataan satamien varastoihin. Pavut kuljetetaan bulkkina, irtotavarana Eurooppaan ja Amerikkaan suurissa rahtilaivoissa. Loppukäsittely tapahtuu muutamassa suuressa laitoksessa, jotka ovat erikoistuneet kaakaon prosessointiin. Kuoret poistetaan ja pavut paahdetaan ja jauhetaan kuumana juoksevaksi tahnaksi, jota kutsutaan kaakaomassaksi. Paahtolämpötila ja –aika riippuu papujen käyttötarkoituksesta: paahtoajan ollessa kymmenen minuutin luokkaa ja lämpötilan 70–140 asteen tuntumassa. Pieni osa kaakaosta prosessoidaan jo alkuperämaassa samoin kuin edellä kuvattiin.

Kaakaojauhetta valmistetaan teollisesti puristamalla kaakaomassasta suurin osa rasvasta pois. Näin saatua rasvaa nimitetään kaakaovoiksi. Ennen puristamista massa käsitellään alkaloimalla, joka vaikuttaa makuun sekä tehostaa puristusprosessia. Puristuksessa syntyy kaakaokakku, joka on kova kiekko. Kakku jauhetaan, jäähdytetään sekä pakataan noin 20 kg:n säkkeihin. Kaakaojauhe on erittäin hyvin säilyvää. Kaakaojauheeseen voidaan lisätä sokeria, lesitiiniä ja joskus maitojauhetta, ja tästä seoksesta saadaan maidon kanssa sekoitettua kaakaojuomaa.

Lapsityövoiman käyttö kaakaoviljelmillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaakaon maailmanmarkkinahinta on heilahdellut voimakkaasti sen jälkeen, kun hintasäännöstelystä luovuttiin 1980-luvulla [3]. Yhden suklaapatukan tuottamiseen tarvittavan kaakaomäärän tuottajahinta on nykyisin noin 3 senttiä[4]. Alhaisen tuottajahinnan vuoksi viljelijöillä ei ole aina varaa palkata työvoimaa, joten he käyttävät omia lapsiaan tai ulkomailta kaapattuja lapsiorjia[5].

Kansainvälisen työjärjestön ILO:n vuonna 2001 tekemän tutkimuksen mukaan kaakaopelloilla työskentelee satojatuhansia lapsia, joista osa elää orjuudessa[6]. Kaakaon tuottajamaat ja suklaateollisuus sopivat vuonna 2001, että lapsityövoiman käyttö lopetetaan vuoteen 2005 mennessä[7][4]. Tästä huolimatta suurin osa suurimman suklaantuottajamaan Norsunluurannikon kaakaosta tuotetaan edelleen lapsityövoimalla. Kaakaoplantaaseilla tehtävä työ on fyysisesti raskasta ja terveydelle vaarallista. Lapsiorjan nykyhinta Norsunluurannikolla on alle 200 euroa.[4]

Kaakaon tuotanto 2010 (tonnia) [8]
1 Norsunluurannikon lippu Norsunluurannikko 1 242 300
2 Indonesia 810 100
3 Ghana 632 037
4 Nigerian lippu Nigeria 427 800
5 Kamerun 264 077
6 Brasilian lippu Brasilia 233 348
7 Ecuadorin lippu Ecuador 132 100
8 Togon lippu Togo 101 500
9 Papua-Uuden-Guinean lippu Papua-Uusi-Guinea 56 800
10 Dominikaanisen tasavallan lippu Dominikaaninen tasavalta 53 000
Muut yhteensä 277 728
Koko maailma 4 230 790

Kaakaojauheen ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaakaojauheessa on tavallisimmin noin 10 % rasvaa, minkä vuoksi se sisältää paljon energiaa; noin 400 kilokaloria per 100 grammaa. Kaakaolajikkeet sisältävät vaihtelevia pitoisuuksia piristäviä alkaloideja kofeiinia, teobromiinia ja teofylliiniä.[9]

Kaakaopapuja
Mukillinen kaakaojuomaa kermavaahdon kera

Raakakaakao[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raakakaakao on yksi maailman ravinnerikkaimmista ja kompleksisimmista ruoka-aineista. Kaakao sisältää yli 1200 aktiivista ainesosaa ja 10% kaakaon painosta on antioksidantteja. Kaakao sisältää mm. magnesiumia, rautaa, mangaania, kromia, rikkiä, kuparia ja sinkkiä. Lisäksi kaakao on erittäin hyvä kuitujen lähde.[10][11]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaakaotyttö, n. 1744. Pastelli pergamentilla. Jean-Étienne Liotard (1702-89). Gemäldegalerie Alte Meister, Dresden

Jo Kristoffer Kolumbus toi kolmannelta matkaltaan 1502 tuliaisena kaakaopapuja, mutta vasta Hernán Cortés ymmärsi todella kaakaon arvon. Cortés huomasi pian kaakaon olevan asteekkien pyhä juoma, jota he arvostivat niin paljon, että kaakaopapuja käytettiin asteekkien valtakunnassa maksuvälineenä. Vuonna 1521 Cortés valloitti asteekkien pääkaupungin ja lähetti laivalasteittain asteekkien aarteita Espanjaan. Kullan ohella laivoihin lastattiin kaakaota ja vaniljaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kaakao Tupakan lisäaineosat. Valvira. Viitattu 16. heinäkuuta 2013.
  2. a b UNCTAD: Market UNCTAD. Viitattu 22. maaliskuuta 2007.
  3. Kuluttajaviraston internet-sivusto 1.8.2010. Eko-ostaja > Kaakaokin voi olla reilua http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/eko-ostaja/elintarvikkeet/juomat/kaakao/
  4. a b c Miki Mistrati: Kitkerä totuus suklaasta (The Dark Side Of Chocolate). Ulkolinja, YLE TV1 19.7.2010 klo 23.11.
  5. Kuluttaja 7/2005: Suklaan etiikka puntarissa. http://www.kuluttaja.fi/Page/d10b5871-58c2-49ec-a7dd-d94e18eddcfb.aspx
  6. Kuluttaja 7/2005: Suklaan etiikka puntarissa. http://www.kuluttaja.fi/Page/d10b5871-58c2-49ec-a7dd-d94e18eddcfb.aspx
  7. Kuluttaja 7/2005: Suklaan etiikka puntarissa. http://www.kuluttaja.fi/Page/d10b5871-58c2-49ec-a7dd-d94e18eddcfb.aspx
  8. Food and Agricultural Organization of United Nations: Economic and Social Department: The Statistical Division 28.12.2011. Faostat.fao.org. Viitattu 28.12.2011.
  9. Methylxanthine composition and consumption patterns of cocoa and chocolate products Caffeine, Gene A. Spiller, 1997.
  10. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen taulukko eniten kuitua sisältävistä elintarvikkeista
  11. Superfoodit.com: raaka kaakao

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]