Stefano Pioli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Stefano Pioli
Henkilötiedot
Koko nimi Stefano Pioli
Syntymäaika 20. lokakuuta 1965 (ikä 58)
Syntymäpaikka Parma, Italia
Pelipaikka puolustaja
Pituus 185 cm
Seura
Seura Milan
Tehtävä päävalmentaja
Seurat
Vuodet Seura O (M)
1982–1984 Parma 42 (1)
1984–1987 Juventus 35 (0)
1987–1989 Hellas Verona 42 (0)
1989–1995 Fiorentina 154 (1)
1995–1996 Padova 4 (0)
1996–1997 Pistoiese 14 (1)
1997–1998 Fiorenzula 21 (0)
1998–1999 Colorno
Maajoukkue
1985–1987 Italia U21 5 (0)
Valmennusura
1999–2002 Bologna Primavera
2002–2003 Chievo Primavera
2004–2006 Modena
2006 Modena
2006–2007 Parma
2007–2008 Grosseto
2008–2009 Piacenza
2009–2010 Sassuolo
2010–2011 Chievo
2011 Palermo
2011–2014 Bologna
2014–2016 Lazio
2016–2017 Internazionale
2017–2019 Fiorentina
2019– Milan

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat.

Stefano Pioli (s. 19. lokakuuta 1965) on italialainen jalkapallovalmentaja ja entinen puolustaja. Lokakuusta 2019 lähtien hän on toiminut AC Milanin päävalmentajana.[1]

Ura pelaajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pioli aloitti pelaajauransa AC Parmassa 1982. Hän edusti Serie B:ssä pelannutta seuraa kaksi kautta ja juhli jälkimmäisellä B:n mestaruutta. Pioli ei kuitenkaan jäänyt edustamaan Parmaa, vaan siirtyi 1984 Juventukseen, jossa teki pääsarjadebyyttinsä. Ura ei kuitenkaan lähtenyt Juventuksessa toivottuun lentoon, ja Pioli pelasi kolmen kauden aikana vain 35 liigaottelua. Kesällä 1987 hän jätti seuran ja siirtyi Hellas Veronaan. Peliaikaa tuli myös eurokentillä esiintyneessä Veronassakin niukasti, ja 1989 Pioli siirtyi ACF Fiorentinaan.[2]

Violassa Pioli viihtyi kuuden kauden ajan ja sai aiempaa enemmän vastuuta myös kentällä. Piolin debyyttikaudella Fiorentina eteni UEFA Cupin finaaliin, jossa Pioli ei kuitenkaan mahtunut kokoonpanoon. Hän edusti Violaa kuuden kauden ajan ja pelasi seuran paidassa 145 liigaottelua. Fiorentinasta Pioli siirtyi Calcio Padovaan ja pelasi uransa lopun alemmilla sarjatasoilla. Hän lopetti US Fiorenzuolassa 1998.[2]

Ura valmentajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmennusuransa Pioli Bologna FC:n organisaatiossa juniorivalmentajana 1999. Hän toimi tehtävässä kolme kautta, kunnes siirtyi AC ChievoVeronaan juniorivalmentajaksi. Aikuisten tasolla Pioli debytoi valmentajana 2003 Serie B:ssä pelanneen Salernitana Calcion peräsimessä. Hän valmensi seuraa yhden kauden kunnes siirtyi Modenan päävalmentajaksi.lähde?

Pääsarjatasolla Pioli debytoi kaudella 2006–2007 kasvattajaseuransa Parma FC:n päävalmentajana. Kausi sujui kuitenkin kehnosti, ja Pioli sai potkut jo tammikuussa 2007.[3] Syyskuussa 2007 Pioli palasi valmennustehtäviin Serie B:ssä pelanneen US Grosseton päävalmentajana.[4] Piolin johdolla vasta kaudeksi 2007–2008 B:hen noussut Grosseto sijoittui turvallisesti sarjan keskikastiin ja säilytti sarjapaikkansa. Kauden jälkeen Pioli jätti seuran ja siirtyi Piacenza Calcion peräsimeen.[5]

Pioli oli Piacenzassakin vain yhden kauden, ja kesällä 2009 hän siirtyi US Sassuolo Calcion valmentajaksi.[6] Hän luotsasi Sassuolon komeasti Serie B:n neljänneksi, mutta tappio Torinolle nousukarsinnoissa esti seuran nousun pääsarjaan. Pioli itse pääsi kuitenkin valmentamaan pääsarjatasolle, kun AC ChievoVerona palkkasi hänet päävalmentajakseen.[7] Hänen johdollaan Chievo sijoittui kauden 2010–2011 päätteeksi Serie A:ssa sijalle 11. Kauden jälkeen Pioli ilmoitti jättävänsä seuran.[8] Pian ilmoituksensa jälkeen hän siirtyi US Città di Palermon valmentajaksi.[9] Palermo kuitenkin erotti Piolin vain runsas viikko ennen Serie A -kauden alkua elokuun lopulla 2011.[10]

Lokakuussa 2011 Piolista tuli Serie A:n jumboksi vajonneen Bologna FC:n päävalmentaja.[11] Piolin johdolla Bologna paransi peliesityksiään ja nousi lopulta Serie A:n yhdeksänneksi. Kausi 2012/13 sujui Piolin suojateilta kehnommin ja joukkue oli lopulta kolmanneksitoista. Kaudella 2013/14 Bologna valui jälleen putoamistaisteluun ja lopulta Pioli sai tammikuussa 2014 potkut.[12]

Kesällä 2014 Piolista tuli SS Lazion päävalmentaja.[13] Debyyttikaudellaan roomalaisseuran peräsimessä Pioli teki hyvää tulosta. Seura taisteli viimeiselle kierrokselle saakka Serie A:n kolmossijasta, jonka voitto SSC Napolista takasi. Sijoitus oli Lazion paras liigassa sitten kauden 2006/07 ja varmisti joukkueelle paikan Mestarien liigaan.[14] Kausi 2015/16 sujui Laziolta heikommin. Mestarien liigasta Lazio putosi jo karsintojen viimeisellä kierroksella, kun se hävisi Bayer 04 Leverkusenille vieraissa 0–3. Serie A:ssa joukkueen pelit eivät olleet edelliskauden tasolla, ja kauden edetessä paikka europeleihin oli yhä kauempana. Lopulta Piolin kohtaloksi koitui 1–4 tappio AS Romalle paikallisottelussa.[15]

Marraskuussa 2016 Pioli aloitti Internazionalen päävalmentajana puolitoistavuotisella sopimuksella.[16] Pioli sai Interin pelin kulkemaan ja vuodenvaihteessa Inter oli vahvassa vireessä voittaen seitsemän ottelua putkeen. Kevään edetessä Inter ajautui vaikeuksiin, ja seitsemän ottelun voitoton putki sysäsi Interin ulos europelipaikkoihin oikeuttavista sijoituksista. Seurajohto erotti Piolin 9. toukokuuta 2017.[17]

Kesäkuussa 2017 Pioli allekirjoitti kaksivuotisen sopimuksen ACF Fiorentinan kanssa.[18] Pioli luotsasi kaudella 2017/18 Fiorentinan kahdeksanneksi ja paikka Eurooppa-liigassa jäi kolmen pisteen päähän. Kaudella 2018/19 Fiorentinan kohtaloksi koituivat lukuisat tasapelit, jotka verottivat pisteitä ja joukkue juuttui taistelemaan keskikastin sijoituksista. Pioli sai potkut seurasta 9. huhtikuuta 2019, kun joukkue hävisi Frosinone Calciolle ja pelasi kahdeksannen ottelunsa perättäin ilman voittoa.[19]

Lokakuussa 2019 Piolista tuli Serie A:n heikosti aloittaneen AC Milanin päävalmentaja.[1] Hän luotsasi seuran debyyttikautensa päätteeksi Serie A:ssa kuudenneksi.[20] Kaudella 2020/21 tulokset parantuivat entisestään ja Milan sijoittui ylivoimaisen mestaruuden voittaneen Internazionalen takana tasaisessa taistelussa liigassa toiseksi.[21] Kaudella 2021/22 Milan taisteli Internazionalen kanssa mestaruudesta viimeiselle kierrokselle saakka. Kausi päättyi mestaruusjuhliin, kun Pioli palautti Milanin mestariksi 11 vuoden tauon jälkeen.[22]

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
Mario Beretta
Parma FC:n päävalmentaja
2006–1/2007
Seuraaja:
Claudio Ranieri
Edeltäjä:
Domenico Di Carlo
AC ChievoVeronan päävalmentaja
2010–2011
Seuraaja:
Domenico Di Carlo
Edeltäjä:
Delio Rossi
US Città di Palermon päävalmentaja
6–8/2011
Seuraaja:
Devis Mangia
Edeltäjä:
Pierpaolo Bisoli
Bologna FC:n päävalmentaja
10/2011–1/2014
Seuraaja:
Davide Ballardini
Edeltäjä:
Edoardo Reja
SS Lazion päävalmentaja
2014–4/2016
Seuraaja:
Simone Inzaghi
Edeltäjä:
Paulo Sousa
ACF Fiorentinan päävalmentaja
2017–4/2019
Seuraaja:
Vincenzo Montella
Edeltäjä:
Marco Giampaolo
AC Milanin päävalmentaja
10/2019–
Seuraaja: